KEHA-keskus, Single Digital Gateway (SDG) -asetuksen toimeenpanon sekä Once Only Technical Systemin (OOTS) näkökulma: Visiossa korostetaan yhden luukun ja yhden kerran periaatteita, jotka ovat SDG-asetuksen ytimessä. Palvelukokonaisuudet on tarkoitus toteuttaa digitaalisesti ja automatisoidusti, mikä tukee EU:n tavoitteita. Kuitenkaan visiossa ei eksplisiittisesti mainita EU-käyttäjiä tai SDG:n velvoitteita. Rajat ylittävän yhteentoimivuuden ja EU-käyttäjien huomiointi tulisi olla suunnitelman osa, ei vain lisäominaisuus.

Visio on kunnianhimoinen ja oikeansuuntainen. Yhteisiä asiointipolkuja tunnistamalla ja asiointialustoja kehittämällä käyttäjille on mahdollista tarjota kokonaisvaltaisempia palveluita. Ehkä verkkokauppamainen ajattelumalli toimisi myös tässä; ydinpalveluita täydentämään tuodaan tarjolle myös jotakin sellaista, jota käyttäjä ei välttämättä osannut kaivata mutta ilahtuu löytäessään sen samasta prosessista. Tärkeimpänä yhteisenä tavoitteena olisi kuitenkin asiointitarpeen minimoiminen tai poistaminen kokonaan.

Digitalisaation kehittämisen yhteydessä on huomioitava myös, ettei se saa poistaa mahdollisuutta henkilökohtaiseen palveluun, sillä erityisesti vaikeissa tilanteissa ihmisläheinen tuki on välttämätöntä.

Luonnollisesti vahva tietoturva ja tietosuoja sekä häiriötilanteiden ennakointi, jotta järjestelmä ja prosessi on turvallinen sekä toimintavarma.

Vision sanamuoto tulisi kääntää niin, että painopiste on elämäntapahtumissa, ei pelkästään palveluissa. Nykyinen muoto korostaa julkisten palvelujen rakentamista tietynlaisiksi, kun sen sijaan vision tulisi kuvata, miten merkittävimpien elämäntapahtumien ympärille luodaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät keskeiset palvelut. Tämä lähestymistapa varmistaa, että digitalisaatio kohdistuu merkittävimpiin elämäntapahtumiin ja tuottaa laajempaa hyötyä ja vaikuttavuutta.

Tavoitteena on, että merkittävimmät julkiset palvelut on rakennettu elämäntapalähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Tekstissä olisi hyvä tarkentaa mitä ovat nämä merkittävimmät julkiset palvelut ja mitkä viranomaiset niitä tuottavat. Selkeytys auttaisi ymmärtämään kuinka laajasti ja keitä kehittämissuunnitelma koskee. Lisäksi voisi olla perusteltua tarkastella, että istuvatko kaikki merkittävimmät julkiset palvelut elämäntapalähtöiseen ajatteluun vai tulisiko visiota tältä osin kuitenkin muotoilla toisin.

Visiossa tulisi korostaa enemmän tavoitetta siitä, että asiakasaloitteisesta asioinnista on siirrytty kasvavissa määrin palveluihin, joita tarjotaan asiakkaille tarvelähtöisesti, automatisoidusti ja ennakoivasti.

Myös tekoälyn käyttö palvelutuotannossa laajasti ja systemaattisesti erilaisissa tehtävissä on erittäin kannatettava tavoite.

Visio on toiveikas ja erittäin vaativa. Tuon kun saisi toimeenpanoon, niin sepä olisi hienoa. Tavoitteet yritysten liiketoimintapahtumien edistämiseksi tulisi nostaa vahvemmin esille.

Visio on selkeä ja kunnianhimoinen, mutta sitä voisi täydentää yritysten ja organisaatioiden roolilla elämäntapahtumalähtöisessä digitalisaatiossa. Tulevaisuuden tavoitetilassa palveluiden tulisi mahdollistaa myös yritysten ja viranomaisten välinen automaattinen asiointi, ei vain ihmiskeskeinen asiointi. Tämä tukisi Suomen asemaa edelläkävijänä yhteentoimivan ja automaation varaan rakentuvan digitaalisen hallinnon kehittämisessä.

Pitäisikö palvelukokonaisuuksien sijaan/rinnalla puhua palvelupoluista tai -verkoista? Kaikissa tilanteissa ei voida tavoitella puhtaasti yhden luukun periaatteen toteutumista tai yhden kerran periaatteen mukaisesti. Esimerkiksi rikosprosessi on monivaiheinen ja pitkäkestoinen prosessi. On huomioitava, että syyttäjä on tuomioistuinprosessissa rikoksesta epäillyn vastapuoli ja että tuomioistuin on riippumaton taho, joka ratkaisee niin syyttäjän kuin esimerkiksi rikoksesta epäillyn asiassa esittämät vaatimukset.

Visio on ytimekäs ja alun huomiot tässä kehittämissuunnitelmassa tehdyistä tarkennuksista edistävät sen ymmärtämistä.

Vision määrittelyssä voidaan vielä yrittää ottaa huomioon palveluiden elinkaari. Elämäntapahtumalähtöisten palvelukokonaisuuksien ei tulisi olla vain yksittäisiä projekteja. Sen sijaan niiden olisi oltava jatkuvasti kehittyviä ja tehostuvia palveluketjuja teknologisen kehitystä ja uusia, syntyviä tai lakkaavia tarpeita mukaillen. Elinkaarella on lisäksi päätepiste, jolloin sanottujen
palvelukokonaisuuksien päättyminen lisäksi olisi syytä ottaa huomioon.

Visiossa olisi järkevää korostaa myös tietojen laajempaa yhteiskäyttöä ja tietoinfrastruktuurin kehittämistä. Siirtymä viranomaisten palveluista ja datasta kohti yhteisiä tietoalueita ja niiden päälle rakennettuja palveluita, jotka ovat avoimia, yhteen toimivia ja mahdollistavat ketterän uudistamisen.

Uudenlaisten palvelujen kehittäminen edellyttää lisäksi muutoksia toimintatapoihin ja kulttuuriin, ei pelkkää teknistä digitalisaatiota ja sen hyötyjen lunastamista.

ehotan että myös mobiilivarmentella voi käyttää pankin digipalveluita myös eun digilompakolla

Toisin visioon mukaan myös että on luotu toimivat rahoituksen ja ohjauksen mallit uudistaa julkisen hallinnon palveluita elämäntapalähtöisesti. Tarvitaan mallit sekä innovatiiviseen kehittämiseen että palveluiden ylläpitämiseen. Nyt ylläpitämisestä oli maininta visiotasolla, mutta uuden tekemisen rahoitus ja ohjaus oli ainoastaan mahdollistajissa. Tavallaan ymmärrän miksi näin, mutta nykyisellään visio on hyvin abstrakti.