• Koulumatkojen piteneminen ja liikennejärjestelyt paikoin. KOulujen pihat ovat joskus hieman vaarallisia, kun lapsia kuljetetaan autoilla kouluun. Rasismin yleistyminen huolestuttaa ja edelleen koulukiusaaminen. Liikaa monet vanhemmat luottavat kännykkään turvan tuojana, osalle lapsista annetaan liikaa vapautta liian aikaisin. Turvallisten aikuisten puute on osalla lapsia ja nuoria vaikeutena arjessa.

  • Vielä emme ole SOTE:ssa, joten palvelut sosiaali- ja terveysalalla on hajallaan. Se että tehtäisiin vielä tiiviimpää yhteystyötä eri henkilöiden ja ammattiryhmien välillä loisi lapsille, nuorille ja heidän perheilleen laadukasta ja huolenpitävää palvelua mutkattomammin. Turvallista arkea vaikeuttaa myös ajanhenkeen kuuluva kiire ja se ettei osata pysähtyä kuuntelemaan, mitä lapsilla ja nuorilla olisi meille aikuisille sanottavaa. Turvallista arkea voi vaikeuttaa myös 24/7 kulttuurin lisääntyminen ja se, että lasten vanhemmat ovat entistä enemmän töissä sekä iltaisin ja viikonloppuisin.

  • Ennaltaehkäisyn puute.
    Kouluavustajien puute.
    Psykiatristen palveluiden vajaus. Ehdottomasti sosiaalipuolen vajaus, lastensuojelun henkilökunnan puute.

  • Opetus, sosiaali- ja terveyspalvelujen näkeminen vain kulueränä eikä sijoituksena tulevaisuuteen. Ei satsata riittävästi ennaltaehkäisyyn. Jotkut pärjää mutta osalla ongelmat kasaantuvat. Toisaalta jos ongelmat pääsevät pahaksi, pitäisi saada riittävän pitkään ja intensiivisesti apua, eikä aina pikkupätkiä kerrallaan.

  • Nuorille ei ole alueittain kerhotiloja / kerhotoimintaa, niillä on paljon vaikutusta siihen, mitä nuoret iltaisin tekevät. Näitä toivoisin tuettavan. Ovat tärkeitä tukemaan nuorten kehitystä.
    Talvisin luistelun mahdollistaminen; viime talvella kenttien jäädytys ontui. Kun oli pakkasta ei ollut luistelukelpoista jäätä.
    Lapsia ja nuoria aktivoivia toimintoja ei tule unohtaa, ne ovat osa ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää palvelua.
    Päivähoidon on tuettava työn tekemistä, myös pätkätyöläisellä.
    Opetuksessa tulisi olla asialliset välineet, ei tarjota niin vanhoja kirjoja lapsille, että ne ovat kaikki historiaa sisällöltään. Erilaisten kanavien hyödyntäminen myös opetuksessa, jotta ajantasaista tietoa on tarjolla. Turvallisuus huolettaa kaiken kaikkiaan, mutta liikennejärjestelyihin voimme ehkä eniten vaikuttaa, opetuksessa varmaan käydäänkin paljon läpi jokaisen koskemattomuuden kunnioittamista.

  • Jyväskylän näkemys siitä, että säästetään lapsissa. Perhepuistojen lakkauttamisehdotus on tästä oiva esimerkki. Mikäli koulumatkat ovat pitkiä, aikuiset ja lapset suhaa edestakaisin, se ei ole tuottavaa yhteiskunnan kannalta. Eikä tue arkea.

  • Mielestämme kuntien tulisi tehdä yhteistyötä lapsia koskevissa asioissa enemmän. Nykyään on paljon eroperheitä, missä esim. toinen vanhemmista asuu jyväskylässä ja toinen Laukaassa. Jos lapset ovat koulussa esim. Laukaan puolella, ei koulukyydit toimi Jyväskylän puolella asuvan vanhemman luota. Samoin esim. terveydenhuolto ei ole naapurikunnan puolella mahdollista. Myös uusioperhekuvioihin toivoisimme enemmän tukea ja huomiota tarjolle ylipäätään. Tilanne on haastava kaikille, ennenkaikkea lapsille. Ennaltaehkäisyys tulisi myös keskittyä paljon nykyistä enemmän.

  • Jatkuva kiire pienen lapsen aiheuttaeesa yllättäviä ajankäyttöjä.

  • Uimarantojen vähentäminen harmittaa. Lisäksi se, että osa lapsista kokee olonsa isoissa joukoissa ulkopuolisiksi ja joutuu eristyksiin. Isot luokat ja ryhmät voivat sopia toisille, mutta ei kaikille. Jokainen lapsi on yksilö ja tarvitsee omalle temperamentille ja luonteellee sopivamman ympäristön jos halutaan turvata hyvä, tasapainoinen ja turvallinen kasvu.

  • Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus, perheiden tukitoimiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun kohdistuvat "säästöt", jotka ovat todellisuudessa tuhlausta ja maksavat moninkertaisesti seuraavina vuosikymmeninä. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä paremmin voidaan heidän onnelliseen tulevaisuuteensa vaikuttaa.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • »