Allmänt: gäller alla prov: Viktigt att alla prov är logiska och tillräckligt enkla för att fungera i praktiken. Om det finns önskemål om att olika ämnen ska kunna ha skräddarsydda egna delar behöver detta vägas mot hur proven i praktiken genomförs och att proven ska fungera för sökande. Olika utbildningar kan t.ex. vikta olika delar i provet på olika sätt istället för att ha helt egna delar. En sökande som söker med samma prov till flera utbildningar får lätt ett för långt och komplext prov om det i provet byggs in för många delar.

Ett urvalsprovs viktigaste funktion är att rangordna sökande. För att kunna göra det behöver urvalsproven vara uppbyggda så att det blir tillräcklig spridning i poängen. Ur sökandes synvinkel är det bra om man med samma prov kan söka till flera närliggande områden. Detta uppnås inom prov A. Med det sagt så behöver urvalsprovet inte testa ämnesspecifikt kunnande i det skedet då studierna inte ens är inledda. Ämnesspecifikt detaljkunnande ska inte testas i ett urvalsprov.

Datavetenskapen vid ÅA har lämnat in ett eget utlåtande.

Yhteisen osion matematiikan kuvauksen on oltava sellainen, että hakijalle on selvää, että sen sisältämät tehtävät perustuvat sekä pitkän että lyhyen matematiikan sisältöihin.
Tietojenkäsittelytieteeseen tulee huomattavan paljon lukion lyhyen matematiikan suorittaneita opiskelijoita. He menestyvät opinnoissaan hyvin ja valmistuttuaan löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Koska IT-alalla on pulaa koulutetusta työvoimasta, JYU pitää tärkeänä, että yhdistäminen valintakoeuudistuksessa tekniikan ja luonnontieteiden kanssa ei johda matematiikan painottumiseen tietojenkäsittelytieteen valinnoissa. Tämä karsisi yliopistoihin IT-alalle tulevien opiskelijoiden määrää

Helsingin yliopisto katsoo loogisen päättelyn osion olevan tärkeä erityisesti tietojenkäsittelytieteelle, minkä vuoksi toiveena olisi TKT:n edustus koetyöryhmässä tämän osan yhteydessä, jotta osion sisällöstä saataisiin enemmän TKT:n sisällöt ja teemat huomioiva nykyisen vahvan tekniikkapainotuksen rinnalle.

Yleisesti ottaen valintakokeiden uudistus vaikuttaa järkevältä. Se, että erilaisiin hakukohteisiin hakua yhtenäistetään on hyvä tavoite niin hakijoiden kuin kokeita järjestävien tahojen kannalta. Myös yhtenevyys lukion oppimateriaalien kanssa on hyvä asia, sillä se lisää lukio-opintoihin keskittymisen merkityksellisyyttä ja nopeuttaa korkeakoulutukseen siirtymistä sekä pienentää erilaisten valintakokeiden aiheuttamaa stressiä ja ylimääräistä työmäärää hakijoille. Pitkällä aikajänteellä on tärkeää saada malli riittävän hyvin kommunikoitua lukioihin ja lukiolaisille, jotta he ymmärtävät millaisiin aiheisiin heidän kannattaa opiskelussa panostaa lukion aikana, jotta valintakoevalinta suoran todistusvalinnan ohella olisi avoinna eri kiinnostuksen kohteisiin. Nykyinen hyvin hajanainen valintakoe malli ei mahdollista tätä kovinkaan hyvin.

Tärkein huomio uudistuksen osalta liittyy sen käyttöönoton aikatauluihin. Vaikka uudistuksen tavoitteena on se että valintakokeisiin ei jatkossa tarvitsisi valmistautua niin pitkästi, olisi uudistukseen sujuvan siirtymisen kannalta erittäin tärkeää että siirtymävaiheessa tieto uusiin kokeisiin vaadittavista oppimateriaaleista saadaan julkaistua mahdollisimman hyvissä ajoin. Näin kokeisiin valmistautuminen on järkevästi mahdollista. Tämä on tärkeää paitsi lukio-opiskelijoiden kannalta, koska he eivät voi uudistukseen varautua ennen kuin sisällöt ovat tiedossa ja etenkin niiden osalta, jotka hakevat alalle esimerkiksi alan vaihtajina, jolloin pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii merkittävän opiskelupanoksen.

Eli kokonaisuudessaan järkevä uudistus, mutta käyttöönoton osalta tulisi pyrkiä siihen, että mikäli ensimmäinen uusi valintakoe tulee käyttöön 06/2025, tulisi uusiin valintakokeisiin vaadittavat oppimateriaalit olla opiskelijoiden tiedossa viimeistään 08/2024, jotta lukiolaiset voivat vielä vaikuttaa viimeisen vuoden opiskeltaviin moduuleihin. Tämän huomioiminen olisi ehdottoman tärkeää, jotta uudistus lähtee heti alusta asti liikkeelle hyvässä hengessä.

Valintakoe A on tekniikan alalle hakeville pitkälti samansisältöinen kuin nykyinen DIA-yhteisvalinnan valintakoe.

Kokeen rakenne, mahdolliset kynnysehdot sekä viestintä pitää jatkossakin olla sellaista, että myös pääsykokeen kautta saamme riittävästi tutkinnoista kiinnostuneita ja riittävät kyvyt omaavia opiskelijoita. Vaasan yliopistolle tärkein osio on todennäköisesti matematiikan yhteinen osio. DIA-valinnassa tehtyjen analyysien mukaan matematiikan tehtävistä saadut pisteet korreloivat hyvin vahvasti muista osioista saatujen pisteiden kanssa. Muiden osioiden tehtävillä voidaan edistää brändimielikuvia, esimerkiksi mielenkiintoisia asioita ja ilmiöitä esittelevillä fysiikan, kemian sekä loogisen päättelyn ja ongelmanratkaisun aineistotehtävillä. Olisi hyvä, että looginen päättely ja ongelmaratkaisu -osio sisältäisi tehtäviä, jotka eroavat matematiikan, fysiikan ja kemian osioiden osaamisvaatimuksista, ja jotka sisältävät muutakin kuin pelkistettyä loogista päättelyä, ja jotka ovat aihepiireiltään ja osaamisvaatimuksiltaan relevantteja esimerkiksi automaation ja tietotekniikan, data-arkkitehtuurin sekä tuotantotalouden alueista kiinnostuneille nuorille.

Jäi vielä hiukan kysymysmerkiksi, miten opettajankoulutuksen suoravalinta tässä osiossa toimisi. Miten tarkastellaan hakijan valmiuksia pedagogiseen osaamiseen, vai jääkö testaaminen vain substanssiosaamistasolle? Opettajankoulutuksessa on myös hyvä ottaa huomioon soveltuvuuskokeen merkitys, ja miten soveltuvuuskoe tulisi vaikkapa ajallisesti vastaan tässä valintakoekokonaisuudessa, erityisesti hakijan pyrkiessä korkeakouluun useamman kokeen/alan kautta.