Dokumentissa on todettu, että taloyhtiöt voivat hyödyntää Euroopan investointirahaston (EIR) kestävyystakausta. Todellisuudessa EIR-takauksen hyödyntäminen on kuitenkin osoittautunut taloyhtiöille hankalaksi. Isännöintiliiton käsityksen mukaan EIR-takauksen malli on erilainen eri pankeissa, riippuen pankin ja EIR:n välisistä sopimuksista sekä pankin omista luotto- ja riskianalyysikäytännöistä. Yhden ongelman aiheuttaa se, että EIR-takauksen maksimiaika on 12 vuotta. 12 vuotta on monelle taloyhtiölle liian lyhyt aika lainan takaisinmaksuun, kun puhutaan suurten korjaushankkeiden rahoittamisesta. Lisäksi pankkien raportointivelvoite EIR:n suuntaan on hyvin raskas, mikä ei kannusta heitä tarjoamaan EIR:n kestävyystakausta taloyhtiöille. Tältä pohjalta Isännöintiliitto näkee perusparannussuunnitelmassa esitetyn näkemyksen siitä, että takaus helpottaa taloyhtiöiden rahoituksen saatavuutta, olevan ylioptimistinen.

On hyvä, että suunnitelmassa on ehdotettu kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan myös taloyhtiöitä. Ei ole yhdenvertaista, että omakotitaloasukkaat voivat hyödyntää kotitalousvähennystä suurissa korjauksissa, mutta taloyhtiöosakkaat eivät.

Myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten valtiontakausjärjestelmää on syytä kehittää sellaiseksi, että valtiontakauksia tarvitsevat asunto-osakeyhtiöt voisivat myös käytännössä niitä saada.

Osa a) Esiteltyyn keinovalikoimaan tulisi lisätä laajemmin talotekniikan eri osa-alueiden ohjaus ja säätö (ilmanvaihto+läsnäolo, valaistus+päivänvalo, …). Se on energia- ja kustannustehokasta sekä parantaa mukavuutta, huolettomuutta ja joustoa verkkojen suuntaan. Myös yksinkertainen puhtaanapito ja säätöjen virittäminen laajemman kunnossapidon ja huollon rinnalla vähentää tarpeetonta energiahukkaa. Suunnitelma on tarkoitettu pidemmälle aikavälille, joten voisi olla aiheellista myös nostaa mahdollisuuksina tulevaisuuden ratkaisuja vaikkapa kulutusjoustosta tai akkuenergiavarastoista.
Osa d) Energiaköyhyyden pysyvässä vähentämisessä energiatehokkuusparannusten ja omavaraisenergioiden tuottamisen tukeminen on keskiössä.
Osa o) Osaamiseen on todella tärkeää panostaa, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan. On tärkeää, että koulutukseen panostetaan niin kaikilla koulutusasteilla kuin eri rakentamisen alan sektoreillakin. Esimerkiksi sähköalalla pätevyydet myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI oy.

Perusparannussuunnitelmassa sivulla 46 on todettu: ”Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen ohjausta ja valvontaa varten tarvitaan tietoa entistä enemmän ja tästä syystä rakennuslupalomakkeeseen ja korjausrakentamisen tilastoja varten tehtäviin kyselyihin tulee lisätä kysymyksiä energiatehokkuuden parannuksista.
Ymmärrämme että tiedon keräämiselle on joitain tarpeita. Huomautamme kuitenkin, että rakentamislupaprosessi ei voi toimia tiedon keräämisen välineenä. Tiedon kerääminen tulisi koskea vain äärimmäisen tarpeellista tietoa ja kerääminen tulisi tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Olemme havainneet, että erilaisten tietotarpeiden kerääminen EU-raportointia varten on nopeasti kasvamassa. Haluamme muistuttaa, että kaikki yrityksille kohdistuvan raportoinnin aiheuttamat ylimääräiset kustannukset päätyvät viime kädessä asukkaiden ja muiden tilojen käyttäjien maksettavaksi.

Perusparannussuunnitelman kehitysehdotuksissa sivulla 50 on todettu: ”Energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa varten tulisi varmistaa myös riittävät resurssit.”
Kuten perusparannussuunnitelmassa on läpikäyty energiatehokkuussopimukset ovat olleet todellinen voimavara ja tehokas keino kiinteistökannan energiatehokkuuden kehittämisessä. Järjestelmän kautta on ollut mahdollista kiihdyttää nopeutta millä energiatehokkuusinvestointeja kiinteistökantaan toteutetaan. Samalla sopimusjärjestelmällä on tuettu rakentamisen työllisyyttä. Huomautamme kuitenkin, että energiatehokkuussopimusjärjestelmä ei voi toimia ilman riittäviä resursseja.
Energiatehokkuussopimusten aiemmilla kausilla on toimeenpanon vauhdittamiseksi ollut tarjolla energiatehokkuustukia, jotka on kohdistettu e toimitilojen energiatehokkuussopimuksiin liittyneille tahoille
Pitkäkestoisesti sopimusjärjestelmän kautta energiatehokkuuden edistämiseen ja energiatehokkuusinvestointeihin sitoutunut taho on voinut saada sitoutumisestaan itselleen myös hyötyä. Sopimusjärjestelmän energiatehokkuustuet ovat myös tukeneet tehokkaasti korjausrakentamisen markkinaa ja siten rakennusalan työllisyyttä. Energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvat kannustimet ovat olleet myös toimiva keino vähentää rakennuskannan korjausvelkaa, joka viimeisimmän ROTI-raportin (Rakennetun omaisuuden tila) mukaan oli 94 miljardia euroa vuonna 2023.Energiatehokkuustuilla on myös tuettu kiinteistö-, rakennus-, ja energia-alan innovaatioiden kehittymistä.
Kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi oleellista on nimenomaan kannustaa eri tahoja sitoutumaan pitkäkestoisesti energiatehokkuuden edistämiseen. Energiatehokkuustukien poistuminen onkin merkittävä puute vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten toimivuuden kannalta. Rakli edellyttää, että puute korjataan ja energiatehokkuussopimusjärjestelmän tukemiseen osoitetaan riittävät resurssit. Näin voidaan tukea myös korjausvelan hallintaa ja rakennusalan työllisyyttä. Tuet pitäisi myös laajentaa koskemaan energiatehokkuussopimukseen sitoutuneita vuokra-asuntoyhteisöjä.

Perusparannussuunnitelmassa on sivulla 56 mainittu toimenpiteenä: ”Valmisteltavana: Suomen Sosiaalinen ilmastosuunnitelma (SCP)”
Rakli on esittänyt, että sosiaalisen ilmastorahaston tukea kohdennetaan sekä vapaarahoitteisiin että valtion tukemiin vuokratalokohteisiin, sillä ympäristöministeriön alkuvuodesta julkaiseman selvityksen mukaan pienituloisia asuntokuntia asuu suhteellisesti yhtä paljon sekä vapaarahoitteisissa että valtion tukemisessa vuokra-asunnoissa. Edellytyksenä tuen kohdentamiselle vuokratalokohteita omistaville yhteisöille tulee olla yhteisön sitoutuminen kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 2026 alkavalle energiatehokkuussopimuskaudelle. Näin voidaan varmistaa tukea saavien tahojen sitoutuminen pitkäaikaiseen energiansäästö- ja energiatehokkuustyöhön. Sopimustoimintaan liittyneet yhteisöt pystyvät tekemään asuntokannassaan tehokkaasti kohdennettuja toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan vaikuttavia tuloksia.

Perusparannussuunnitelman sivulla 72 olevissa kehitysehdotuksissa todetaan.
Kehitysehdotukset: Parannetaan energiayhteisöjen tunnettuutta ja edistetään niiden perustamista. Poistetaan energiayhteisöjen perustamiseen liittyviä esteitä erityisesti vuokra-asumisessa.
Toteamme että kyseessä on erittäin kannatettava toimenpide jonka avulla investointihalukkuutta kiinteistökohtaiseen puhtaaseen energiaan voidaan parantaa.

Perusparannussuunnitelman sivulla 75 todetaan.
”Raklin vähähiilisyystiekartan case-esimerkit osoittavat, että tiiviimpi kaupunkirakentaminen vähentää rakennetun ympäristön päästöjä yli kolmanneksella. Käyttötarkoituksen muutoksilla ja tyhjien neliöiden käyttöönotolla säästöpotentiaali on esimerkkilaskelmien mukaisesti jo yli 40 prosenttia.”

Huomautamme että Raklin tiekartta ja sen case esimerkit osoittavat resurssitehokkuuden merkityksen päästöjen vähentämisessä. Perusparannussuunnitelmassa ja päästöjen vähentämisessä tulee ottaa huomioon materiaalisidonnaisten päästöjen merkitys. Ylikorostamalla pelkästään energiatehokkuuden johdosta tehtävää korjaamista aiheutetaan helposti enemmän päästöjä kuin energiaa säästämällä vähennetään. Tätä kertovat myös tuoreet tutkimukset ns. syväremonttien vaikutuksista. Korjaaminen tulee tapahtua kiinteistöjen elinkaareen sopivalla luonnollisella tavalla.

Kiinteistöliitto pitää rakennusten energiatehokkuuden kirittämisen kannalta olennaisena suunnitelmassa esitettyjä havaintoja (s. 88) alueelliseta eriytymisestä ja asunto-osakeyhtiöiden rahoituksensaantihaasteista. Ympäristöministeriön Alueellisen eriytymisen raportin (2025) mukaan jopa 30 prosenttia taloyhtiöistä sijaitsee alueilla, jossa matalat vakuusarviot vaikeuttavat lainansaantia. Kiinteistöliiton teettämän, taloyhtiöille suunnatun Talous- ja rahoituskyselyn (2025) mukaan lainansaantivaikeudet ovat hieman lisääntyneet verrattuna 2023 tilanteeseen.

Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaus

Kiinteistöliitto pitää erittäin tervetulleena ja tärkeänä perusparannussuunnitelmassa esitettyjä (s. 54) toimenpiteitä asunto-osakeyhtiöiden omatoimisen varautumisen parantamiseksi. Varken myöntämän asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen ehtojen korjaaminen hyödyttäisi erityisesti niitä asunto-osakeyhtiöitä, joiden on vaikeuksia saada rahoitusta korjaushankkeisiin matalista vakuusarvoista johtuen. Kiinteistöliitto katsoo, että lainaehtoja tulisi korjata seuraavalla tavalla, jotta se toimisi tarkoituksenmukaisella tavalla:
1. Takauslainan ja sitä paremmalla etuoikeudella olevan lainan tai lainojen yhteismäärän osuutta pitää nostaa 70 prosenttiin (nykyisin enintään 50 % kohteen käyvästä arvosta).
2. Takauslainaosuus tulee nostaa 80 prosenttiin (nykyisin 70 %).
3. Takausmaksua tulee alentaa 0,5 prosenttiin (nykyisin 2 %).

Asuintalovaraus

Pidämme lisäksi energiatehokkuutta edistävien korjausten etenemisen kannalta erittäin tärkeänä, että suunnitelmassa viitattu (s. 51) asunto-osakeyhtiöiden omatoimiseen taloudelliseen varautumiseen tarkoitettu asuintalovaraus päivitetään vastaamaan korjausrakentamisen kustannuksia. Asuintalovarauksen taso on päivitetty viimeksi 1991, joten se on jäänyt inflaatiosta johtuen korjausrakentamisen kustannuksen noususta jälkeen 85 prosenttia. Näin ollen asuintalovarauksen enimmäismäärää tulisi korottaa 130 euroon vuodessa asuinrakennuksen pinta-alan neliömetriä kohden.
Pidämme erityisen tärkeänä enimmäismäärän päivittämisen lisäksi asuintalovarauksen alarajan poistamisesta nykyisestä 3 500 eurosta, jotta myös pienemmillä yhtiöillä olisi paremmat mahdollisuudet hoitaa talouttaan suunnitelmallisesti ja varautua etukäteen tulossa oleviin korjaushankkeisiin. Peräti noin 60 prosenttia taloyhtiöistä on pieniä, korkeintaan 10 huoneiston yhtiöitä. Alarajan poistaminen helpottaisi erityisesti näitä yhtiöitä. Lisäksi katsomme, että asuintalovarausta tulisi kehittää siten, että koko kymmenen vuoden ajanjakson enimmäisvaraus voitaisiin tehdä myös yhdessä vuodessa, jotta asunto-osakeyhtiöt pystyisivät nykyistä joustavammin rahoittamaan suuria korjaushankkeitaan.

Hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Sivun 63 kehitysehdotuksissa ehdotetaan mahdollisuuksien mukaan taloudellisen tuen kohdentamista fossiilista öljyä ja kaasua käyttävien rakennusten lämmitystapamuutoksiin. Kiinteistöliitto esittää lisättäväksi ehdotukseen maininnan tuen kohdentamisen tarkentamisesta myös asunto-osakeyhtiöille.

Neuvonta ja viestintä

Resurssien tehokkaan käytön kannalta pidämme tärkeänä, että neuvontaa ja viestintää kehitetään tiiviissä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien, kuten kiinteistönomistajia edustavien tahojen kanssa. Pidämme myös tärkeänä, että julkisilla varoilla rahoitettuja neuvontapalveluita ja hankkeita arvioidaan nykyistä paremmin, erityisesti vaikuttavuuden näkökulmasta. Julkisessa hankerahoituksessa tulisi korostaa vaikuttavuutta ja tulosten hyödynnettävyyttä, jotta hankkeilla saavutetaan asetetut tavoitteet eikä niitä toteuteta vain hankkeiden vuoksi.

Neuvonnan ja viestinnän kehittämisessä tulisi hyödyntää olemassa olevia kanavia ja verkostoja. Kiinteistönomistajia edustavat tahot tavoittavat tehokkaimmin keskeiset kohderyhmät, eli rakennusten omistajat, mikä tulisi huomioida julkisten varojen käytössä.

Neuvontatyössä tulisi nykyistä paremmin tunnistaa neuvontatilanteiden poikkitieteellisyys sekä neuvontaorganisaatioiden osaaminen. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä neuvonnan tulee kattaa tekniset, taloudelliset, oikeudelliset ja hallinnolliset näkökulmat, mukaan lukien päätöksenteko.

Finnisol ry kannattaa ehdotuksia laajentaa kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuutta taloyhtiöihin ja erillisen energiatehokkuusvähennyksen lisäämistä sekä monivuotisen vähennysoikeuden käyttöönottoa energiatehokkuuskorjausten osalta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten takauslainan kehittäminen kohdennettuna energiatehokkuuden parantamiseen on ensisijaisen tärkeää. Energiatehokkuuskorjausten rahoitusmekanismi ja pitkäaikainen investointisuunnitelma on välttämätön erityisesti kiinteistöille, joiden tekninen ja käyttöarvo ovat korkea, mutta vakuusarvot ovat matalat.

Finnisol ry korostaa, että ”energiatehokkuus etusijalle”-periaate ja asumisen kohtuuhintaisuus tulee asettaa ensisijaiseksi arviointiperusteeksi sekä kansalliseen perusparannussuunnitelmaan että sosiaaliseen ilmastosuunnitelmaan. Ehdotamme, että sosiaalisen ilmastosuunnitelman EU:n pitkän listan toimenpiteet, kuten palveluseteli pienituloisille energiaremontteihin, kohdennetut energiatehokkuusohjelmat sekä seinien, kattojen ja lattioiden eristämisen parantaminen ja ikkunoiden vaihto, syväkorjaukset sekä älykkäät mittarit sisällytetään molempiin suunnitelmiin. Näiden avulla EU:n vihreään siirtymän perusteella kerättäviä päästökauppatuloja voidaan kohdentaa tehokkaasti energiatehokkaiden peruskorjausten toteuttamiseen.

Tuemme suunnitelmaan ehdotettuja alueellisten ryhmäkorjausten edistämiseen liittyviä kirjauksia. Alueellisten ryhmäkorjausten avulla voidaan merkittävästi edistää jo rakennetuilla alueilla alueellista elinvoimaisuutta, lisätä palveluiden kysyntää, hyödyntää olemassa olevaa kunnallisinfraa ja vähentää segregaatiota. Finnisol ry ehdottaa suunnitelmaan sisällytettäväksi julkisivukorjaamisen teollisten ratkaisujen pilotointia alueellisissa ryhmäkorjaushankkeissa. Pilotoinnilla voitaisiin edistää energiatehokkuutta parantavien teollisten ratkaisujen toteutettavuutta ja kustannusoptimaalisuutta tunnistamalla erilaisia tyyppiratkaisuja.

Energiatehokkuuden parantamisessa tarvitaan monen tasoisia ja hintaisia teollisesti toteutettavia ratkaisuja erilaisiin kiinteistön elinkaarien jatkamisen tarpeisiin. Rakentamisen siirtymä kohti vähähiilistä ja päästötöntä kestävää rakentamista edellyttää olemassa olevan rakennuskannan systemaattista ylläpitoa ja mahdollisuutta jatkaa rakennusten elinkaaria käyttötarpeen mukaisesti erilaisilla alueilla ja erilaisissa tilanteissa.