Tietysti vaihtoehto koskee pääosin ikäihmisiä, mutta myös nuorten asiointi lähipalveluissa pitää asukkaat tyytyväisenä ja koko alueen elinvoimaisena. Pitkät asiointi ja lähiomaismatkat virvät pohjan hyvan strategialta "Hyvinvoiva Keski-Suomi"

Onko hyvinvointialueella vara menettää reuna-alueiden hoitohenkilökunta esim Pihtiputaalta Haapajärvelle tai vaikka Pyhäjärvellä. Siellä löytyy työpaikkoja sote henkilökunnalle jos Pihtiputaan vuodeosasto lakkautetaan. Asukkaiden matka Pihtiputaalta Viitasaarella on 40-70km suuntaansa. Eikö siellä alueella edes matkoja osata mitata oikein.

Osastotoiminnalla on suuri merkitys myös muille toimijoille, kuten kotihoidolle, kotisairaalalle, palveluasumisyksiköille ja päivystykselle. Kotihoidolla ja palveluasumis yksiköillä on rajallisia mahdollisuuksia liittyen asiakkaan hoitoon. Tietotaitoa ei riittävästi ja juuri yhteistyö osaston kanssa on merkittävässä asemassa nykypäivänä. Näiden hoitopaikkojen keskittäminen reuna-alueille on tehokkainta ja heidän yhteistyö ja avunanto. Tällä hetkellä Jyväskylän lähettyvillä sijaitsevat alueelliset osastot ovat hajautettuja ja mielestäni ne pitäisi siellä yhdistää. Kotisairaala vaatii osaston eli mikäli satelliittiyksiköillä on tarkoitus turvata hoivapalveluja jatkossa mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisimman monessa kunnassa ja mahdollisimman yhdenvertaisesti, ei nykyisiin alueellisiin osastotoimiin pidä puuttua karsimalla niitä. Myös nykyinen maailmantilanne huomioonottaen, pitäisi jokaisella kunnalla olla valmius hoitaa poikkeustilanteissa omat ja lähiympäristön asukkaat. Nykyisessä palveluverkkoesityksessä annetaan ymmärtää, että maakunnissa hoitohenkilöstön saatavuus heikko, mutta tämä ei päde Joutsassa. Tärkeintä on pitää huolta ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja mahdollistaa heille monipuolinen ja laaja-alainen osaaminen. Palvelujen karsiminen ei tue tätä ajatusta.

Palveluverkko esityksestä puuttuu kokonaan henkilökunnan näkemys alueellisesta osatotoiminnasta. Seinien sisällä tapahtuvasta toiminnasta olisi henk.kunnalla paljonkin ajatuksia ja kehittämisideoita. He ovat juuri niitä asiantuntijoita, jotka ymmärtävät ja tietävät parhaiten, mitä hyvää, mitä kehitettävää tai mitä karsittavaa. Ja millaiset kauskantoiset seuraukset Joutsassa tulee olemaan myös muiden palvelujen saamisessa.

Ajatusta herättää Keski-Suomen hyvinvointialueen työnhakuilmoitus, jossa todetaan, että alueellinen osastotyö on erittäin monipuolista, jossa pääsee kehittämään omaa osaamista eri erikoisalojen potilaiden hoidossa. Myös työnkiertoa mahdollistetaan. Kuitenkin palveluverkko esityksessä yhdeksi ongelmakohdaksi on todettu, että osastoilla hoidetaan potilaita hyvin erilaisilla vaivoilla, mikä edellyttää hoitohenkilöstöltä hyvin laaja-alaista osaamista. Potilaiden siirtyminen perustason osastoille on yhä nopeampaa. Juuri tämä työn monipuolisuus ja ammatissa kehittyminen saa myös hoitohenkilökunnan pysymään alueellisissa osastoilla töissä ja heidän ammattiapua tarvitaan lähes päivittäin muissa yksiköissä. Joitakin hoitajia käy myös tekemässä työvuoroja muissa pisteissä, kuten kotihoidossa ja palveluasumisyksiköissä osatotyön lisäksi. He vievät mukanaan ammattiosaamista. Tämä on todettu erittäin tarpeelliseksi Joutsassa.

Kun puhutaan suurista ikäluokista, vanhusväestön lisääntymisestä ja hoidon tarpeesta, nousee esille myös työikäisten sairastavuuden lisääntyminen. Erityisesti tämä näkyy yli 60 vuotiaiden hoitoon hakeutumisella. Näistä monikin tarvitsee sairaalahoitoa tai avopuolen hoitoa, joka osastolta käsin hoidetaan oman sotekeskuksen ollessa kiinni eli iltaisin ja viikonloppuisin. Erittäin turhauttavana näemme myös sen, että hoitajat ajaa 70 km:n päähän hoitamaan oman tai lähikunnan asukasta oli keli tai vuorokauden aika mikä tahansa.

Alueellinen osastotoiminnan toimimiseksi ei tarvitse 24/7 lääkärin läsnäoloa. Hoitajat voivat tarvittaessa konsultoida lääkäreitä. Osastoilla on hyvät mahdollisuudet hoitaa ja tutkia potilaita, eikä toimipisteiden tarvitse sijaita keskitetysti sen vuoksi Jyväskylässä.

Kyllä ihmisarvo on hukassa. Työntekijöitä kuormitetaan, kun läheiset ei pääse osallistumaan, katsomaan. Kuvottavaa!

Osastopaikkojen riittävä alueellinen määrä on vanhusten määrän kasvaessa välttämätöntä! liikkuva kotisairaanhoito ja digipalvelut eivät korvaa osastohoidon tarvetta! Erityisesti muistisairaiden vanhusten joutuessa osastohoitoon olisi tärkeää, että läheiset voivat vierailla riittävän usein ja olla osana turvallista hoitoprosessia. Vaihtoehto 1 säilyttää Saarijärven ja Karstulan osastot, mikä on entisen Saarikan alueen asukkaille tärkeää pitkien välimatkojen vuoksi. Saarijärven osastolla on ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa ja puolison loppuvaiheen hoidosta siellä jäi hyvä kokemus.
Osastojen paikkamääriä mietittäessä olisi hyvä varautua yhä enemmän myös ikääntyvien potilaiden saattohoitovaiheisiin osastoilla niin että omaiset voivat olla läsnä. Vain osa vaikeammin hoidettavista potilaista voi olla saattohoitovaiheessa Novassa.

Vaikutus olisi suuri paikallisille työntekijöille ja potilaille jos lähin paikka siirtyisi sairaansija n. 70 km päästä jos sieltäkään, sillä paikat ovat tällä hetkelläkin tiukassa.