Tämä on käytössä STEAn avustuksissa. AUP järjestelmää on hyvä arvioida, mitä vaikutusta ja hyötyä erityisraportoinnilla on aidosti saavutettu suhteessa käytettyyn aika- ja rahapanostukseen.
STEAn malli olisi hyvä yhtenäistää muihinkin valtionavustuksiin.
Tällä hetkellä käytäntö ei ole sama kaikissa valtion avustuksissa. Ylimääräisen tilintarkastuksen hyötyjä tulisi arvioida kriittisesti.
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys yhtyy Sosten lausuntoon, jossa SOSTE katsoo, että AUP-järjestelmä tulisi analysoida kokonaisuudessaan ja arvioida, mitä vaikutusta erityisraportoinnilla on aidosti saavutettu.
AUP-raportti on syytä vaatia vasta erittäin suurten avustussummien kohdalla, järjestön oma tilintarkastus on riittävä.
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry toteaa, että raja voisi olla 500000€ ja käytännön tulisi olla yhtenäinen eri valtionapuviranomaisten kesken. Haasteeksi ylimääräisessä tilintarkastuksessa muodostuu monella toimijalla valtionavustuslainsäädännön osaavan tilintarkastajan löytäminen sekä tarkastuksen aiheuttamat kustannukset. Pahimmillaan aiheutuu tilanteita, joissa käytetään merkittävästi niin hakijan, tilintarkastajan kuin valtionapuviranomaisen resursseja asioiden selvittämiseen. STEA-avustuksissa tilintarkastajan raportti (nk. AUP) on järjestöille huomattava taloudellinen ja hallinnollinen rasite. AUP-järjestelmä tulisi analysoida kokonaisuudessaan ja samalla tulisi arvioida, mitä vaikutusta erityisraportoinnilla on aidosti saavutettu.
SOS-Lapsikylä haluaa painottaa, että tärkeää on, että kaikilla on yhtenäiset käytännöt koskien tilintarkastuksia.
Tilintarkastukseen kohdistuu tällä hetkellä erittäin suuri osuus valtionavustuksista. Leikkautuvien valtionaputasojen olosuhteissa näistä ylimääräisistä tilintarkastuksista luopumista tulisi harkita, jotta avustusvarat mahdollisimman pitkälle kohdistuisivat järjestön perustyöhön, eivätkä avustamiseen liittyviin hallinnollisiin prosesseihin.
Tulisi kokonaan arvioida, onko normaalin lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi tarvetta erilliselle valtionapuviranomaisen vaatimalle ylimääräiselle säännölliselle tilintarkastukselle. Mikäli tämän ylimääräisen tilintarkastuksen tosiasiallista hyötyä epäkohtien osoittamisessa ei voida osoittaa, tulisi tästä luopua. Pelkästään sitä, että tällä vähennetään valtionapuviranomaisen oman tarkastustoiminnan tarvetta ei tätä voi pitää perusteltuna. Ylimääräinen tilintarkastus aiheuttaa valtionavustusta saaville lisää hallinnollista ja taloudellista taakkaa, kun tavanomainen tilintarkastuskin olisi pääasiallisesti riittävä. Joka tapauksessa säännönmukaisen ylimääräisen tilintarkastuksen rajaa tulisi korottaa ja raja laatia yhdenmukaiseksi kaikkien valtionavustusta saavien osalta.
STEA-avustuksissa tämä on käytössä sekä yleisavustuksissa että kohdennetuissa toiminta-avustuksissa. Yhdymme aiemmin esitettyihin näkemyksiin, että tilintarkastajan raportti (nk. AUP) on järjestöille huomattava taloudellinen ja hallinnollinen rasite tavanomaisen tilintarkastuksen lisäksi. Katsomme, että AUP-järjestelmä tulisi analysoida kokonaisuudessaan ja arvioida, mitä vaikutusta erityisraportoinnilla on aidosti saavutettu.