Vaikutusten sekä vaikuttavuuden arviointia tulee tehdä läpinäkyvästi ja avoimesti. Tarvitaan yhteisiä sekä valtionapuviranomaiskohtaisia mittareita, joiden lisäksi on tarpeen yhdessä valtionapuviranomaisen sekä hakijan kesken määrittää selkeitä mitattavia tavoitteita avustuskaudelle.

SOS-Lapsikylä painottaa läpinäkyvää arviointikriteereistä tiedottamista sekä ja arvioinnin ja arviointiprosessien läpinäkyvyyden tärkeyttä. Avustusta saavan tahon tulee pystyä perustellusti osoittamaan, mihin valtionavustus tullaan käyttämään ja että se on käytetty tehokkaasti. SOS-Lapsikylä yhtyy muidenkin esille nostamiin huomioihin siitä, että viranomainen ei voi asettaa avustettavalla toiminnalle sellaisia ehtoja, jotka rajaavat sen omaa päätöksentekovaltaa. Vaikuttavuuden raportoinnin ohjeiden tulee lisäksi olla selkeitä.

Yleisavustusten osalta tulisi arvioida järjestön toiminnan kokonaisuutta ja sen tuloksellisuutta, ei yksinomaan yleisavustuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Yleisavustus on järjestön toimintaa kokoava ja kannatteleva infrastruktuuri, joka mahdollistaa tuloksellisen ja vaikuttavan työn.

Jos sitten arvioinnilla tarkoitetaan kohdennettujen yleisavustusten käytön vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia, sitä tulisi myös yksinkertaistaa ja keventää. On paljon toimintaa, jossa vaikutukset ja myös vaikuttavuus voidaan perustaa olemassaolevaan tietopohjaan tai seurantatietoon. Ei ole mielekästä että vakiintuneesta toiminnasta kootaan vuosittain tietoa tuloksellisuudesta tai vaikutuksista. Esimerkiksi kohtaamispaikkatoiminnan, neuvonnan tai matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen tarve ja merkitys tiedetään ilman, että se raportoidaan rahoittajalle vuosittain.

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi tulisi olla keskeisenä mittarina valtionavustusten myöstämisessä. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi tulisi toteuttaa mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi etukäteen tiedettävien perusteiden mukaisesti. Mittarit on myös syytä laatia siten, että niillä saadaan oikeasti arvoitua vaikutuksia ja vaikuttavuutta.

- Arviointikriteerien ja -prosessien julkisuus on tärkeää.

- Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusarvioinneissa on otettava huomioon järjestöjen eri toimintamuotojen ominaispiirteet. Esimerkiksi vaikuttaminen ja viestintä sekä hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä yhteiskunnallinen toiminta ovat monien erityisesti sote-järjestöjen järjestöjen ydintä. Nykyinen STEA-järjestelmä ei kuitenkaan sovellu hyvin näiden toimintojen tuloksellisuuden arviointiin ja raportointiin, koska arviointi ja raportointi perustuvat hyvin pitkälti oletukseen, että toiminta kohdistuu yksittäisiin ihmisiin ns. ruohonjuuritasolla.

- Arviointikriteerit eivät saa olla sellaiset, että ne ohjaavat ja rajoittavat liikaa järjestöjen päätösvaltaa omasta toiminnastaan.

Arvioinnin toteutuksen tulee olla läpinäkyvää ja järjestöjen suoriutumisesta tulee viestiä avoimesti. Vaikuttavuuden todentamisesta tulisi myös saada palautetta viranomaiselta, jotta toimintaa ja erityisesti raportointia voidaan viedä oikeaan suuntaan.

Viranomaisen tekemien arviointisuunnitelmien riskinä on kuitenkin, että järjestöjen hallinnollinen työ lisääntyy ja arviointi kohdistuu vääriin ja epätarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. On myös ymmärrettävä, että eri asioiden mittaaminen vaatii erilaisia resursseja. Perusteltua ei ole kerätä sellaista raportointitietoa, jonka keruun tarkoitusta ei ole määritelty, tai tietoa ei suunnitella lainkaan hyödynnettävän.

Erityisesti ehkäisevän työn, terveyden edistämisen ja vaikuttamistoiminnan tulosten mittaaminen on haasteellista verrattuna ns. "korjaavaan" toimintaan, jossa tuloksia saattaa olla helpompi osoittaa nopeammin. Ennaltaehkäisy tai rakenteisiin, ml. lainsäädäntö, vaikuttamisen vaikuttavuus on usein suurempaa, mutta tuloksien todentaminen vaatii merkittäviä resursseja.

Arviointia kehitettäessä tulisi taata järjestöjen autonomia ja mahdollisuus toimia joustavasti. Liian tiukoilla kriteeristöillä ja arviointisuunnitelmilla sementoidaan toimintaa, jolloin kehittämiseen ei ole insentiivejä.

Ajatus on periaatteessa kannatettava, mutta yleensä tämänkaltaiset arviointisuunnitelmat ovat raskaita ja onnistuvat heikosti tavoitteissaan. Nykypäivänä olisi kuitenkin mahdollista tehdä kevyitä ja yleiskuvan antavia vaikutusten arviointeja tekoälyperusteisesti ja tällaiset kevyet ratkaisut olisi helppo tehdä yhdenmukaisesti ja etukäteen kuvaten.