Nuva ry yhtyy jaoston arvioon siitä, etteivät järjestöt tällä hetkellä hyödynnä EU:n rahoituskanavia niin paljon kuin mahdollista ja näkee siksi olennaisena, että EU-hankkeiden hakemista tuetaan. Yleisavustusta ei voi käyttää omarahoitusosuuksien kattamiseen, mikä vähentää merkittävästi järjestöjen mahdollisuuksia hakea EU-rahoituksia. Osalla järjestöistä on osaamista ja valmiuksia sekä hakea että hallinnoida EU-hankkeita, mutta erityisesti pienemmillä järjestöillä ei ole omaa varallisuutta, jolla kattaa suhteessa suuria omavastuuosuuksia. Rahoituksen lisäksi järjestöjä on kuitenkin myös tuettava haku- ja hallintointivalmiuksien osalta.

Nuva ry yhtyy Nuorisoala ry:n näkemykseen siitä, että toteutuakseen tämä vaatii uusia avustusmäärärahoja kanavoitavaksi EU-hankkeiden osarahoittamiseen. Jatkuvan toiminnan määrärahat tulee voida kohdentaa ydintoimintaan, sekä sen kehittämiseen, eikä niitä tule sitoa EU-hankkeiden osarahoittamiseen. Se kaventaisi avustuksen saajien omaa harkintavaltaa resurssien kohdentamisesta. Hankkeet ovat hyvä keino kehittää olemassa olevaa toimintaa, tai luoda uutta. Ne eivät kuitenkaan palvele jatkuvan toiminnan ylläpitoa, eivätkä hankehakujen teemat aina vastaa järjestöjen ydintyötä, tai kohderyhmien tarpeita.

Valtioneuvoston 6.6.2024 hyväksymässä Kansalaisjärjestöstrategiassa (s.13–14) annetaan voimakasta tukea sille, että EU-hankkeiden rahoituksen omavastuuosuuksia tulisi tukea valtionavustuksin.

Diabetesliitto ry pitää tarpeellisena, että valtionapuviranomaiset ryhtyisivät nykyistä aktiivisemmin ja kattavammin myöntämään valtionavustuksia EU-hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen. Valtionavustuksia ei pitäisi rajata vain rajalliseen osaan EU-hankkeista. EU-hankkeiden osarahoituksiin on syytä luoda selkeät pelisäännöt, jotta järjestöt tietävät jo hakuvaiheessa onko EU-hankkeeseen mahdollista saada osarahoitusta valtionavustuksena. Tällä hetkellä osarahoituksen saaminen saattaa riippua EU:n määrittämästä rahoitusmuodosta sekä esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten osalta siitä, mikä on kunakin vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) strategian ja linjausten mukaista sekä mikä vastaa kunkin avustushaun kriteerejä. Tällaiset rajaukset heijastelevat ristiriitaa valtioneuvoston hyväksymän Kansalaisjärjestöstrategian linjausten kanssa.

Diabetesliitto ry pitää kannatettavana, että EU-hankkeisiin olisi saatavilla aikaisempaa laajemmin ja kattavammin valtionavustuksia jo vuodelle 2026. Hakumenettely voisi näiden EU-hankkeiden osalta olla jatkuvaa. Mikäli jaoston ehdotus toteutetaan vuoden 2026 valtionavustuksissa, tulisi jaoston ehdotusta toimeenpantaessa joka tapauksessa mahdollistaa hakemenettely vielä syksyllä 2025.

Alueellinen verkostojärjestö KOSTI ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että ehdotus EU-hankkeiden omavastuuosuuden kattamisesta valtionavustuksilla on erittäin kannatettava. Suomi tarvitsee vahvempaa kykyä hyödyntää EU-rahoitusta myös kansalaisjärjestötoiminnassa.

Valtionavustusjärjestelmään tulee luoda pysyviä mekanismeja, joilla jatkossakin tuetaan EU-hankerahoituksen omavastuuosuuksien kattamista. Tärkeää olisi myös saada näiden EU-hankkeiden osarahoitusten hakemisesta mahdollisimman joustavaa. Erilaisia EU-hankehakuja avautuu vuoden eri aikoina, joten myös tuon osarahoituksen hakeminen tulisi olla mahdollista ympärivuotisesti tai vähintään useamman kerran vuodessa.

Maakunnallisia ja alueellisia verkostojärjestöjä voitaisiin hyödyntää tuki- ja koordinaatiotahoina EU-hakemuksissa, mikä lisäisi yhteishankkeiden syntymistä erityisesti pienempien järjestöjen keskuudessa.

LapCI ry pitää tätä tärkeänä, mikäli halutaan saada enemmän EU-rahoitusta Suomeen. EU-hankkeiden osarahoitusta tulisi olla mahdollista hakea useammin kuin kerran kalenterivuodessa.. Käytäntö kertoo, että EU-rahoitusta on uusien toimijoiden vaikea saada. Tällä hetkellä EU-rahojen saajat ovat vakiintuneita ja heillä on kokemusta EU-rahoituksen käytöstä ja hallinnoinnista. Uusien rahoitusten saajien pelko on, että EU-hankkeet ovat raskaita hallinnollisesti ja tämä lisäisi jo entisestään järjestöjen hallinnollista taakkaa.

Kansalaisareena pitää lähtökohtaisesti kannatettavana, että järjestöjen EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin voidaan käyttää valtionavustuksia. On tärkeää, että myös vapaaehtoistoimintaan perustuvilla toimijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta. Ehdotus voi edistää järjestöjen kansainvälistymistä ja osaamisen kehittymistä sekä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia, mikä voi myös vahvistaa koko kansalaisyhteiskunnan elinvoimaa.

Haluamme myös tuoda esiin seuraavat näkökulmat ja kehittämistarpeet:

Yhdenvertaisuus ja toimijoiden moninaisuus – valtionavustusten tulee olla saatavilla myös pienemmille kansalaisyhteiskunnan toimijoille
EU-hankkeiden osarahoittaminen ei saa ohjata valtionavustuksia painottumaan vain suurille ja hallinnollisesti vahvoille toimijoille, joilla on valmiuksia EU-hakemusten laatimiseen ja hallinnointiin. Pienemmillä, paikallisesti toimivilla ja vapaaehtoispohjaisilla järjestöillä ei ole vastaavaa kapasiteettia. On tärkeää varmistaa, etteivät resurssit siirry epäsuorasti pois näiltä toimijoilta, joilla on kuitenkin merkittävä rooli osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa – erityisesti alueilla, joilla muuta palvelutuotantoa ei ole tarjolla.

Kokonaisresurssien riittävyys
Ehdotus edellyttää lisäresursointia. Mikäli EU-hankkeiden osarahoittamiseen ei osoiteta uusia määrärahoja, vaarana on, että ne toteutetaan muusta kansalaisjärjestötyöstä leikkaamalla. Tällöin ehdotuksen myönteiset vaikutukset mitätöityvät. Esimerkiksi vuonna 2024 ulkoministeriön kokeilussa haku oli tarjolla vain miljoonan euron määrärahan turvin – tämä mittakaava ei ole riittävä eikä takaa järjestöjen laajaa osallistumista.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että ehdotus EU-hankkeiden omavastuuosuuden kattamisesta valtionavustuksilla on erittäin kannatettava. Suomi tarvitsee vahvempaa kykyä hyödyntää EU-rahoitusta myös kansalaisjärjestötoiminnassa.
Valtionavustusjärjestelmään tulee luoda pysyviä mekanismeja, joilla jatkossakin tuetaan EU-hankerahoituksen omavastuuosuuksien kattamista. Tärkeää olisi myös saada näiden EU-hankkeiden osarahoitusten hakemisesta mahdollisimman joustavaa. Erilaisia EU-hankehakuja avautuu vuoden eri aikoina, joten myös tuon osarahoituksen hakeminen tulisi olla mahdollista ympärivuotisesti tai vähintään useamman kerran vuodessa.
Maakunnallisia ja alueellisia verkostojärjestöjä voitaisiin hyödyntää tuki- ja koordinaatiotahoina EU-hakemuksissa, mikä lisäisi yhteishankkeiden syntymistä erityisesti pienempien järjestöjen keskuudessa.

Lapin maakunnallisena verkostojärjestönä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry sekä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteavat, että ehdotus EU-hankkeiden omavastuuosuuden kattamisesta valtionavustuksilla on erittäin kannatettava. Suomi tarvitsee vahvempaa kykyä hyödyntää EU-rahoitusta myös kansalaisjärjestötoiminnassa.
Valtionavustusjärjestelmään tulee luoda pysyviä mekanismeja, joilla jatkossakin tuetaan EU-hankerahoituksen omavastuuosuuksien kattamista. Tärkeää olisi myös saada näiden EU-hankkeiden osarahoitusten hakemisesta mahdollisimman joustavaa. Erilaisia EU-hankehakuja avautuu vuoden eri aikoina, joten myös tuon osarahoituksen hakeminen tulisi olla mahdollista ympärivuotisesti tai vähintään useamman kerran vuodessa.
Maakunnallisia ja alueellisia verkostojärjestöjä voitaisiin hyödyntää tuki- ja koordinaatiotahoina EU-hakemuksissa, mikä lisäisi yhteishankkeiden syntymistä erityisesti pienempien järjestöjen keskuudessa.

Kannatamme EU-hankkeiden osarahoituksen lisäämistä. Se vahvistaa järjestöjen kykyä hyödyntää EU-rahoitusta, tuo Suomeen lisää kehittämisresursseja ja tukee kansallisia tavoitteita. Osarahoitus mahdollistaa myös pienempien toimijoiden osallistumisen EU-hankkeisiin. EU rahoituksen ja STEA rahoituksen aikataulullista yhteensovittamista olisi kehitettävä.

Pohjanmaan Yhdistykset ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että ehdotus EU-hankkeiden omavastuuosuuden kattamisesta valtionavustuksilla on erittäin kannatettava. Suomi tarvitsee vahvempaa kykyä hyödyntää EU-rahoitusta myös kansalaisjärjestötoiminnassa.
Valtionavustusjärjestelmään tulee luoda pysyviä mekanismeja, joilla jatkossakin tuetaan EU-hankerahoituksen omavastuuosuuksien kattamista. Tärkeää olisi myös saada näiden EU-hankkeiden osarahoitusten hakemisesta mahdollisimman joustavaa. Erilaisia EU-hankehakuja avautuu vuoden eri aikoina, joten myös tuon osarahoituksen hakeminen tulisi olla mahdollista ympärivuotisesti tai vähintään useamman kerran vuodessa.
Maakunnallisia ja alueellisia verkostojärjestöjä voitaisiin hyödyntää tuki- ja koordinaatiotahoina EU-hakemuksissa, mikä lisäisi yhteishankkeiden syntymistä erityisesti pienempien järjestöjen keskuudessa.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että ehdotus EU-hankkeiden omavastuuosuuden kattamisesta valtionavustuksilla on erittäin kannatettava. Suomi tarvitsee vahvempaa kykyä hyödyntää EU-rahoitusta myös kansalaisjärjestötoiminnassa.

Valtionavustusjärjestelmään tulee luoda pysyviä mekanismeja, joilla jatkossakin tuetaan EU-hankerahoituksen omavastuuosuuksien kattamista. Tärkeää olisi myös saada näiden EU-hankkeiden osarahoitusten hakemisesta mahdollisimman joustavaa. Erilaisia EU-hankehakuja avautuu vuoden eri aikoina, joten myös tuon osarahoituksen hakeminen tulisi olla mahdollista ympärivuotisesti tai vähintään useamman kerran vuodessa.

Maakunnallisia ja alueellisia verkostojärjestöjä voitaisiin hyödyntää tuki- ja koordinaatiotahoina EU-hakemuksissa, mikä lisäisi yhteishankkeiden syntymistä erityisesti pienempien järjestöjen keskuudessa.