Kiireellisen sijoituksen kestoa voisi pohtia - pidennetään jatkoa ja vältetään sillä huostaanottoja

Resursseja systeemisen toimintamallin (tai muun vastaavan) avulla mahdollisuus käydä asia niin, että apu saadaan kohdennettua kunnolla heti. Tämän pitäisi olla osa kaikkia asiakkuuksia.

Avohuollon tukitoimien lisääminen/ paremmin täsmennetty laissa sekä velvoittavia lastensuojelun tukitoimia avohuoltoon.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tosiasiassa päättämään lapselle tarjottavasta palvelusta (ei työryhmä joka seuraa taloutta tms. ja valitsee halvimman palvelun kilpailutuksen mukaisesti, joka ei aina lapsen edun mukaista).

Perheiden jälleenyhdistymistä olisi tehostettava. Nuorille 16-18 vuotiaille olisi kehitettävä muu vaihtoehto huostaanoton sijaista.
Lastensuojelun työntekijät eivät salaa palveluita perheilta. Palveluita on saatavilla. Mielenterveyden palveluiden lisääminen.
Lastensuojelut toiminnan kontrolloiminen. Asiakkailla olisi helppo saada informaatiota, minne valittaa lastensuojelun rikollisista toiminasta, viipymätön viranomaisten reagointi. Sekä mahdollisuus saada selkeät vastaukset valituksiin. Kunnioitta perheettä ja kaikki perheen jäsenettä.
Lastensuojelussa pitää työskennellä ihminen, joka on suorittanut koulutuksen loppuun. Eikä niin kun täällä hetkellä, opiskelijat tekevät huostaanottoon päätöksiä.
Erityisen tuen tarpeessa olevilla perheillä, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta, on todellisuudessa mahdollisuus saada palveluita.

Sosiaalityöntekijöiden pitäisi ehdottomasti tehdä tiimityötä. Eli yhden lapsen/perheen asioita hoitaa tiiminä useampi sosiaalityöntekijä, jolloin päätökset eivät ole yhden henkilön varassa. Tällä myös taattaisiin se, että joku on aina perillä lapsen asioista muutenkin kuin paperilla.
Lakiin ns. Ruotsin malli, jossa lapsen kotiuttamiselle on aikaraja. Tämä on tärkeää erityisesti pienten lasten kohdalla.

Tarvitaan valtakunnallinen työhyvinvointiohjelma ja konkreettinen toteutus sosiaalilan henkilöstölle, jotta työn pysyvyys ja houkuttelevuus turvataan. Työssä jaksamista niin sijais- kuin avohuollossa on tuettava systemaattisesti. Palloa ei saa pomputella työntekijöiden, työnantajan ja valtion välillä vuosikymmenestä toiseen (Ks. Kevan tulokset työkyvyttömyyksistä ja sairauslomista)

Asiakasmitoitusta pitäisi edelleen tarkastella, jotta sosiaalityöntekijälle jäisi riittävästi perehtyä lapsen ja perheen asioihin ja tehdä laadukasta työtä. STM:n ja Kuntaliiton lastensuojelun laatusuositusten mukaan vastuusosiaalityöntekijää kohden tulisi olla tulisi olla enintään 25 lasta.

Työntekijöiden pysyvyys on tärkeää. Siirtymävaiheissa pitäisi vähintään siirtää vastuuta saattaen. Perheiden yhdistämiseen tarvitaan lisää tukea. Sijaishuollon täytyy edustaa lapsen elämässä pysyvyyttä ja turvallisuutta. Perhehoitoon tarvitaan monenlaista osaamista ja lisää ammatillista perhehoitoa. Sijaisperheen saamaa tukea pitää vahvistaa. Lastensuojeluun tarvitaan lisää autismikirjon ja neurokirjon osaamista.

Kehittäisin lastensuojelun avohuoltoa intensiivisempään ja joustavampaan suuntaan. Avohuollon tuen tulisi olla erityisempää ja kokonaisvaltaista. Kehittäisin sosiaalihuollon ja avohuollon rajapintaa selkeämmäksi.

Lastensuojelun ja psykiatrian aidosti yhdessä tekemistä velvoittava lainsäädäntö on välttämätön
Perhehoitajan asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennettävä lainsäädännöllä, perhehoidon järjestämisvastuu määriteltävä hyvinvointialueille.

Lastensuojelua ei tarvita jos vanhemmat pystyvät lapsensa hyvin hoitamaan taloudelliset, sosiaaliset, henkiset, kognitiiviset ja pedagogiset kriteerit huomioiden.

Lasten ja vanhempien sekä muiden läheisten oikeusturvaa tulee vahventaa tietosuojaa parantavilla lakiin kirjatuilla toimenpiteillä.

Usein on toteutunut sana vastaan tilanne lastensuojelua koskevan valvonnan yhteydessä, jossa kantelevan kertomus eroaa sosiaalityöntekijän väittämästä. Tällöin mahdollinen sosiaalityöntekijän toteuttama väärän vallankäyttö (hekin kun voivat valehdella) jää vaikuttamaan perheen elämään, kun vaikka EOA:sta todetaan olevansa ei-tietämisen äärellä sana vastaan sana tilanteessa.

Omavalvonnan tekniikoita tulee tehostaa paljon. Sosiaalityöntekijän toteuttamia palavereja tulee valvoa tosiasiallisesti ja puheluitaan nauhoittaa omavalvontaa varten palveluita tuottavan toimesta. Sosiaalityöntekijän toteuttamasta kirjaamisesta tulee keskustella kaikkien rekisteröintiin osallistutettavien kanssa kysyen näkemystään laadusta ja huomioiden toiveensa kirjaamiselle, tiedon käsittelylle.

Hyvinvointialueita tulee tutkia tarkempaan pohtien mitä lapsia koskettavia ilmiöitä perheet käsittelevät eri lasten kehitysvaiheissa. Vanhemmuuden tukemiseen on luotava välineitä haastavien ja hyvinvointia kehittävien ilmiöiden tunnistamisessa, kohtaamisessa, käsittelemisessä ja lastemme suojelemisessa ylisukupolvisten haastavien ilmiöiden jatkamiseen asettamisesta vahventaen ylisukupolvisten positiivisesti hyvinvointiin vaikuttavien ilmiöiden vahventamista.

Mielivaltaisuutta ja auktoriteettisyyttä lapsi-, nuoriso ja perhepalveluista on poistettava tarkalla johtamisella. Kaikki eivät sovellu sosiaalityöhön töihin, vaikka koulutuksen tähän ovat hankkineet. Tämäkin on osattava tunnustaa. Väärin valtaa käyttävälle on osattava antaa kirjallinen huomautus ja lopulta potkut viranomaisen asemastakin, jos työhön ohjauksen avullakaan työskentelynsä laatu ei parane. Lapsia ei tule perheineen pakottaa vastaanottamaan sosiaalityöntekijäksi opiskelleen toimintaa, kun toimintansa haavoittaa lasta ja perhettä.

Monet lastensuojelun valvontaa koskevat raportit paljastavat todella syvää ammattitaidottomuutta lastensuojelussa. Tämä kielii erittäin heikosta laatujohtamisesta lastensuojelussa. Erityisesti johtajuutta tulee siis omavalvoa, sillä se vaikuttaa suuresti siihen, toteutuuko lapsiemme etu tulevassa, kun menneessä on todettu, ettei lapsien etu toteutunut.

Ei riitä, että tunnustetaan epäkohdat lastensuojelussa osana valvontaa, kuten nyt kantelujen käsittelyn käytännöissä. Kun toiminnassa havaitaan räikeää lapsen edun vastaisuutta, kuten vaikka EOAK2833/4/13 kohdalla, tulee väärin valtaa käyttänyt taho asettaa tarkkaan valvontaan siitä, että tosiasiallisesti korjaa virheellisen toimintakulttuurinsa sekä vastaa virheellisen toiminnan vastaanottaneiden tarpeisiin antaen korjaavat kokemukset. Nämä väärän vallankäytön yleiset käytännöt kun usein koskettavat todella monia lapsia ja perheitä.

Vastuusosiaalityöntekijä tulee asettaa tosiasialliseen vastuuseen myös vaikuttavuudestaan, kun on väärin valtaa käyttänyt. LsL:n luvussa 11 mainittujen rajoitteiden väärin käytöstä tulee antaa tuomio vastuussa oleville viranomaisille vapauden riistosta. Rikoslakiin on merkittävä erityisesti LsL:n luvussa 11 mainittujen välineiden väärinkäyttö rikoksena. Ammatillisen osaamisen tulee olla niin korkeaa, että tietää mitä tarkoittavat sanat "välttämättömyys, kohtuullisuus" ja miten määritellään onko lapsen terveys ja/tai kehitys vaarantunut tosiasiallisesti. Oikeutta rajoittaa ihmisten oikeuksia ei tule antaa sellaiselle henkilölle, joka ei tuota valtaa osaa käyttää, joten vastuussa on tästä hyvinvointialueet, joiden tehtävä on omavalvoa palveluiden laatua.

Väärän ja valheellisen väittämän eteenpäin viemisestä lastensuojelun sosiaalityöntekijän asemassa tulee myös kirjata erityisesti rikoslakiin rikoksena perhettä ja lasta kohtaan ja asettaa sosiaalityöntekijä vastuuseen tällaisesta väärästä vallankäytöstä. Sana on vallankäyttöä ja viranomaiset nauttivat usein muiden viranomaisten suoraa luottamusta. Väärän ja valheellisen väittämän eteenpäin vienti siis voi haavoittaa syvästi misinformaation kohteita, kun valtava julkishallinnollinen koneisto koskee väärälle ja valheelliselle väittämällä toimintansa perustaen perheen elämään.

Valvonta tulee saada oikea-aikaiseski hyvän hallinnon ajassa toteutuvaksi (kaksi viikkoa), kun joku asianomaisista tuo esille tyytymättömyyttä palveluiden laatuun. Oikeus yhdenvertaiseen hyvinvointiin on tunnustettava erityisesti lastensuojelussa. Kun lastensuojelupalveluita vastaanottavat kokevat pettymystä palveluun, on palvelu AINA epäonnistunut ja tämä tilanne tulee korjata.

Palvelut tulee tuoda lähelle koko perhettä kaikkein haastavimmissakin tilanteissa. Kun lapsi sijoitetaan kauas perheestä LsL 54 pykälä ei toteudu. Joten lailla tulee kieltää tällaiset lasten sijoittelut kauas perheestään.

Sijoitettujen lasten ja heidän vanhempien ja muiden läheisten oikeudet tulee tarkasti kirjata lastensuojelulakiin samoin lastensuojelupalveluista vastaavan hyvinvointialueen sekä sijoituspaikan velvollisuudet näiden oikeuksien toteutumisen edistämisessä. Rikoslakiin tulee kirjata rikoksena vastuusosiaalityöntekijälle ja sijoituspaikalle velvollisuuksiensa vastainen toiminta, kun/jos jättävät toiminnassaan huomioimatta vaikutuksensa kohteina olevien oikeudet.

Kaikki vallan väärinkäyttö lastensuojelupalveluissa tulee katkaista luoden tarkan kurin vallankäytölle.