Yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Filosofian ja historian tutkinto-ohjelmat toimittavat
yksityiskohtaisemmat kommenttinsa suoraan hankkeelle.
Filosofia: Ehdotettu valintakoemalli on filosofian kannalta monin tavoin ongelmallinen. Toisin kuin nykyinen valintakoe ennakkomateriaaleineen, ehdotettu geneerinen valintakoe ei millään tavoin varmista hakijan kykyjä, valmiuksia tai motivaatiota opiskella juuri filosofiaa. Filosofian
valintakokeessa oma, eriytyvä osio olisi käytännössä minimivaatimus laadukkaan opiskelijavalinnan takaamiseksi.
Lisäksi tehtävän olisi oltava esseemuotoinen, jotta hakijan valmiudet filosofiseen
argumentaatioon tulisivat esille. Voi olla niin, että parhaat monivalintatehtävät korreloivat
tilastollisesti geneerisen kirjoitustaidon kanssa. On kuitenkin eri asia tuottaa itse jonkin akateemisen alan substanssista ja esimerkiksi argumentoida filosofisesti. Tätä osaamista pitäisi myös mitata valintakokeessa. Sitä voidaan mitata pidemmillä kirjoitustehtävillä. Filosofiasta ovat kiinnostuneet myös luonnontieteellisesti, matemaattisesti, kielellisesti, psykologiaan tai yhteiskuntatieteellisesti orientoituneet hakijat, joita filosofia tarvitsee. Nämä alat olisivat muiden muassa eri kokeessa.
Ehdotuksessa filosofia nähdään siis sisällöllisesti liian kapeasti. Tarvitaan tehtävä, joka huomioi
filosofian sisällöllisen laaja-alaisuuden. Uudistus on liian kiireellisesti valmistelu ja laadukas
opiskelijavalinta edellyttää huolellisempaa ennakkovalmistelua ja uudistuksen lykkäämistä vähintään vuoteen 2026.
Historia: Myös kokeessa H tulisi olla mahdollisuus eriytyvien osioiden käyttämiseen. Humanististen alojen edustajat ovat tuoneet tätä näkökantaa esille toistuvasti hankkeen järjestämissä webinaareissa. Tutkinto-ohjelmamme näkemyksen mukaan alallemme keskeistä tietotaitoa mitataan parhaiten esseetehtävällä, jossa hakija kirjoittamalla rakentaa ja argumentoi historiallisten ilmiöiden ajallisia yhteyksiä. Vaikka monivalintatehtävät mittaisivatkin ylemmän tason kognitiivisia prosesseja (asiaa on toistaiseksi tutkittu suppeasti, eivätkä monivalintakokeen ohella soveltuvuuskoetta käyttävät alat eivät ole paras vertailukohta humanistisille aloille, vrt. Haataja et. al. 2023), ne eivät mittaa historia-aloille tyypillisiä tiedon prosessoinnin ja kirjallisen tuottamisen kykyjä. Em. eriytyvä
osio olisi valittavissa niille tutkinto-ohjelmille, jotka sitä haluavat käyttää. Eriytyvien osioiden
maltillinen sisällyttäminen kokeeseen ei myöskään pidennä kokelaan koeaikaa tarpeettomasti (vrt. ylioppilaskoe 6 h), tämä on täysin järjestettävissä oleva asia. Eriytyvät osiot voivat olla myös
lyhyempiä kirjoitustehtäviä, jolloin niihin vastaaminen ja myös niiden tarkastaminen on nopeampaa.
Lyhyt esseetehtävä voisi tarvittaessa perustua kokeessa jaettavaan aineistoon. Näin toteutettuna
kokelailla ei olisi sen enempää etukäteisvalmistelua kuin täysin monivalintoihin perustuvassa
järjestelyssä. Lisäksi hankkeen tulisi selvittää, kuinka yleistä osiota olisi mahdollista käyttää karsivana tehtävänä eriytyvään osioon, joka tällöin voitaisiin lukea vain parhailta hakijoilta. Historia-alalla järjestetään keväällä 2024 ensimmäinen valtakunnallinen valintakoe. Hankkeessa olisi järkevää hyödyntää tuoreiden valintakoeyhteistyöhankkeiden kokemuksia (myös muilta aloilta kuin historia) esim. erilaisista tehtävätyypeistä. Hankkeen aikataulu on liian kireä ja ehdotamme, että uudistusta lykätään vuoteen 2026.
Tampereen ylioppilaskunta: alojen yhdistelmä vaikuttaa toimivalta. Kuitenkin alojen yhteistyöstä ei ole vielä kokemusta, minkä vuoksi mallin toimivuuden ennustaminen on hankalaa. Lisäksi tällä aikataululla yhteistyön alkuun saattaminen haluttujen tavoitteiden täyttämiseksi voi osoittautua haasteelliseksi.
Valintakokeen H osalta esitettiin toive hidastaa käyttöönottoa vuoteen 2026. Filosofian ja historian aloille eriytyviä osioita pidetään erittäin tärkeinä.
Valintakokeessa H tulisi ehdottomasti olla joko valinnaisten tehtävien osio tai alakohtainen syventävä osio, jossa testataan myös alaan liittyviä lukiotason tietoja, esim. filosofiassa lukion filosofian moduulit, historiassa ja kulttuurien tutkimuksessa lukion historian moduulit + yhteiskunta/ihmismaantiede eli maantieteen moduuli GE3 ja teologiassa lukion uskonnon tai elämänkatsomustiedon moduulit.
Suomen Historiallinen Seura on historia-alan vanhin tieteellinen seura, joka yli 400 jäsenellään kattaa koko historiantutkimuksen kentän Suomessa.
Suomen Historiallinen Seura on huolestuneena seurannut tekeillä olevaa valintakoeuudistusta. Seura näkee erittäin positiivisena halun kehittää valintakokeita tavalla, joka lisää alan yhteistyötä ja tunnettavuutta, sekä helpottaa alalle hakeutumista valtakunnallisesti. Tällä hetkellä suunnitellussa muodossaan uudistukseen sisältyy kuitenkin ongelmia ja riskejä. Pidämmekin hankkeen aikataulua liian kireänä ja ehdotamme, että uudistusta lykätään vuodella.
Perustelut
1) Ennen siirtymistä uudentyyppiseen valintamenettelyyn olisi arvioitava, minkälaisia seurauksia geneerisellä monivalintakokeella on tutkinto-ohjelmien perusopetuksen sisällöille sekä opiskelijoiden opiskelumotivaatiolle. On myös huomattava, että lukemisen ja kirjoittamisen taitojen painotuksen poistuminen valintakokeissa vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja opiskelijoiden motivaatioon lukioissa. Näitä mahdollisia rinnakkaisvaikutuksia ei uudistuksen tässä vaiheessa näytä lainkaan arvioidun.
2) On erittäin tärkeää, että jo ensimmäisellä kerralla opiskelijavalinta toimii teknisesti hyvin, ja asettaa opiskelijat tasavertaiseen asemaan (myös suhteessa ensikertalaisuuteen). Koejärjestelyjen on oltava koeteltuja jo ennen uuteen järjestelmään siirtyessä (tässä kannattaa ehkä hakea vertaistietoa Ylioppilastutkintolautakunnan työstä siirryttäessä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin)
3) Historia-alalla on käynnissä yhteistyöhanke, jonka tuloksena keväällä 2024 järjestetään ensimmäinen valtakunnallinen valintakoe. Nyt valmisteilla olevassa hankkeessa olisi hyvä hyödyntää tämän valintakoeyhteistyöhankkeen kokemuksia.
Valintakoeuudistukseen toivotaan esseevastauksia. Humanistisilla aloilla tekstintuottamisen taidon arviointi on keskeistä. Tämä jakoi H-valintakokeeseen osallistuvien tutkinto-ohjelmien mielipiteitä. Esim. taidehistoria ja musiikkitiede ovat valtakunnallisesti eri hakukohteissa, joten niillä ei voi olla yhteisiä esseekysymyksiä muiden yliopistojen kanssa. Myöskään Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma ei toivonut valintakokeeseen alakohtaisia esseevastauksia.
Historia ja arkeologia toivoo kokeeseen eriytyvää osiota, jossa olisi kirjoitustehtävä, jolloin yhteinen osio olisi karsiva. Historian ja arkeologian alalle hakeville ehdotetaan lyhyttä (esim. 1000 merkkiä) eriytyvää esseetehtävää, jossa hakija kirjoittamalla argumentoi historiallisten ilmiöiden ajallisia yhteyksiä. Tämä luettaisiin vain niiden hakijoiden osalta, jotka ylittävät yhteisessä osiossa tietyn pistemäärän. Perustelu: ajallisen hahmotuskyvyn, argumentaatiokyvyn ja kirjoitustaidon (ml. oikeakielisyyden ja nyanssien tajun) mittaamiselle esseetehtävät ovat välttämättömiä.
En tunne näitä aloja riittävästi, mutta vaikuttavat riittävän samankaltaisilta ja siksi hyvältä yhdistelmältä. Alat eroavat selkeästi kokeesta G.
Ehdotettu valintakoemalli ei ole filosofian kannalta missään tapauksessa hyväksyttävä. Toisin kuin nykyinen valintakoe ennakkomateriaaleineen, ehdotettu geneerinen valintakoe ei millään tavoin varmista hakijan kykyjä, valmiuksia tai motivaatiota opiskella juuri filosofiaa. Filosofian valintakokeessa oma, eriytyvä osio olisi käytännössä minimivaatimus laadukkaan opiskelijavalinnan takaamiseksi. Lisäksi tehtävän olisi oltava esseemuotoinen, jotta hakijan valmiudet nimenomaan filosofiseen argumentaatioon (eikä geneerisesti) tulisivat esille. Voi olla niin, että parhaat monivalintatehtävät korreloivat tilastollisesti geneerisen kirjoitustaidon kanssa. On kuitenkin eri asia tuottaa itse argumentoiden juuri filosofian substanssista. Tätä osaamista pitäisi myös mitata valintakokeessa. Sitä voidaan mitata pidemmillä kirjoitustehtävillä.
Valintakoeuudistuksen toteuttamisen ja uudistuksesta etukäteen tiedottamisen AIKATAULU on liian nopea ja sellaisenaan johtaa hyvin kohtuuttomaan ja epäreiluun lopputulokseen monelle jatko-opiskelupaikkaa hakevalle. Uudistus pitäisi toteuttaa samanlaisella aikataululla kuin todistusvalintauudistus, jossa lukiolaisilla on aikaa sopeuttaa opiskeluvalintansa uuden pääsykokeen mukaisesti (tiedotus uudistuksesta useampi vuosi ennen sen voimaantuloa). Keväällä 2025 jatko-opintoihin pyrkii paljon opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet esim. lukiosta vuosien 2022-2024 aikana, ja jotka eivät käytännössä pysty enää keväällä 2025 vaikuttamaan mitenkään lukio-opintoihinsa. Lisäksi nämä opiskelijat ovat jo tehneet vuosina 2022-2024 valintoja sen suhteen, miten ottavat opintopaikkoja vastaan/miten päättävät yrittää vielä valintakokeen kautta opiskelupaikan saamista ilman mitään tietoa tästä tulevasta uudistuksesta. Tämä viivästys valintojen tekemisessä tai aikaisempiin pääsykokeisiin osallistumisessa ei ole oma valinta monessa tapauksessa; esim. vuoden mittainen varusmiespalvelus (pakollinen, ei juurikaan mahdollisuutta itse vaikuttaa palveluksen alkamisaikaan tai kestoon) sekoittaa tehokkaasti miespuolisten hakijoiden suunnitelmat yo-kirjoituksia seuraavien muutaman vuoden aikana. Tämän johdosta mahdollisen pääsykoeuudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 (samanaikaisesti todistusvalintauudistuksen kanssa) ja siten, että tulevasta uudistuksesta tiedotetaan selkeästi ennen kevään 2024 yhteisvalintaa.
Åbo Akademi föreslår att urvalsprov G och H slås ihop till en helhet. Åbo Akademi har idag ett brett urvalsprovssamarbete och stor synergi av att samhällsvetenskaper och humaniora är i samma urvalsprov. De föreslagna innehållen i provhelheterna är inte så olika att det skulle motivera två separata prov. Två prov skulle för finlandssvenska sökande de facto innebära en försämring till nuläget då sökande som idag skriver samma urvalsprov i framtiden skulle behöva skriva två eller tom tre urvalsprov (språken ingår också i ÅA:s gemensamma modell). Ett urvalsprovs viktigaste funktion är att rangordna sökande. För att kunna göra det behöver urvalsproven vara uppbyggda så att det blir tillräcklig spridning i poängen. Ur sökandes synvinkel är det bra om man med samma prov kan söka till flera närliggande områden. Detta uppnås ur Åbo Akademis synvinkel bäst genom att slå ihop provhelheterna G och H så att sökande till kulturämnen och samhällsvetenskaper söker med samma prov. En förutsättning för detta är dock att urvalsprovet inte blir ett lapptäcke med för många egna delar.
Musiikkitiede: Tekstitaitojen testaus esseetyyppisellä vastauksella; ei tarvitse olla mikään erityisen pitkä, mutta riittävän laaja tekstiosio, joka osoittaa hakijan kykyä jäsennellä ajatuksiaan yhtenäiseksi tekstiksi, kirjoittaen selkeästi ja johdonmukaisesti.
Taidehistoria ja taidekasvatus: Kokeeseen sisällytetään osio, jossa testataan tekstitaitoja, eli esseevastaus. Lyhyet, monivalintakokeeseen sisällytettävät kirjoitustehtävät eivät riittävästi testaa ajattelun ja viestinnän taitoja.
Historia: pääsääntöisesti ollaan sitä mieltä, että yhteinen monivalintaosio riittää.
Helsingin yliopisto katsoo, että koe vastaa rakenteeltaan hyvin valintojen kehittämistyölle asetettuja tavoitteita: koekorin koulutusaloilla on löydettävissä yhteisiä lähtövalmiuksia koulutuksessa pärjäämiseen, joten ne voivat käyttää yhteistä valintakoetta ongelmitta ilman, että eriytyviä osioita tarvitaan. Eriytyvät osiot hankaloittaisivat kokeen sisällön laatimista ja hakijan todellista hakeutumista monelle alalle, ja olisivat täten kehittämistyön tavoitteiden ja hakijan edun vastaisia. Koe voisi koostua monivalintatehtävistä. Kokeen kuvaus pitää toistaiseksi sisällään hyvin monia asioita. Koulutusalojen tulisikin vielä pohtia, voisiko kokeen sisältöä selkeyttää, jotta se olisi helpommin viestittävissä niin hakijoille kuin kokeen laatijoille. Osa Helsingin yliopiston hakukohteista olisi ollut valmis vieläkin laajempaan valintakoeyhteistyöhön yhteiskuntatieteellisen ja oikeustieteellisen alan kanssa mahdollisimman monipuolisen hakija-aineksen varmistamiseksi. Uusista kokeista saatujen kokemusten jälkeen voisikin tarkastella, olisiko kokeiden G ja H yhdistäminen tavoiteltavaa ja mahdollista jollakin aikavälillä. Helsingin yliopisto katsoo, että nyt esitetty koemalli on koetta käyttäville hakukohteille mahdollinen ja kannatettava.