ITK: Toiveena on, että monivalinta ei olisi ainoa kokeen tehtävätyyppi, sillä myös muunlaisia tehtävätyyppejä voi tarkastaa automaattisesti. Olisi hyvä pitää mahdollisuus auki myös kokeessa jaettavalle materiaalille. Kokeen pohjana on huomioitava taloustieteen/kauppatieteen ohella myös muiden alojen painotuksia. Olisi hyvä, jos esim. matematiikan tehtävistä saatavia pisteitä voisi painottaa eri tavoin eri oppiaineissa.

Helsingin yliopisto katsoo, että kokeen taustalla oleva kauppatieteiden valintakoe käy sisällöltään pitkälti HY:n hakukohteille. Helsingin yliopisto kannattaa koetta, joka perustuu joko kokonaan tai voittopuolisesti kokeessa jaettavaan aineistoon tai ennakkoon ilmoitettuihin lukiokursseihin ennakkomateriaalin sijaan. Ennakkomateriaalit estävät hakemisen samaan aikaan toiselle alalle. Ennakkomateriaali on myös merkittävä koulutuksellisen tasa-arvon este, koska kaikilla hakijoilla ei ole esimerkiksi taloudellista mahdollisuutta käyttää materiaaliin tutustumiseen sen vaatimaa aikaa. Helsingin yliopistolle kynnyskysymys on, että tämä koe on digitaalinen ja järjestetään samassa järjestelmässä kuin muutkin kokeet. Mahdollisuutta yhden kokeen järjestämiseen paperisena ei ole. Matematiikan lähtötasovaatimus ja sen viestiminen hakijoille vaatisi vielä selventämistä: HY:n taloustieteellä olisi tarve jossain määrin laajempaan matematiikan testaamiseen, joskin hakukohde on hyvin pieni. Matematiikan eritasoisuus kysymyksissä voisi olla tähän ratkaisu.

Yleisesti ottaen valintakokeiden uudistus vaikuttaa järkevältä. Se, että erilaisiin hakukohteisiin hakua yhtenäistetään on hyvä tavoite niin hakijoiden kuin kokeita järjestävien tahojen kannalta. Myös yhtenevyys lukion oppimateriaalien kanssa on hyvä asia, sillä se lisää lukio-opintoihin keskittymisen merkityksellisyyttä ja nopeuttaa korkeakoulutukseen siirtymistä sekä pienentää erilaisten valintakokeiden aiheuttamaa stressiä ja ylimääräistä työmäärää hakijoille. Pitkällä aikajänteellä on tärkeää saada malli riittävän hyvin kommunikoitua lukioihin ja lukiolaisille, jotta he ymmärtävät millaisiin aiheisiin heidän kannattaa opiskelussa panostaa lukion aikana, jotta valintakoevalinta suoran todistusvalinnan ohella olisi avoinna eri kiinnostuksen kohteisiin. Nykyinen hyvin hajanainen valintakoe malli ei mahdollista tätä kovinkaan hyvin.

Tärkein huomio uudistuksen osalta liittyy sen käyttöönoton aikatauluihin. Vaikka uudistuksen tavoitteena on se että valintakokeisiin ei jatkossa tarvitsisi valmistautua niin pitkästi, olisi uudistukseen sujuvan siirtymisen kannalta erittäin tärkeää että siirtymävaiheessa tieto uusiin kokeisiin vaadittavista oppimateriaaleista saadaan julkaistua mahdollisimman hyvissä ajoin. Näin kokeisiin valmistautuminen on järkevästi mahdollista. Tämä on tärkeää paitsi lukio-opiskelijoiden kannalta, koska he eivät voi uudistukseen varautua ennen kuin sisällöt ovat tiedossa ja etenkin niiden osalta, jotka hakevat alalle esimerkiksi alan vaihtajina, jolloin pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii merkittävän opiskelupanoksen.

Eli kokonaisuudessaan järkevä uudistus, mutta käyttöönoton osalta tulisi pyrkiä siihen, että mikäli ensimmäinen uusi valintakoe tulee käyttöön 06/2025, tulisi uusiin valintakokeisiin vaadittavat oppimateriaalit olla opiskelijoiden tiedossa viimeistään 08/2024, jotta lukiolaiset voivat vielä vaikuttaa viimeisen vuoden opiskeltaviin moduuleihin. Tämän huomioiminen olisi ehdottoman tärkeää, jotta uudistus lähtee heti alusta asti liikkeelle hyvässä hengessä.

Vaasan yliopiston kauppatieteet pitää koetta toimivana. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan osalta tulee vielä yhteinen palaute ABS:n kautta.

On myös tärkeää, että myös tekniikkaa yhdistävään kauppatieteiden hakukohteeseen saataisiin ohjelmaan sopivia lahjakkaita opiskelijoita. Vaasan yliopiston Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen osalta esimerkiksi toimisi eriytyvä valintakoeosio, jossa testataan loogista ajattelua, algoritmiikkaa ja kombinatoriikkaa.