Ensisijaisesti on mielestäni järkevää huomioida rakennusten käyttöikä ja kunto. Niinkuin aina, on Suomessa yleisesti kärsitty kouluissa sisäilmaongelmista ja kalliiden remonttien tarpeesta. Jos lapsia joka tapauksessa joudutaan kuljettamaan, eikö se silloin ole sama kuljettaa terveeseen kouluun.

Mielestäni kannattaa huomioida sekin seikka, että lasten liikunnan määrä vähenee entisestään kuljetusten myötä.

Liian pienet kolut ei ole hyvä lapsille

Taloudelliset syyt sekä lapsen etu ensin, koulut ja ryhmät ei saa olla liian suuria eikä liian pieniä. Ei kaikkia lapsia Juho Oksan kouluun missään nimessä. Lehtopään koulun lapset voisi siirtää Piipsjärven kouluun, siinä on hyvä sijainti, aktiivinen kylä, järvi. Vetovoimatekijä kaupungille ehdottomasti.

Keskittäminen vain yhteen yksikköön.

Laajempikatseista otetta pidemmälle tulevaisuuteen, kyläkoulut ovat tärkeitä!
Ei pitkiä koulukuljetuksia tai lapset väsytetään ihan tahallisesti!
Ei ole kylien asia "maksaa" kaupungin töppäilyjä, kun rahaa on haaskattu turhan leväperäisesti. Sitä paitsi tutkimuksetkin sen nosoittaa, ettei koulujen lakkauttamisella säästetä YHTÄÄN! Keksikää ennemmin tapoja saada asukkaita sivukylille, niistä uusista veronmaksajista te rahat saatte.

Taloudellisuus on yksi iso asia tässä. Onko kokonaisuutena ajateltuna taloudellisesti järkevämpää ylläpitää vähemmän fyysisiä koulurakennuksia ja keskittää perusopetus keskustan alueen kouluihin. Paljonko siis kyläkoulut tuottavat menoja kuin että kyliltä kuljetettaisiin oppilaita keskustaan opetukseen ja takaisin kotikulmille? Onko edullisempaa uudelleenorganisoida esimerkiksi Juho-Oksa, Jauhinkangas ja Piipsjärvi, kuin pitää kaikki koulut yllä?
Lapsimäärä tulee nähtävästi vähenemään paikkakunnalla. Ei ole mitään järkeä pitää parinkymmenen tai edes neljänkymmenen oppilaan takia koulua yllä. Kokonaiskulut ovat jo yhtä oppilasta kohden suuret tässä tapauksessa. Keskittämällä opetus kuuden koulun sijasta kolmeen olisi taloudellisesti järkevää.

Mitä tyhjille kouluille sitten käy? Kuntoselvityksen perusteella voisi miettiä niiden jatkojäyttöä harrastustoiminnassa tai muuta sopivaa käyttöä/palvelua, jota ei meiltä vielä löydy. Huonokuntoisen koulurakennuksen purku on mahdollista.

Aika näyttää, mille tolalle kouluverkko asettuu. Se on mielestäni väistämätöntä, että oppilasmäärät tulevat laskemaan tulevina vuosina. Kaikkia nykyisiä kouluja ei tulla tulevina vuosina käyttämään opetuskäytössä, koska oppilaita ei ole riittävästi.

Toivottavasti saadaan jörkevät ratkaisut tähänkin asiaan.

Ei liian pitkiä koulumatkoja lapsille. Kyläkoulut ovat iso vetovoima uusia asukkaita ajatellen. Myös lasten liikunnan väheneminen, kun ei pääse enää pyörällä tai kävellen kouluun.

Kyläkoulut tulisi säilyttää ja kaupungin tulisi panostaa myös kylien kehittämiseen. Viime vuonna julkaistiin tutkimus koululakkautusten vaikutuksesta kuntaan. Loppu päätelmä oli, että koulujen lakkauttaminen ei tuo säästöja vaan vaikuttaa negatiivisesti kunnan elinvoimaan.

Kouluverkkoa miettiessä kannattaa muistaa se tosiasia, että syrjäseuduilla asuvalle perheelle voi olla mahdotonta asua kaukana keskustasta kyläkoulun mahdollisen sulkemisen jälkeen. Koulun lisäksi menee samalla iso liuta harrastusmahdollisuuksia. Mahdollisen tästä seuraavan muuton suuntautuminen juuri Oulaisten keskustan seudulle on hyvin epätodennäköistä ja silloin Oulainen menettää kaupungille arvokkaita lapsiperheitä. Ainakin Matkanivan koulu on tässä suhteessa erittäin tärkeä olla olemassa.

Kouluverkko tulisi säilyttää nykyisellään niin kauan kuin lapsimäärä pysyy riittävänä. Myös kyläkouluilla täytyy olla luottamus tulevaisuuteen ja oman koulun säilymiseen, jotta kylien vetovoima säilyy! Kyläkoulu ei ole vain koulu, vaan se on myös koko kylän sydän ja lähiliikuntapaikka!