SOS-Lapsikylän näkökulmasta merkittävää on, että valtionavustuspäätökset eivät voi olla liitännäisiä järjestön oman varainhankinnan tuloksiin. Lisäksi tärkeää on huomioida, että esimerkiksi loppuvuonna tehty oma varainhankinta ei vaikuta em. vuoden tarkasteluun, sillä esimerkiksi jouluvarainhankinnassa tiettyyn toimintaan hankittuja varoja ei pystytä käyttämään kuluvana vuotena, vaan varoja on pystyttävä käyttämään tulevien vuosien aikana ilman, että kohteen valtionapua leikataan.

Oman varainhankinnan ja tulorahoituksen ei pitäisi vähentää valtionavustusta, vaan omarahoitukseen ja muuhun tulorahoitukseen pitäisi kannustaa.

- Oman varainhankinnan tai muiden tulojen käytön ei tule automaattisesti johtaa avustuksen määrän vähentämiseen.
- Avustusjärjestelmän tulee kannustaa omaan varainhankintaan, ei rankaista siitä.
- Lahjoittajilla tulee olla kannuste lahjoittamiseen. Jos lahjoitus vähennetään saajan avustuksesta, lahjoituksen arvo on nolla.
- Avustusten käyttäminen tietyin ehdoin myös varainhankintaan tulee mahdollistaa. Nykyjärjestelmä on eriarvoinen, koska varainhankinta on mahdollista käytännössä vain suurimmille / varakkaimmille järjestöille.
- Lahjoitusten verovähennysoikeus on laajennettava koskemaan sote-järjestöjä ja ylipäätään kaikkia järjestöjä. Verovähennysoikeuden rajaamiselle vain tiettyihin järjestötyyppeihin ei ole kestäviä perusteita.

Periaatetta on pidettävä kannatettavana. Riskinä kuitenkin on, että tulojen huomioon ottaminen poistaa järjestöiltä insentiivin omaan varainhankintaan ja rahoituspohjan laajentamiseen. Lisäksi järjestöjä ei tulisi rangaista, mikäli he tehostavat toimintaansa esimerkiksi vuokraamalla tarpeettomia tiloja ulos tai muuten hankkimalla uusia rahoituskanavia toiminnalleen.

Avustuksen käytössä tulisi myös pohtia, miten järjestöjä kannustetaan kestävään kulutukseen ja siitä palkittaisiin. Nyt voi herkästi syntyä tilanne, että rahoitusta joudutaan palauttamaan, jos kustannukset eivät ole toteutuneet odotetusti. Tämä voi kannustaa epätarkoituksenmukaisiin hankintoihin.

Avustuksissa tulisi kuitenkin ottaa huomioon tarveharkinta, koska järjestöt eivät ole samalla viivalla varainhankinnan osalta. Esimerkiksi verovähennysoikeus lahjoituksista on myönnetty vain osalle järjestöistä. Lisäksi osalla organisaatioista on pitkät perinteet varainhankinnassa, toisilla varainhankinnan aloittaminen vaatii merkittäviä alkuinvestointeja. Yleisavustusta tulisi voida jatkossa käyttää oman varainhankinnan kehittämiseen.

On myös huomioitava, että lahjoitusmarkkinan suuruutta ei ole Suomessa ymmärtääksemme kattavasti arvioitu. Kaikki eivät pysty pärjäämään varainhankinnassa tilanteessa, jossa valtionavustukset pienenevät ja kilpailu lahjoituksista kovenee.

Hyvin tärkeä asia asia. Nyt usein käytetään yhtenä hakemuksen kriteerinä hakijan taloudellisen tuen tarpeen kriteeriä. Tuen tarpeen selvittäminen on kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta pelkän hakemuksen perusteella ja vaikka mukana olisi kattavat liitteet taloudellisesta tilasta.