Yhteiskuntatieteillä voisi olla yhteinen koe, joka sisältäisi eri alojen painotuksia. Oikeustiede sen sijaan on aivan oma alansa. Sosiaalitieteiden osalta on erittäin valitettavaa, että antropologia on sijoitettu nyt eri kokeeseen.

Nykyinen oikeustieteen valintakoe, joka antaa hakijoille kuukauden aikaa perehtyä ennakkomateriaaliin, on toiminut erittäin hyvin. Ehdotetussa valintakoe G:ssä ei ole määritelty selkeää lukuajan rajoitusta, mikä voi pakottaa hakijat valmistautumaan valintakokeeseen ympäri vuoden. Tämä muuttaisi valintakokeen luonteen ylioppilaskokeen kaltaiseksi, mikä ei tue uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Jotta valintakoe on oikeudenmukainen, on välttämätöntä, että se ei perustu lukiokursseihin ja tarjoaa useita reittejä oikeustieteen opiskeluun, jotta kaikki hakijat, riippumatta taustastaan, voivat osallistua siihen tasavertaisesti.

Oikeustieteen valintakokeen yhdistäminen yhteiskunnallisiin aloihin ei ole ratkaisu valintakoeuudistuksen tavoitteisiin, kuten valintakoevalinnan selkeyttämiseen ja hakijoiden kuormituksen vähentämiseen, vaan sillä on todennäköisesti nimenomaisesti päinvastaisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Uudistus ei toimi oikeustieteen kaltaisilla hakupainealoilla, jonne hakijat tulevat hakemaan uudestaan vuodesta toiseen riippumatta siitä, voiko samalla valintakokeella päästä myös muihin hakukohteisiin.

Hallintotieteiden näkökulmasta suunnitelma on hyvä. Hallintotieteiden on hyvä olla samassa kokeessa oikeustieteiden kanssa, tämä ratkaisu tuottaa hakijoita, joilla erinomaiset opiskeluvalmiudet myös hallintotieteiden opiskeluun. Hakijat hakevat usein tällä yhdistelmällä (oikeustiede-hallintotiede), joten voivat hakea samalla kokeella nyt molempiin.

Tunnistamme, että hyvän kokeen tekeminen vaatii työtä ja aikataulu on kireä. On tärkeää pystyä hyödyntämään tietoa myös yhteiskuntatieteiden yhteisestä pilotista. Pilottiin osallistuneet ovat tähän mennessä havainneet, että valmiit aineistot eivät sellaisenaan sovellu koemateriaaliksi. Materiaalin täytyy olla koherentti ja pedagogisesti perusteltu kokonaisuus, joten koemateriaalin valmistelu muistuttaa pitkälti ennakkomateriaalin valmisteluprosessia. Koska hakukohteita ja tieteenaloja on edustettuna yhdessä kokeessa huomattavasti enemmän kuin aiemmissa referenssivalintakokeissa, tunnistamme haasteen saada laaajaa valmistelutyötä vaativa koe valmiiksi keväälle 2025.

Viestintätieteiden osalta periaatteessa yhteistyö varmaankin on mahdollista. Viestintätieteiden alalla yhteistä linjaa on jo aktiivisesti haettu. Viestintätieteille muutos aiempaan on iso, koska Vaasan yliopiston oma koe on perustunut itse koottuun valintakoejulkaisuun, johon liittyen hakijat ovat kirjoittaneet kaksi esseevastausta. Sujuva tekstintuottaminen on alalla olennaista, joten monivalintakysymysten käyttö opiskelijavalinnassa herättää henkilöstössä epäilyksiä. Ennakkoon mietityttää myös, pääsevätkö opiskelijat tällä järjestelyllä opiskelemaan haluamaansa alaa haluamaansa yliopistoon, ja kohteleeko uudistus yliopistoja tasavertaisesti. Nykyisellä valintamenettelyllä on saatu saamme motivoituneita hakijoita, jotka ovat nimenomaan kiinnostuneita opiskelemaan Vaasan yliopistossa, ottavat opiskelupaikan vastaan ja etenevät opinnoissaan tehokkaasti. On tärkeää, että uudessa mallissa läpivirtaus ei heikkene. Käytössä ei ole vielä kattavia tutkimustuloksia siitä, miten yhteiskokeiden kautta opiskelupaikan saaneet opiskelijat etenevät opinnoissaan.
Myös viestintätieteiden osalta aikataulu on haastava, sillä valintaperusteet pitää kuvata lähikuukausina. . Kokeen laadintaan tulee osoittaa riittävästi monivalintakokeiden laadintaa koskevaa koulutusta ja tukea. Myös yhteiskokeen pilotointia kannattaa tarvittaessa harkita.

Kyseessä on laaja kokonaisuus. Esimerkiksi viestintätieteet ovat todella erilainen ala
verrattuna muihin valintakokeen aloihin, mutta yhdeksän kokeen mallissa sille on
vaikeaa löytää muutakaan paikkaa.

Det finns befogade skäl för att rättsvetenskap skulle ha ett eget urvalsprov. Rättsvetenskapernas urvalsprov är redan idag gemensamt för de finskspråkiga antagningarna. Rättsvetenskapen har ett väldigt högt söktryck och en stor samhällelig betydelse, då det ansvarar för utbildningen av landets domare, åklagare och advokater. Det nuvarande urvalsprovet med omfattande förhandsmaterial och krävande öppna frågor har visat sig vara ett fungerande, rättvist och ett effektivt sätt att rangordna sökande. Vi ser inte ett behov av att förnya detta system. Flera av de argument som används för att motivera denna reform lämpar sig inte för rättsvetenskapen, vars urvalsprov redan är gemensamt och som testar färdigheter som inte testas i något annat urvalsprov.

Studier i juridik är belastande. Studerande tvingas ta sig an stora mängder material (hundratals sidor varje vecka) i krävande kurser som avläggs tätt efter varandra. Det är viktigt att urvalsprovet testar både den sökandes förmåga att bearbeta en stor mängd juridisk litteratur men samtidigt ger en realistisk bild av vad juridikstudier innebär, så att den sökande vet ifall den faktiskt är intresserad av en juridisk utbildning. Det nuvarande urvalsprovets höga krav förbereder därmed effektivt inträdessökande på studierna. En förnyelse av det föreslagna slaget riskerar endast att försämra kvaliteten på de blivande jurister som antas.

Valintakokeen G aloilla tarvitaan yleisälykkyyttä, mutta epätasaisten kykyprofiilien hakijat, joilla on hyvät kielelliset valmiudet ja huonot matemaattis-loogiset valmiudet, menestyvät opinnoissa ja töissä paremmin kuin epätasaisten kykyprofiilien hakijat, joilla on hyvät matemaattis-loogiset valmiudet ja huonot kielelliset valmiudet. Valintakokeen G alat on näin ollen sijoitettu yhteen oikealla tavalla.