Ehdotimme aiemmassa kohdassa PostDoc-ohjelmia ja TKI-temaattisia ohjelmia. Vuonna 2025 PostDoc-ohjelmien käynnistys sekä ensimmäisten TKI-ohjelmien käynnistäminen (esim. 10-20 M€/ohjelma). Ohjelmien rinnalla tulee varmistaa tutkimuslaitoksille perusrahoitus, joka tarvitaan yhteisrahoitteisiin hankkeisiin osallistumiseen ja infrastruktuurien ylläpitoon

Rahoituslisäyksiä tulisi ensinnä kohdistaa sellaisiin toimiin, joissa tavoiteltujen vaikutusten saavuttaminen kestää pisimmän aikaa, esimerkiksi tutkijan urasta kiinnostuneita pitäisi tukea erilaisin keinoin jo ennen kuin he ovat tutkimustehtävissä (esim. tiedotus, perustutkinnon suoritusaika huomioiden). [Edellinen huomio ei kuvaa TKI-rahoitusta, vaan TKI-toiminnan tukitoimintaa, joka edistää TKI-toiminnan laajentamista. Verkkolomakkeessa ei ole Mahdolliset muut kommentit-kohtaa, johon tämäntapaiset asiaan liittyvät kommentit voisi kirjoittaa.]

Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportin mukaan rahoitusta on lisättävä toimijoille ”asteittain ja siinä määrin kuin niiden on mahdollista sitä käyttää tarkoituksenmukaisesti”. Yliopistojen perusrahoitus luo koko järjestelmälle ml. yrityksille ja muille toimijoille kapasiteettia käyttää T&K-rahoitusta jatkossa tehokkaalla tavalla. Toimet, joilla lisätään esimerkiksi tutkijoiden osaamista ja kaupallistamiseen liittyviä kykyjä, on tärkeää aloittaa mahdollisimman nopeasti tällä hallituskaudella, jotta niistä ehditään saada hyötyä mahdollisimman nopeasti. Sama koskee TKI-osaajia: kasvavat investoinnit tarvitsevat kasvavan määrän tekijöitä. Osaajien määrä on nostettava laadusta tinkimättä, mikä tarkoittaa merkittäviä panostuksia koulutuksen pohjana olevaan tutkimus- ja ohjauskapasiteettiin. Samoin tutkimusinnovaatioiden kehittäminen menestyviksi yrityksiksi kestää usein vuosia, jolloin tutkimuksen kaupallistamiseen satsaamiseen tulisi satsata merkittävästi lähivuosina.

Millennium-teknologiapalkinnon rahoitukseen olisi saatava suunnittelujakson alkupäässä valtiolta kertapanoksena 10 miljoonan euron pääomalisäys, ja sen lisäksi valtion pitäisi palauttaa myös miljoonan euron palkintorahan valtionavustus parillisten vuosien talousarvioihin, alkaen vuodesta 2024.

• Rahoituksen lisäykset tulisi toimeenpanna ensiksi toimialoille, jotka jäävät nykyjärjestelmässä t&k-toiminnan ulkopuolelle.

Lippulaivat on valittu monisyisen prosessin kautta ja tehtyjä valintoja olisi syytä priorisoida tulevissa päätöksissä.

Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että tärkeää on aloittaa heti se, minkä sato korjataan vasta myöhemmin mutta joka on oleellinen perusta kokonaisvaltaiselle positiiviselle kehitykselle.

Osaamistason, tutkimuspohjan ja toimijoiden välisen yhteistyön monipuolinen ja ripeä kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomi on jäänyt jälkeen vertailumaista sekä tutkimuksen laadussa että vaikuttavuudessa. Kotimaisen tiedekustannus- ja julkaisukentän taloudellista ja ohjauspoliittista ahdinkoa tulisi lievittää osana kurssin kääntämisen konkreettisia, pitkävaikutteisia keinoja.

Kotimaisesta tutkimusinfrastruktuurin laadusta ja kehityksestä tulee huolehtia kaikissa vaiheissa. Tämä tulee ymmärtää laaja-alaisesti.

OECD:n arviointiryhmän mukaan 2000-luvun alussa Suomea pidettiin kansainvälisesti esimerkillisenä T&K-maana. Silloin valtion T&K-panostukset kohdennettiin pääosin OKM:n ja TEM:n hallinnonalojen kautta, ja nämä panostukset olivat käytännössä yhtä suuret.

Erityisesti viime vuosikymmenellä Suomen T&K-panostusten painopiste on siirtynyt vahvasti tutkijavetoiseen suuntaan. Samalla korkeatasoisen tutkimuksen hyödyntämispolku kotimaisten yritysten kautta on päässyt rapautumaan. Nykyisin suomalaiset yritykset joutuvat lähtemään kansainväliseen innovaatiokilpailuun pahasti takamatkalta.

T&K-lisärahoitus tulisi kohdentaa ensisijaisesti OKM:n ja TEM:n hallinnonalojen kautta siten, että monivuotisen suunnitelman lopussa näiden rooli valtion T&K-panostuksissa on yhtä suuri. Prioriteetteja ovat yritysten T&K-kannusteiden nosto tasaisesti kilpailukykyiselle tasolle sekä elinkeinoja uudistavan yhteistyön lisääminen yritysten ja tutkijoiden välillä.

Kansallisten TKI-tavoitteiden saavuttamiseksi olisi ensisijaisen tärkeää huolehtia ammattikorkeakoulujen rahoitustasosta, jotta ne kykenevät vastaamaan toisaalta työmarkkinoita vaivaavaan osaajapulaan korkeakoulutetuista osaajista ja toisaalta kehittämään omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa siten, että se palvelee nykyistä paremmin yritysten ja julkisen sektorin tarpeita. Ilman osaavaa TKI-toimintaan kykenevää työvoimaa tai yritysten kanssa yhteistyöhön kykeneviä ammattikorkeakouluja ei ole järkevää pumpata T&K-rahoitusta suoraan yritysten omiin hankkeisiin. Ammattikorkeakouluissa aloittaa jo lähes puolet enemmän opiskelijoita vuosittain kuin yliopistoissa eli ne vastaavat koulutustasomme nostosta keskeiseltä osin. Tämän koulutuksen kehittäminen oman tutkimuksen avulla on keskeinen asia koko Suomen osaamistason nostossa. Siksi ammattikorkeakoulujen TKI-työn tukeminen perusrahoituksen kautta on äärimmäisen keskeistä. Vastuuministeriö OKM ei ole tukenut ja priorisoinut tätä tavoitetta vaan se on jäänyt ja jää jatkuvasti yliopistollisen perustutkimuksen jalkoihin.

Ensisijaisesti panostukset tulisi kohdentaa korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamiseen sekä korkeakoulujen tekemän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantamiseen. Eräs keskeinen toimi on soveltavaan tutkimukseen soveltuvien infrastruktuurin rahoitukset ja EU:n kilpailtujen TKI-rahoitusten vastinrahoitusten lisääminen.

Korkeakoulujen jälkeen toinen keskeinen painopiste tulisi olla uusien pk-yritysten saamisessa TKI-toiminnan piiriin. Nykyiset tiukat kansainvälisille markkinoille tähtäävät rahoituksen ehdot estävät hedelmällisen yhteistyön pk-yrityssektorin kanssa, ja siksi rahoituksessa kansainvälistymisen painotus tulisi olla normaalia Business Finlandin rahoitushakua pienempi. Aniharva pk-yritys tähtää suoraan kansainvälisille markkinoille. Laaja-alainen pk-yritysten tukeminen edellyttää kansainvälistymisvaatimuksesta luopumista osittain kokonaan.

Erityisesti viime vuosikymmenellä Suomen T&K-panostusten painopiste on siirtynyt vahvemmin perustutkimuksen suuntaan (esim. Tilastokeskuksen T&K-rahoitusta kuvaava data). Samalla korkeatasoisen tutkimuksen hyödyntämisen ja implementoinnin jatkopolku on heikentynyt. TKI-järjestelmän tasapainoiseksi kehittämiseksi tulisi ensivaiheessa kuroa umpeen tämä T&K-rahoituksen painotukseen syntynyt ero. Prioriteettina tulisi olla elinkeinoelämää uudistavan ja pitkäjänteisen yhteistyön lisääminen yritysten ja tutkimustoimijoiden välillä. Yhteistyöhön kannustavan T&K-tuen avulla voidaan kasvattaa yksityisiä investointeja ja näin tukea elinkeinoelämän uudistumista.