Finnisol ry toteaa, että suunnitelman kokonaisinvestointitarpeita määritettäessä tulee ottaa huomioon Pellervon taloustutkimuksen julkaiseman Asuinrakennusten korjaustarve (PTT julkaisuja 276). On tärkeää, että perusparannussuunnitelman toimenpiteitä laadittaessa kokonaisinvestointitarpeet arvioidaan oikein.

Rakennusten perusparannussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava viitatun tutkimuksen päätelmä, että koko maassa noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti perusteltua. Poistuman merkitystä ei tule perusparannussuunnitelmassa liiallisesti korostaa tai yliarvioida, sillä herkkyystarkasteluissa poistumakehityksen nopeuttamisella todettiin olevan vaikutuksia peruskorjausten rahoitettavuuteen markkinahinnoiltaan edullisilla alueilla, myös sellaisten asuinrakennusten korjaamisessa, jotka ovat vakituisesti asuttuja ja joille on kysyntää myös jatkossa. Asumisen kohtuuhintaisuuden kannalta on myös tärkeää muistaa, että toimivassa asuntomarkkinassa on tarpeen olla jatkossakin monen tasoista ja hintaista energiatehokasta ja peruskorjattua kiinteistöäkin.

Alueilla, joilla asuntojen markkinahinnat ovat matalat, teknisesti perusteltujen korjausten kustannukset voivat nousta asuntojen markkinahintoja korkeammiksi, mikä vaikeuttaa lainarahoituksen saamista ja tarvittavien korjausten toteuttamista. Tämän vuoksi toimivien rahoitusmekanismien löytäminen on kriittistä rakennuskannan kunnossapidon ja arvonkehityksen kannalta, erityisesti tavoiteltaessa laajamittaista energiankulutuksen vähentämistä perusparannusten avulla.

Kansallisessa rakennusten perusparannussuunnitelmassa tulee esittää EPBD:n asettamat energiatehokkuustavoitteet täyttävien perusparannusten kokonaisinvestointitarpeet ja laatia näiden investointitarpeiden mukaan oikeasuhtaisia rahoitusmekanismeja.