Parlamentaarinen työryhmä mainitsee haasteena tutkimuksessa syntyvien tulosten viemisen käytäntöön ja innovaatioiden leviämisen. Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät kannusta riittävästi tutkimustulosten jalkauttamiseen eivätkä rahoitusinstrumentit tue riittävästi esimerkiksi innovaatioiden kaupallistamista. Suunnitelmassa tätä osakokonaisuutta tarkastellaan kovin yleisellä tasolla toimintaympäristön kehittämisen näkökulmasta. Myös tämä kokonaisuus vaatisi kuitenkin uudenlaisia rahoitusmuotoja, jotta innovaatiot kaupallistuisivat nykyistä nopeammin. Etenkin tutkimustietoon perustuvien startupien synnyttämisen tueksi kaivataan uusia rahoitusinstrumentteja, jotka madaltavat kynnystä yrityksen perustamiseen ja auttavat hallitsemaan siihen liittyviä riskejä.

Vielä lopuksi yleiskommentti koko T&K-suunnitelmaan: Aivan erinomainen suunnitelma. Keskittyy tärkeimpiin asioihin, perustelee terävästi analysoidulla Suomen tarpeella, ja perustuu hyvin valittuun listaan periaatteita. Suunnitelma on juuri niin laadukas kuin millaiseksi Suomen T&K-toiminta pitää saada. Vielä yksi Suomelle välttämätön asia tarvitaan: toteutukseen ja konkreettisten rahoitettavien hankkeiden valintaan pitää vaatia sama korkea laatutaso.

Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen ympäristö on Turun yliopiston näkökulmasta erittäin tärkeä tekijä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tähän liittyy myös se, että asioiden valmistelu ja päätöksenteko on johdonmukaista ja perustuu tutkittuun tietoon.

Tärkeintä niin organisaatioiden kuin yksilöidenkin kannalta on ennustettavuus.

Laadukas perustutkimus laajasti eri tieteenaloilla sekä tieteiden välinen tukimus ovat tärkeitä isojen haasteiden ratkaisemisessa. Samalla on kuitenkin vältettävä tutkimuksen ja koulutuksen eriytymistä. Kansallinen liiallinen kilpailu pienistä resursseista ei ole järkevää, vaan toimintaympäristön pitäisi tukea vahvojen riittävän isojen ekosysteemien syntymistä, mutta myös mahdollistaa uusien avauksien rohkea tukeminen. Riskejä tulee pystyä ottamaan riittävästi, sekä uskallettava tehdä valintoja panostuksista. Kansallisesti tulee varmistaa hyvä taso laajasti eri alueilla, mutta uskallettava panostaa aloihin ja osaamiseen, joissa kansainvälisesti olemme tai voimme olla edelläkävijöitä. Huomattavaa on myös, että kansallisen lainsäädännön tulee mahdollistaa jatkossakin tutkimuksen tekeminen, sekä tutkimustulosten hyödyntäminen.

Suomen lainsäädäntöä tulee uudistaa huomioimaan paremmin tutkimuksen tarpeet sekä tutkimustulosten hyödyntäminen. Tämä koskee sekä lainvalmistelua että jo voimassa olevan lainsäädännön tarkastelua (mm. tekijänoikeuslaki, korkeakoulukeksintölaki, toisiolaki).

-

Tukea perustutkimukseen, soveltava tutkimukseen ja kaupallistamiseen.

Kasvu- ja kehityskykyisten ja haluisten yritysten liittäminen tiiviimmin mukaan temaattisiin ekosysteemeihin, joissa TKI-organisaatiot jo ovat. TKI-myönteisen toimintaympäristön rakentamisen aloittaminen jo opiskelijoista alkaen.

Näemme, että tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö liittyy vahvasti tutkijakoulutuksen ja tutkijanuran houkuttelevuuteen. Houkuttelevuus liittyy taloudellisesti turvattuun toimintaympäristöön eli rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakoinnin mahdollisuus pitäisi olla turvattu. Palkkojen kasvattaminen erityisesti postdoc-vaiheen osalta lisäisi myös tutkijanuran houkuttelevuutta.