Kansallinen mineraalistrategia

Kysymysmerkki 20
Kysely | Työ- ja elinkeinoministeriö
Kysely on päättynyt

Geopoliittinen epävakaus, energiakriisi ja puhdas siirtymä aiheuttavat tarvetta etsiä keinoja raaka-aineiden saatavuuden vahvistamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää paitsi pyrkimyksiä ylikulutuksen hillitsemiseen, myös panostusta puhtaan siirtymän teknologioihin. Samalla yhteiskunta digitalisoituu nopeaa vauhtia. Puhtaan siirtymän ja digitaalisen siirtymän seurauksena mineraalisten luonnonvarojen tarpeen odotetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Mineraalisia luonnonvaroja käytetään myös monissa yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämättömissä puolustusteknologioissa, ja niiden saatavuusriskit asettavat haasteita kansalliselle turvallisuudelle. Globaalisti monet tahot, kuten EU ja Yhdysvallat ovat ryhtyneet toimiin kriittisten raaka-aineiden saannin turvaamiseksi.

Näissä olosuhteissa myös Suomen kansallisen mineraalistrategian päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Mineraalistrategiassa tarkastellaan Suomen mineraalialan nykytilannetta ja kehitysmahdollisuuksia sekä teollisuuden raaka-ainehuollon turvaamista ja kansainvälistä yhteistyötä. Strategian tarkoituksena on erityisesti tuottaa yhteinen näkemys suomalaisen mineraaliklusterin nykytilanteesta, politiikan tavoitteista, päälinjoista sekä tarvittavista toimenpiteistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa strategian valmistelusta ja strategian on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä. Joulukuussa 2023 valmistelun tueksi työ- ja elinkeinoministeriö asetti ohjausryhmän, jonka lisäksi työskentelyyn on osallistunut laajemmin asiantuntijoita alkuvuodesta 2024 järjestetyissä temaattisissa alatyöryhmissä. Alatyöryhmiä oli 8 ja niiden teemat olivat ”Mineraalipolitiikka”, ”Investoinnit ja rahoitus”, ”Tutkimus- kehitys- ja innovaatiot”, ”Osaaminen ja työvoiman saatavuus”, ”kansainvälinen yhteistyö, kilpailukyky, vientipotentiaali”, ”Kiertotalous”, ”Vastuullisuus, ympäristö ja sosiaalinen toimilupa” ja ”Teollisuuden raaka-ainehuolto”. Alatyöryhmä tuottivat työstään loppuraportit, joissa ne tarkastelivat kattavasti muun muassa niiden otsikon mukaisten aihepiirien nykytilaa ja kehityskohteita mineraalisektorin näkökulmasta sekä ehdotettuja toimenpiteitä haasteiden ratkaisemiseksi. Valmistelun aikana on järjestetty yksi julkinen yleisötilaisuus.

Tähän mennessä tehdyn työn pohjalta strategialle on luonnosteltu missio, visio ja tavoitteet.  

Luonnos visiosta, missiosta ja tavoitteista liitteenä.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää niihin liittyen näkemyksiänne seuraavista kysymyksistä:

  • Mitä mieltä olet visiosta? Onko se mielestäsi realistinen ja saavutettavissa oleva? Tulisiko siihen tehdä muutoksia?
  • Kuinka hyvin tavoitteet tukevat mielestäsi strategian vision saavuttamista? 

•  Onko mineraalistrategialle tunnistettu oikeat tavoitteet? 

Tervetuloa mukaan kehittämään strategiaa kanssamme!

Perustiedot

Päättynyt: 27.9.2024

Liitteet

Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Onko se mielestäsi realistinen ja saavutettavissa oleva? Tulisiko siihen tehdä muutoksia?
Vastaukset
  • tämän tulisi myös eu tasolla toteutua

  • Tähän visioon voisi lisätä aktiivisen vaikuttamisen eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin. Alan standardointi on nyt lähdössä käyntiin euroopassa, joten nyt olisi hyvä tilaisuus Suomelle ottaa johtoasema haltuun.

  • Tässä voisi myös korostaa nykyisiä geopolitiikkaan liittyviä uhkakuvia => Mineraalistrategiaa demokratian suojaksi, jotta voimme varmistaa vihreän siirtymän onnistuneen tavoittelun.

  • Kriittisistä mineraaleista ja niiden saatavuudesta EU tasolla on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Konkretiaa ei kuitenkaan näy, yhtään uutta kaivosta ei ole avattu ja sekundääristen raaka-aineiden saatavuuden tutkimus on keskeneräistä. Myös kierrätystuotteiden tutkimus ja valmistus vie aikaa ja on keskeneräinen. Suomessa on tutkimuslaitoksia, osaamista ja raaka-aineita. Kuitenkin koko tuotantoketjaua kritisoidaan ja demonisoidaan ja vaikeutetaan niin tutkimusta kuin tuotannon aloitusta. Rahaa on leikattu kaikesta tutkimuksesta runsaasti. Ilman rahoitusta on mahdotonta saavuttaa vision tavoitteita. Pohjoismaisen yhteystyön merkitystä tulisi korostaa ja hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista, teknologiaa ja raaka-aineita.

  • Kestävä ja vastuullinen tulee konkretisoida. Sen on tarkoitettava myös pohjavesien ja pintavesien puhtauden takaamista. Visiolle tulee rakentaa keinot esimerkiksi kaivosten tiiviit pohjarakenteet, jotta metalleja ym. ei pääse pohjavesiin,

  • Voisiko sanan "mineraalien" korvata sanalla "mineraalisten raaka-aineiden"? Samoin sanan etsinnän voisi lisätä "...kestävän ja vastuullisen etsinnän ja hyödyntämisen..." Ilman etsintää ei ole hyödyntämistä ja ilman etsintää ei voi turvata strategisesti tärkeiden mineraalien saatavuutta (puhuttaessa primmäärisistä raaka-aineista). Visioida voidaan, mutta vision saavuttamiseski pitää taakse saada raha ja poliittinen tahtotila.

  • Sanaa ”kestävyys” tulisi tarkentaa. Mitä se tarkoittaa luonnon ja ympäristön kannalta? Eikö voida sanoa suoraan että luonnon osalta toimitaan ympäristöä pilaamatta? Prosessivedet puhdistetaan luonnontilaa vastaaviksi ja jätealueet rakennetaan tiiveiksi. Nyt ollaan tästä kaukana ja säätelykin puuttuu.

  • Mineraaliklusteri kasvattaa arvonlisää resurssitehokkaasti turvaten strategisesti tärkei-den mineraalien saatavuuden HUOMIOIDEN samalla luonnon monimuotoisuuden ja vastuullisuuden kaikki osa-alueet.

  • On, mutta se vaatii aktiivista työtä sen eteen monella yhteiskunnan sektorilla.

  • Visio ei ole hyvä tai riittävä. Erityisesti ekologisen kestävyyden teemat täytyy huomioida visiossa nykyistä huomattavasti paremmin.

Har man identifierat rätt mål för mineralstrategin?
Vastaukset
  • Tavoitteet tukevat mielestäni visiota hyvin.

  • Malminetsintä mineraalistrategian tavoittelun avaimeksi.

  • Tavoitteet tukevat erinomaisesti strategian vision saavuttamista, suurin kysymys on rahoitus. EU:n asetus ei näy rahoituksessa juurikaan. Malminetsintä on otettava mukaan terminä tavoitteisiin.

  • Keinot vastuullisuuden ja kestävyyden osalta koskien Suomen luontoa, vesistöjä ja kiertotaloutta jäävät avoimiksi. Tulee olla strategia, jolla turvataan vesistöjen puhtaus ja kuinka ratkaistaan kaivosjätteen ongelma.

  • Mielellään tuonne tavoitteisiin lähtisin hakemaan sitä sanaa "raaka-aineiden etsintä". Tämähän vaihe on vähän väliä otsikoissa. Etenkin, kun tuo sana etsintä pitäisi löytyä myös Visiosta.

  • Ei tue hyvin.

  • Tavoitteilla on hyvä teema mutta kiertotalous jää irralliseksi eikä vastuullisuutta ole määritelty konkreettisesti. Rahoituksen kohdistaminen ympäristöystävällisten prosessien kehittämiseen on olennaista ja kestävän liiketoiminnan luonti on olennaista.

  • Keinot realistisiin odotuksiin toiminnasta ja sen mittasuhteista verrattuna muihin toimijoihin. BAT on tietenkin tekninen lähtökohta ja DNSH myös.

  • Ekologista kestävyyttä täytyy turvata nykyistä paremmin. Esim. ympäristölupahakemuksien perusteelliseen läpikäymiseen tulee suunnata enemmän resursseja. Visioon kirjattu ympäristöön liittyvien kestävyysratkaisujen "kehittäminen" tuntuu korupuheelta, kun ihan perustoiminnoissakin on Suomessa paljon petrattavaa, kts. esim. Hannukaisen kaivoksen ympäristölupahakemukset ja ELY:n resurssipuute. Ympäristövaikutusten arviointia olisi syytä tarkentaa ja objektiivisuutta lisätä. Kaivos ei saa aiheuttaa ympäristövahinkoja ja suojelualueet sekä niiden lähiympäristö tulee jättää kaivostoiminnan ulkopuolelle. Koneelliseen malminetsintään täytyy saada ympäristölupa. Myös sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia ja aitoa osallistamista olisi syytä lisätä.

    Kansainvälinen yhteistyö määriteltävä tarkemmin. Mitä tässä tarkoitetaan? On tärkeää estää monikansallisten jättiyritysten mahdollisuudet hyödyntää suomalaisia luonnonvaroja puoli-ilmaiseksi.

  • Ovatpa pliisut tavoitteet -ei yhtään mitattavissa olevaa tavoitetta. Jos tavoite ei ole konkreettinen, ei sillä strategiallakaan ole väliä tavoitteeseen pääsemiseen.
    Mitäpä jos tavoite olisi:
    1) Suomessa investoidaan malminetsintään uusien mineralisaatioiden löytämiseksi yksityistä rahaa 150 miljoonaa euroa vuodessa - taso saavutetaan 2030.
    2) Suomessa avataan uusi kaivos 3 vuoden välein 2030 alkaen.

Vastaukset
  • Olisi tärkeää luoda tukea alan koulutusta ja uusien osaajien luomista. Tavoitteissa voisi korostaa tätä enemmän.

  • Tavoitteet vaikuttavat osaltaan hyviltä ja tukevilta. Ehkä osaaminen (koulutus) ja ymmärryksen lisääminen raaka-ainehuollon tärkeydestä ja kestävyydestä Suomessa.

  • Mineraalistrategian tavoitteet ovat hyvät. Koulutus jo peruskoulussa lisää jatkuvuutta ja kiinnostusta jatko-opintoihin, jotta alalle saadaan lisää tekijöitä. Mineraalipotentiaalin kartoitus on osa tavoitteita joilla strategia voidaan toteuttaa.

  • Ei. Kaivosten merkittävimmät päästöt heikentävöt pinta-ja pohjavesien laatua ja tavoitteita vesistöjen suojelemiseski ei esitetä. Tämän on olennainen osa, jos visiona on kestvyys ja vastuullisuus.

  • Kyllähän noin monella tavoitteella saadaan tukea jo vision saavuttamiseen. Riittäisikö jopa vähempikin tavoitteiden asettelu? Monissa tavoitteissa yhdistetään kansainvälisyys ja suomalaisuus. Kun saadaan asiat suomessa kuntoon, niin luulisi niistä kiinnostuvan ulkomaisetkin taho. Eihän koulutusjärjestelmää tehty kaupallistamistarkoituksessa ja kovasti se on aikankin kelvannut moneen maahan malliksi.

  • Ei ole tunnistettu. Sanaa ”kestävyys ” toistetaan sen sijaan että kirjoitettaisiin auki mitä se tarkoittaa eri osa-alueilla. Luonnon kannalta kestävyys on eri asia kuin materiaalihuollon kestävyys. Eli mitä tarkoitetaan sanalla kestävyys? Voisiko eri käytetyt sanat avata mineraalistrategian yhteydessä?

  • Vastuullisuuden tavoitteena ei voi olla vain lisätä hyväksyttävyyttä ja vientiä vaikka se voikin tulla sivutuotteena. Kannattaa ottaa tekstiin mukaan konkretia luonnon monimuotoisuuden, kiertotalouden ja vastuullisuuden osalta ja tehdä niihin sopivat mittarit ja rahoitus. Kestävyys ja vastuullisuus ovat ainoita tapoja saada visio toteutumaan, joten niiden täytyy olla keskiössä, konkretiassa, mittareissa ja tavoitteissa ytimessä.

  • On, ainoastaan taloudellinen vientiteollisuuden kehitys luo Suomessa uutta verorahaa jaettavaksi yhteiskunnan eri, joskus vähintäänkin mielenkiintoisiin, kohteisiin. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, ettei raaka-ainesektorin tuotteet kiinnostaisi, kuparikaapeleista (sähkö ja telekomm.) polttoaineisiin ja muuhun kemian sektoriin. Se ketkä riskit kantaa on toki eri asia, mutta euroopan ulkopuolisia kaivoksia ei oikein voi verrata samaan tasoon. Osaamisen ja realistisen sekä pragmaattisen näkökulman vahvistaminen yleisön keskuudessa on tavoiteltava asia, johon mm. tämä stratehia ottaa kantaa.

  • Ei ole. Kiertotaloudelle ja kiertotalouden lisäämiselle asetettava konkreettiset tavoitteet avoimien tavoitteiden sijaan. Neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle asetettava myös numeeriset tavoitteet ja tavoitevuodet.

  • 9. Puutteelliset tavoitteet. Pitkäjänteisyys puuttuu tavoitteiden asetannassa. Niiden tulisi olla useiden sukupolvien ajan kestäviä. Kerran tuhottua neitseellistä luontoa ei saa palautettua. Esimerkkinä Kongossa tällä hetkellä tapahtuvat sota ja mineraalien ryöstöt. Poliitikot ja maan johto tietävät tilanteen, mutta sääntelemättömässä valtiossa kansa on kärsijä. Suomessa on pystyttävä parempaan. Mineraalien kaivaminen ja siitä saatavista tuloksesta on myös Suomen saatava korvaus verojen muodossa. Tämä on säänneltävä laissa.