Verkkokuuleminen saaristolain uudistamisesta: saaristokuntaa koskeva pykälä

Kysymysmerkki 89
Kysely | Maa- ja metsätalousministeriö
Kysely on päättynyt

Tämän verkkokuulemisen avulla maa- ja metsätalousministeriö kerää kansalaisten ja muiden tahojen näkemyksiä siitä, millä tavalla saaristolain saaristokuntaa koskeva pykälä (9 §) tulisi uudistaa. Saaristokuntaa koskevan pykälän uudistamisen tavoitteena on luoda läpinäkyvät kriteerit saaristoisen kunnan määrittämiseksi. Voimassa olevassa pykälässä säädetään seuraavasti:

9 § Saaristokunta
Valtioneuvosto määrää saaristokunniksi ne kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Valtioneuvosto voi erityisestä syystä päättää, että saaristokuntaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös muun kunnan saaristo-osaan.

Saaristokuntia ja kunnan saaristo-osia määrättäessä on perusteena pidettävä saariston vakinaisen väestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta.

Saaristoisen kunnan määrittämisessä olisi jatkossa tarkoitus huomioida kaikki saariston asukkaat, niin vakituiset kuin kausiasukkaat, sekä kunnan saaristoisuus. Näistä tekijöistä muodostuva saaristoisuusindeksi määrittäisi saaristoiset kunnat. Saaristoalueiden liikenneolosuhteet otettaisiin huomioon Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman saaristoalueluokituksen kautta, joka toimii pohjana saaristoisen kunnan määrittämisessä.    

Perustiedot

Päättynyt: 17.6.2024

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Vastaukset
  • Kyllä 55 / 89
  • Ei 24 / 89
  • En osaa sanoa 9 / 89
Vastaukset
  • Kausiasukkaat tulee huomioida samassa määrin kuin vakituiset asukkaat 18 / 89
  • Kausiasukkaat tulee huomioida, mutta pienemmällä painotuksella kuin vakituiset asukkaat 68 / 89
  • Kausiasukkaita ei tule jatkossakaan huomioida 3 / 89
  • En osaa sanoa 0 / 89
Saaristoluokitukseen voi tutustua täällä: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Rakennettu_ymparisto/Tietojarjestelmat_ja_aineistot/Yhdyskuntarakenne#Saaristoluokitus
Vastaukset
  • Ulkosaariston asukkaille tulee antaa korkein painotus 42 / 89
  • Kaikille saaristoluokille asuville tulee antaa yhtäläinen painotus 44 / 89
  • Muu 1 / 89
  • En osaa sanoa 1 / 89
Vastaukset
  • Kyllä 75 / 89
  • Ei 9 / 89
  • En osaa sanoa 5 / 89
Vastaukset
  • Kyllä 64 / 89
  • Ei, pitäisi olla tiheämpi aikaväli 2 / 89
  • Ei, pitäisi olla harvempi aikaväli 18 / 89
  • En osaa sanoa 4 / 89
Vastaukset
  • Uusi luettelo voi huomioida myös alhaisemmat pisteet saavat kunnat ja olla nykyistä pidempi 9 / 89
  • Luettelon tulisi pysyä suurin piirtein nykyisessä pituudessa, eli siinä tulee huomioida vain saaristoisimmat kunnat 80 / 89
  • En osaa sanoa 0 / 89
Vastaukset
  • Kyllä 85 / 89
  • Ei 2 / 89
  • En osaa sanoa 2 / 89
Vastaukset
  • tornio

  • Tänk er för så att ni inte avvecklar skärgården ytterligare.

    Tänk även på hur man kan locka företag att etablera sig i skärgården. Tack!

  • Skärgårdstillägget borde öronmärkas, så det används just som det är menat för skärgården och inte i kommunernas centrumbyar med fast vägförbindelse.

  • Gör inte skärgården till något turist paradis utan hjälp till att vi får flera att flytta hit istället. Satsa på arbetsplatser/företag och hyresbostäder och ta inte allt ifrån oss! Vi vill inte alla bo i storstäder och köa till allt och kom inte och säg att ni har själv valt att flytta till skärin. Det här är mina barns födelse "stad" och uppvuxna här så dom har ju inte valt att flytta hit !

  • Företagande, antal företag och arbetsplatser samt säsongsvariationer borde beaktas i lagen.

  • Skärgård är endast sådana områden man inte når med fast vägförbindelse. Och till en sådan räknas inte förbindelsebåtar och landsvägsfärjor. Allt handlar om att fritt kunna välja när man förflyttar sig från en ö till fastlandet. Båt räknas inte. Begreppen fastland och skärgård är sedan urminnestider enkla och entydiga.

  • Saaristoalueet, joissa veden ylittäminen ilman tieyhteyttä on osa asukkaiden arkea, ovat suurimpien kustannus- ja kehitys haasteiden piirissä. Typologiassa/tukien jaossa/saaristokehitystyössä näillä alueilla suurimmat tarpeet ja tätä olisi ehdottoman tärkeätä saada mukaan. Asua ei voi ilman työtä ja palvelut eivät kehity tai pysy ilman asiakkaita: on ehdottoman tärkeätä tukea mahdollisuutta harrastaa elinkeinoa/yrittämistä, kuljettaa matkailuasiakkaita, vapaa-aikaasukkaita ja tavaroita, muuten meillä on vain tyhjää kaunista luontoa jäljellä.

  • Saaristoisuus heikentää fyysisten palveluiden saavutettavuutta. Palvelurakenteet pysyvät paremmin pystyssä, kun myös vapaa-ajan asukkaat huomioidaan osaksi laskentaperusteita.

  • Också inre skärgård kan räknas som skärgård, men den tyngsta faktorn för "sanna skärgårdsbor och sann skärgård" är avsaknaden av fast vägförbindelse. Även om avståndet till en viss servicepunkt är t.ex. bara 20 km kan ett besök för en skärgårdsbo som är beroende av färja eller turbåt ta en halv dag i anspråk. Ett besök till "storstan" exempelvis för läkarbesök kan ofta kräva övernattning till lands. Detta utgör en enorm skillnad jämfört med fast vägförbindelse.

  • T.ex i Ingå skärgård är de fast bosatta och de fritidsbosatta spridda över ett stort antal mindre holmar utan någon som helst förbindelsebåtstrafik mellan holmarna.