Mielestäni lapsiperheille suunnatut palvelut kuuluisi löytää helposti. Netissä voisi olla paikka mihin on koottu Keski-Suomen alueen kuntien ja järjestöjen palveluita ja tapahtumia samaan paikkaan. Eräänlainen foorumi lapsiperheille.

Lasten ja nuorten terveyspalveluissa Jyväskylä on varmaan ollut ns. edeltä kävijä, mutta tämä ei välttämättä kansalaisesta tunne hyvältä saavutukselta. Jo neuvolatarkastukset on minimoitu, samoin kouluterveydenhuolto. Näihin tarvittaisiin lisää resursseja eikä lisää supistuksia.
Henkilöstöpolitiikka kunnan tai kuntayhtymällä, jossa on paljon naisia töissä ei edistä perheen huomioimista. Päinvastoin on lähdetty linjalle, jossa naisten palkat tippuvat ja työajat lisääntyvät koko valtiossa. Nyt olisi jo aika työaikajoustojen tulla jouhevasti oikeasti mahdollisiksi työelämässä, jotta lapsi ei olisi niin paljon yksin esim. koulun jälkeen kotona.
Pätkätyöläiselläkin tulisi olla oikeus päästä työhön, se ei voi kaatua byrokratiaan päivähoidon linjauksissa. Mielestäni on oltava mahdollisuus tehdä työtä mieluimmin kuin on mahdollista vanhempainvapaalla saada lapsi kunnalliseen hoitoon osa-aikaisesti.
Palveluiden ja päätösten digitalisoiminen ja yhteiset järjestelmät pian koko Keski-Suomeen ja vaikka koko Suomeen. Nyt maksamme paljon siitä, että tietoa kerätään ja syötetään joka luukulla/paikassa erikseen tai ajanvarauksia puhelimella hoidellaan, vie todella paljon työresursseja itse palvelusta.

Hyvin konkreettinen toive: neuvolan puhelinaika Toivakassa on vain 1 tunti/päivä. Klo: 12-13. Vauvaperheen arjessa yllättäviä ja äkillisiä kysymyksiä tulee kellon ajasta riippumatta. Kun asuu kaukana palveluista, niin ainakin puhelinpalvelun toivoisi olevan avoinna. Minimissään pitäisi olla mahdollisuus jättää soittopyyntö.

Vahvistaisin lasten ja nuorten parissa toimivien työntekijöiden valmiuksia, erityisesti tunneperäistä ja henkistä itsenäisyyttä. He muodostavat työyhteisönä sosiaalisen järjestelmän, johon lapset ja nuoret palvelujen myötä liittyvät. Lasten ja nuorten kasvu omaksi itseksi saa tukea niistä riittävän hyvin toimivista yhteisöistä, joihin he elämän alkutaipaleella kuuluvat. Aina perhe ei ole tällainen, mutta voisiko lapsi- ja nuorisotyön yhteisöt pelkällä riittävän "terveellä" olemuksellaan tukea lapsia ja nuoria?

PItkällä aikavälillä katsoa asioita lasten näkökulmasta. Lyhyellä aikavälillä yrittää pitää riittävät resurssit.
Koulutus- ja oppimispaikkojen suunnittelussa lähtökohtana lapset. Päättäjille tehtävissä laskelmissa pohditaan oikeasti, onko suurten yksikköjen pitäminen ja pienten yksikköjen lakkauttaminen ollut taloudellista. Tutkimuksen tekee kaupungin ulkopuolinen taho, esim. yliopisto talouden, kasvatuspsykologian yms. tarkastelunäkökulmien kautta.

Kunnat huomioisivat perheet yli kuntarajojen koulukyydeissä, terveyspalveluissa jne. Panostaisin ennaltaehkäisyyn ja perheiden arkeen jo ennen ongelmien ilmenemistä.

Kotihoidontuen kuntalisä olisi erittäin hyvä. Samoin lapsiperheiden tilapäisen kotiavun palvelusetelin helpompi saatavuus tarvittaessa apua nopeasti. Kun tarve iskee, sitä ei ehkä ehdi hakemaan.

Olen ymmärtänyt että perhepäiväpuistot ja niiden toiminta on säätöjen alla ja en ehdottamasti voi hyväksyä sitä! Ne on pienille lapsille ja myös vanhemmille erittäin tärkeitä reittejä saada vertaistukea ja seuraa arkeen. Ei pieneten lasten kanssa arki ole aina helppoa ja ruusuilla tanssimista. Tälläiset palvelut ovat ehdottoman tärkeitä ja ihania, jotka kertovat toimivasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Haluaisin, että isoista kouluryhmistä päästäisiin eroon. Toivoisin, että oppimisympäristönä voisi toimia laajempi aluekuin pelkkä luokkahuone. Ne jotka haluavat opiskella kirjastossa, menee kirjastoon. Ne jotka haluavat ulos, menee ulos, ja ne jotka tykkää tehdä ryhmätöitä ja tai taidetta, tekee aiheisiin liittyviä asioita niillä keinoin mitkä itselle on luontevinta.

Subjketiivinen päivähoito-oikeus, jota katsotaan lapsen ja perheen parhaaksi. Matalan kynnyksen paikkoja perheiden pääsemiseksi myös kodin ulkopuolelle.

Ehdottomasti rahaa ennalta ehkäisyyn. Turvataan perus palvelut. Jalkaudutaan kohderyhmien luo jotta, nähdään todelliset ongelmat ja sitä kautta mietitään miten ogelmia voidaan ehkäistä.
Yritetään määrätietoisella työllä muuttaa ihmisten asenteita. Esim. lastensuojelua moni pitää peikkona ja nykylain perusteella ehkä jotkin vanhemmat pelkäävät liikaakin lastensuojelua. Ajatus on että, otetaanko lapset huostaan vai ei jo on perheessä ongelmia. Ja silloin todelliset ongelmat jäävät piiloon.
Myöskin meidän aikuisten asenne muutos. Työnantaja pelkää että, lapsi sairastuu päiväkodissa ja sen takia miettii perheellisen ihmisen palkausta kauemmin kuin sinkun tai lapsettoman. Pohtia että, mikä on meidän nyky vanhempien vastuu ja rooli kasvatuksessa. Noin vuosi sitten psykologi Keijo Tahkokallio sain Ylelle että, nykykasvatuksella (kun lapselle annetaan vapaat kädet) lapsista tulee heikkoja ja jotka eivät kestä normaalia stressiä.