BMOL ry: Yhteiskuntatieteisiin sisältyy keskeisesti kestävä kehitys. Esitämme, että teema sisällytetään kokeessa jaettavaan aineistoon sekä huomioidaan myös kokeen yhteisen osion kuvauksessa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
-Tieteellisen tiedon ja käsitteistön omaksuminen ja soveltaminen KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT HUOMIOIDEN.
-Hakijalla ei tarvitse olla varsinaista ennakko-osaamista haettavista aloista, mutta lukiossa hankittu humanistis-yhteiskuntatieteellinen yleissivistys ja YMMÄRRYS KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA antaa hyvän pohjan kokeessa menestymiselle.

Valintakokeessa tulisi testata selkeästi myös yhteiskuntaopin (lukion moduulit YH1-YH4), yhteiskunta/ihmismaantieteen (lukion moduuli GE3) ja geomedian (lukion moduuli GE4) tietoja vähintäänkin valinnaisten tehtävien osiossa samaan tapaan kuin valintakokeessa C. Näiden ymmärtäminen on keskeistä kaikkien G-valintakokeen alojen kannalta.

Oikeustieteellisen tiedekunnan suhtautuminen valintakoeuudistukseen on myönteinen. Oikeustieteet on hakupaineala ja kokeen on tästä syystä oltava riittävän erotteleva sekä erittäin huolellisesti valmisteltu. Tehtävien laadinnassa on huomioitava oikaisuherkkyys. Yhteisessä osiossa on oltava riittävästi aikaa sen mittaamiseen, onko hakijoilla valmius yliopisto-opintojen suorittamiseen. Yhteisessä osiossa ei tulisi olla ennakkomateriaalia.

Osio vaikuttaa hyvältä. Todistusvalinnalla oikeustieteelliseen tulevat eivät ymmärrä juridisista asioista vielä mitään. Pääsykokeella tulevienkaan ei siksi tarvitse. Etukäteen luettavalle ennakkomateriaalille ei siksi ole suurta perustetta. Asia olisi eri, ellei todistusvalintaa olisi.

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinta: Valintakoe G on tällaisenaan toimiva pienin muutoksin (Kyllä, pienin muutoksin)
- Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan suhtautuminen valintakoeuudistukseen on lähtökohtaisesti myönteinen. Oikeustieteet on hakupaineala ja kokeen on tästä syystä oltava riittävän erotteleva sekä erittäin huolellisesti valmisteltu. Tehtävien laadinnassa huomioitava oikaisuherkkyys. Yhteisessä osiossa oltava riittävästi aikaa hakijoiden tietotaidon mittaamiseen.

Sosiaalityön yhteisvalinta: Valintakoe G on tällaisenaan toimiva pienin muutoksin (Kyllä, pienin muutoksin)
- Sosiaalityön yhteisvalinnan näkökulmasta ehdotettua luonnosta voidaan pitää lähtökohtaisesti mahdollisena. Luonnoksen kommentointia voi kuitenkin pitää haastavana, koska siinä ei edelleenkään oteta yksityiskohtaisesti kantaa valintakokeen muotoon ja sisältöön. Sosiaalityön yhteisvalinnan yliopistot ovat tästä reunaehdosta huolimatta suhteellisen luottavaisia siihen, että valintakokeella G on mahdollista saada valittua myös sosiaalityön hakukohteisiin (6 yliopistoa) hyviä opiskelijoita. Sosiaalityön yhteisvalinnassa pidetään ongelmallisena, mikäli valintakoe ei sisältäisi lainkaan kirjallisen tuottamisen mittaamista. Kirjallista tuottamista vaaditaan sekä sosiaalityön opinnoissa että työelämässä sosiaalityöntekijänä. Vuodesta 2026 voimassa olevassa todistusvalinnassa painotetaan myös vahvasti äidinkielen arvosanaa. Sosiaalityön yhteisvalinta pitää tarkoituksenmukaisena nyt tehtyä ratkaisua, jossa humanistisen alan hakukohteille on muodostettu oma erillinen valintakoe H. Tämä sujuvoittaa valintakokeen laatimistyötä huomattavasti.
- Yliopistojen valintakokeiden näin mittavaan ja nopealla tahdilla tehtävään uudistamiseen sisältyy paljon epävarmuuksia, joiden ennakointi on jokseenkin mahdotonta. Erityisesti hakijoiden käyttäytymisen ennakointi on vaikeaa. Näistä syistä sosiaalityön yhteisvalinnassa on nostettu esille kysymys esitetyn uudistuksen vaikutuksista hakijoiden käyttäytymiseen. Hakeutuuko ja tuleeko sosiaalityön koulutukseen lopulta valituksi ehdotetun valintakokeen G kautta sellaiset henkilöt, jotka kiinnittyvät sosiaalityön opintoihin ja jotka aikovat tehdä valmistuttuaan työuransa sosiaalityön parissa?
- Valintakokeiden kehittämiselle asetettu aikataulu näyttäytyy vaativana. Esille onkin noussut kysymys siitä, olisiko tarkoituksenmukaisempaa ajatella, että uudet valintakokeet otettaisiin käyttöön vasta keväällä 2026 samanaikaisesti uusien todistusvalinnan pisteytysmallien kanssa. Tämä mahdollistaisi myös kuluvan kevään valinnoissa toteutettavan yhteiskuntatieteellisen alan valintayhteistyön pilotoinnin kokemusten laajemman hyödyntämisen.
- Asetettu kireä aikataulu asettaa haasteelliseksi monet käytännön toimet, joita valintakokeen valmisteluun liittyy. Valintakoetta G on suunniteltu käytettäväksi todella ison joukon eri tieteenalojen hakukohteissa eri yliopistoissa. Valintakoeryhmän muodostamiselle on varattava riittävästi aikaa. Pitkään toiminnassa olleen yhteisvalinnan näkökulmasta valintakoetyöryhmän työskentely näyttäytyy erittäin vaativana ja vastuullisena. Erityisesti alkuvaiheen valmistelulle on varattava runsaasti työaikaa ja myös sisällöllistä koordinointiresurssia. Työssä olisi päästävä jo kesän aikana suhteellisen pitkälle, jotta eri yliopistojen hakukohteilla on mahdollisuus määritellä ja vahvistaa hakukohteiden edellyttämät valintaperusteet syyskuun 2024 aikana.
- Sosiaalityö on yhteiskuntatieteellisen alan hakukohteista ainoa ns. professioala. Sosiaalityössä on lisäksi tehty valtakunnallista valintayhteistyötä jo pitkään, vuodesta 2006 lähtien, jonka kokemukset on hyvä saada käyttöön valintakokeen valmistelussa. Edellä mainituista syistä johtuen pidämme välttämättömänä, että sosiaalityöllä olisi edustus valintakoe G:n valintakoetyöryhmässä.

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma (Helsingin yliopisto) on mukana yhteiskunnallisten alojen valintakoepilotissa. Suunnittelun myötä suhtautuminen tämän kaltaiseen kokeeseen on muuttunut positiiviseen suuntaan. Se vaikuttaa erottelevan hakijoita ja testaavan myös kielellisiä valmiuksia. Pilottia käynnisteltäessä sovittiin, että sen seurausvaikutuksia tarkastellaan huolella. Haluamme pitää siitä kiinni, vasta ensi lukuvuonna tiedämme, onko tämän tyyppisellä kokeella vaikutusta sisään päässeiden opiskelijoiden osaamistasoon.

Suhtaudumme myönteisesti laajaan yhteiskuntatieteellisten alojen ohjelmien yhteiseen valintakokeeseen. Oma ohjelmamme on varsin monialainen ja uniikki: globaali kehitystutkimus, poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia ja talous- ja sosiaalihistoria. Hakijoita ajatellen ohjelmallamme on varmasti kosketuspintaa moniin erilaisinkiin ohjelmiin. Kaiken kaikkiaan valintakoeuudistus on hakijaystävällinen ja resurssien säästö on järkevää, kunhan säästöt ohjataan yliopistokoulutuksen hyväksi. Yksi keskeinen kohde olisi Avoimen väylän maksuttomuus valtakunnallisesti.

Isoin huolemme yhteisen ison kokeen suhteen on hakukohteiden hierarkisoituminen ja ”dominoefekti”, jossa suosittujen ohjelmien toissijaiset hakijat ohittavat sinne ensisijaisesti halunneet. Tätä pitäisi seurata hyvin tarkasti.

Uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon opiskelijoiden motivaation vähenemisestä, kun ennakkomateriaalia ei ole. Samoin monia aloja huolestuttaa se, että hakijoiden kirjoitustaitoja ei testata. Olemme vahvasti sitä mieltä, että aloittavien opiskelijoiden motivaatioon ja kirjallisen ilmaisun kykyihin voidaan vaikuttaa yliopisto-opetuksen laadulla. Sen takia haluamme painottaa, että osa valintakoeuudistuksen säästöistä olisi kanavoitava kandiopiskelijoiden opetuksen laadun kehittämiseen, esimerkiksi pienryhmäopetukseen.

Kommentit valintakoe G:n tavoitteisiin:

Valintakoe G:n tavoitteet ovat nyt suhteellisen kapeasti määritellyt ajatellen kandiohjelmaamme ja yleisemmin yhteiskuntatieteiden monialaisuutta. Monilla aloilla on paljon yhteistä kokeen H alojen kanssa. Ehdotamme tavoitteiden muotoilua valintakokeeseen G seuraavasti:
• Tieteellisen tiedon ja käsitteistön omaksuminen ja soveltaminen
• Tieteellisten aineistojen analyyttinen ja kriittinen tarkastelu (ml. tilastojen ja visuaalisten esitysten tulkinta)
• Ilmiöiden moniulotteisuuden, kontekstuaalisuuden ja ajallisuuden hahmottaminen

Valintakoeuudistuksen toteuttamisen ja uudistuksesta etukäteen tiedottamisen AIKATAULU on liian nopea ja sellaisenaan johtaa hyvin kohtuuttomaan ja epäreiluun lopputulokseen monelle jatko-opiskelupaikkaa hakevalle. Uudistus pitäisi toteuttaa samanlaisella aikataululla kuin todistusvalintauudistus, jossa lukiolaisilla on aikaa sopeuttaa opiskeluvalintansa uuden pääsykokeen mukaisesti (tiedotus uudistuksesta useampi vuosi ennen sen voimaantuloa). Keväällä 2025 jatko-opintoihin pyrkii paljon opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet esim. lukiosta vuosien 2022-2024 aikana, ja jotka eivät käytännössä pysty enää keväällä 2025 vaikuttamaan mitenkään lukio-opintoihinsa. Lisäksi nämä opiskelijat ovat jo tehneet vuosina 2022-2024 valintoja sen suhteen, miten ottavat opintopaikkoja vastaan/miten päättävät yrittää vielä valintakokeen kautta opiskelupaikan saamista ilman mitään tietoa tästä tulevasta uudistuksesta. Tämä viivästys valintojen tekemisessä tai aikaisempiin pääsykokeisiin osallistumisessa ei ole oma valinta monessa tapauksessa; esim. vuoden mittainen varusmiespalvelus (pakollinen, ei juurikaan mahdollisuutta itse vaikuttaa palveluksen alkamisaikaan tai kestoon) sekoittaa tehokkaasti miespuolisten hakijoiden suunnitelmat yo-kirjoituksia seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämän johdosta mahdollisen pääsykoeuudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 (samanaikaisesti todistusvalintauudistuksen kanssa) ja siten, että tulevasta uudistuksesta tiedotetaan selkeästi ennen kevään 2024 yhteisvalintaa.

Pääsykokeita ei tulisi yhdistää ilman huolellisesti perusteltua syytä, johon liittyisi vuoden 2024 yhdistetyn valintakokeen antamat mahdolliset positiiviset tulokset. Mahdollista pysyvää yhdistystä ei tulisi siis varsinkaan toteuttaa liian nopealla aikataulua siten, sillä näkemykseni mukaan pidän epätodennäköisenä, että näin erilaisten alojen yhdistäminen yhteen pääsykokeeseen palvelisi kumpaakaan osapuolta (yliopistot & hakijat) aidon mielekkäästi. Yhteiskuntatieteellisillä aloilla opiskelijalta vaaditaan merkittävää kykyä omaksua ja hallita suuria asiakokonaisuuksia, hyviä luku- ja kirjoitustaitoja ja muuta osaamista, jotta opiskelijalla olisi edellytykset pärjätä alalla. Tätä aspektia hyvin yleistasoinen tai geneerinen yhdistetty valintakoe ei välttämättä tuo tarpeeksi hyvin esille; varsinkaan, kun luku- ja kirjoitusmäärät ovat yliopistossa yhteiskuntatieteellisiä aineita opiskellessa huomattavasti suuremmat kuin lukiossa, vaatiumuksista puhumattakaan. Ehdotettu yhteinen osio sisältäisi mielestäni todennäköisesti toteutuessaan liian erilaisia aloja, jotta valintakoe palvelisi tarkoitustaan tarpeeksi hyvin. Ehdotusta tulisi kuitenkin tarkastella vuoden 2024 yhteistoteutuksen kautta.

Åbo Akademi föreslår att urvalsprov G och H slås ihop till en helhet. Åbo Akademi har idag ett brett urvalsprovssamarbete och stor synergi av att samhällsvetenskaper och humaniora är i samma urvalsprov. De föreslagna innehållen i provhelheterna är inte så olika att det skulle motivera två separata prov. Två prov skulle för finlandssvenska sökande de facto innebära en försämring till nuläget då sökande som idag skriver samma urvalsprov i framtiden skulle behöva skriva två eller tom tre urvalsprov (språken ingår också i ÅA:s gemensamma modell). Ett urvalsprovs viktigaste funktion är att rangordna sökande. För att kunna göra det behöver urvalsproven vara uppbyggda så att det blir tillräcklig spridning i poängen. Ur sökandes synvinkel är det bra om man med samma prov kan söka till flera närliggande områden. Detta uppnås ur Åbo Akademis synvinkel bäst genom att slå ihop provhelheterna G och H så att sökande till kulturämnen och samhällsvetenskaper söker med samma prov. En förutsättning för detta är dock att urvalsprovet inte blir ett lapptäcke med för många egna delar.

Ei ennakkomateriaalia yhteiseen osioon
Yhteiskuntatieteet: Koetta tulisi suunnitella erityisesti geneeristen taitojen mittaamiseen ja osaamisen arviointiin erikoistunut asiantuntijaryhmä. Kokeen luonne muuttuu merkittävästi ja olemme luomassa uutta koetyyppiä. Tämä tarkoittaa mm. mitattavien asioiden uutta määrittelemistä – tulisi määritellä se, millaiset kriteerit ovat kokeella mitattavia korkeakoulukelpoisuuden kriteereitä ja miten niitä objektiivisesti arvioidaan tai mitataan.
Viestintätieteet: tyytyväisiä eriytyvään osioon, mutta on huoli siitä, kuinka potentiaalisesti laajaksi ja geneeriseksi tuo kirjoittamista vaativa eriytyvä osio on laajenemassa, jos sitä käyttää suurin osa muitakin kokeessa olevia hakukohteita. Viestintätieteillä on muihin samassa kokeessa oleviin aloihin (mm. yhteiskuntatieteet) verrattuna erilainen tilanne todistusvalinnassa, sillä meillä on äidinkielen C kynnysehtona. Tällöin kirjoitetun tekstin taso tulisi voida varmistaa myös valintakoeväylässä vähintään tuolle tasolle, jotta valittujen hakijoiden valmiudet ovat riittävät (kieliasu, tekstin koherenssi, analyyttisyys, näkemyksellisyys). Huoli oikeustieteellisen alan oikaisuvaatimusten määrästä ja koekysymyksiin tällöin kohdistuvasta vahvasta normatiivisesta vaatimuksesta kokeessa.