Ota kantaa Kokkolan elinvoimatekijöihin

Tyhjät kivijalkaliiketilat pitää saada käyttöön, jotta keskusta ei näyttäisi hylätyltä.

"Sujuva liikkuminen" Kävelykatu ja Purje tulppaa ja osin estää tämän tavoitteen toteutumisen.
Torin korostaminen ennen laajempaa näkemystä keskustan kehittämisestä on outo.

Ydinkeskustaa tulee kehittää. Tyhjille liiketiloille pitäisi tehdä jotain. Torille voisi rakentaa leikkipaikan, se toisi elämää. Myös Kalahalli kaipaa jotain houkuttelevampaa toimintaa. Pysäköinti voisi keskustassa ilta-aikaan olla ilmaista, helpottaisi esim. erilaisissa tapahtumissa käyntiä. Meri pitäisi jotenkin tuoda lähemmäksi.

Virkamies lähtoinen kehittäminen on osasyy keskustan nykytilaan. Annetaan kaupungin kehittyä markkinatalouden ehdoin eikä yritetä luoda jotain konsultin visiota tai "suunnitelmaa" johon pumpataan elinvoimaa verovaroista. Se ei ole kestävällä pohjalla

Riittävästi paikoitustilaa kaupunkiin autojen lisäksi myös pyörille. Julkisen liikenteen kehittäminen paremmin asukkaiden tarpeita palvelevaksi. Yhteisöllistä ja asukaskeskeistä kehittämistyötä tarvitaan.

Ympäristön siistiminen, vaikka olisi vanhaakin rakennuskantaa, nokkospuskat tai horsmat kasvamassa kivijaloista jalkakäytäville asti kaupungin keskustassa ei paranna vaikutelmaa mitenkään.

Lyhyet etäisyydet Kokkolan vetovoimatekijänä tulisi näkyä voimakkaammin kaupunkiympäristössä. Toimiva kaupunkiliikenne ja pyöräilymahdollisuudet tulisi tuoda esille. Elävöittäminen ei tapahtu virkamiestasolta alaspäin, vaan elävöittämisessä on kuunneltava erilaisia sidosryhmiä ja yhteisöjä, ja annettava sopivasti siimaa ja rahoitusta heille yhdessä sovittujen projektien toteuttamiseen. Kokkolan Kaupungin tulisi lopettaa asioiden piipertäminen itse, koska tekeviä käsiä ei virkamiestasolta löydy. Projektijohtamisen taidot käyttöön, ja lisää elinvoimaa tehokkaammalla sidosryhmäyhteistyöllä ja palveluiden, tapahtumatuotannon ym. hankkimista oman kaupungin toimijoilta esimerkiksi avointen yleisökilpailujen ym. ja rahoituksen tarjoamisen avulla. Innostusta kansan riveistä kyllä löytyy - kaupungin tehtävä olisi toimia kansan ideoiden fasilitaattorina, ei niiden toteuttajana.

Torin laidasta kaupunkiin lähtevän Rantakadun varrella olevat vanhat huonokuntoiset rakennukset tulee purkaa ja rakentaa tilalle uudet rakennukset, joihin vuokralaisetkin haluavat tulla ja asiakkaat pystyvät käydä. Torille voisi saada elävyyttä tuomalla laiva sinne takaisin. Osuuspankin mäki on hankala ajettava jopa pyörällä, ehkä autoliikenne voisi olla siinäkin paikallaan jatkossa. Viheristutukset voisi sijoittaa jotenkin toisin, ja katu avata. Katualueelle tulevat terassit kesäisin ovat myös pyöräilijän tiellä.

Purje pois, keskustaan hankala päästä autolla ja monet ostokset tuleekin tehtyä tästä syystä nettikaupan kautta. Uusien yrittäjien houkuttelu paikkakunnalle! Voiko kaupunki esim avustaa vuokrissa? Tyhjät liiketilat eivät ole kovin hyvää mainosta. Kokkola on kaupunkina ruma, kaupungin julkisivua kannattaisi miettiä miltä se näyttää esim junasta katsottuna? Mitä näkyy, houkutteleeko pysähtymään? Palvelut juna-asemalla? Kukkia ja kahvia??

Tiedottamista tulee parantaa! Maailmalla esim. hotellit mainostavat somessa kaupunkinsa tapahtumia, josta hyötyvät sitten niin tapahtumien järjestäjät, hotellit kuin kaupungin muut toimijat. Yhteistyötä siis eri toimijoiden välille!
Kokkolassa järjestetään paljon tapahtumia, joista edes kaupunkilaiset eivät välttämättä tiedä mitään. Juurikin sain tiedon eräästä konsertista kirjaston ilmoitustaululta ja design-tapahtumasta erään seuraamani yrityksen facebook-sivuilta. Ei kaikki jaksa kaupungin tahkeita tapahtumasivuja selata, eikä turistit niitä välttämättä edes löydä. Eli paljon on hienoja juttuja, mutta niitä pitää ihan oikeasti osata rummuttaa.
Kokkolassa onnistutaan lyttäämään ja vaikenemaan kaikki niin, ettei kukaan tiedä mitä täällä tapahtuu. Tähän pitää saada muutos niin että rinta rottingilla hihkutaan pienemmistäkin asioista. Ja someen joku oma hashtag tyyliin #mykokkola tai vastaava, jolla erotutaan ja jolla löydytään helposti. Hymyilevä Kokkola on liian pitkä eikä sovellu kaikkeen.
Ja ne pienet, hullut ideat, kuten nyt vasta tämä Medirexin Kipinä-tapahtuma, joka toi kansainvälisen rock-tähden ja pari muuta huippupuhujaa Kokkolaan. Sen myötä tultiin Porvoosta ja Pohjois-Suomesta asti, hotelleihin ja ravintoloihin ja tapahtumaan. Tätä pöhinää lisää!

Paluumuuttajien ohella muuttaminen Kokkolaan on tehtävä houkuttelevaksi myös muualta kotoisin oleville. Se edellyttää asennemuutosta ja avointa mieltä.

Ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen huomioiminen. Oppilaitosyhteistyö ok, mutta enin tulos ja vaikutus syntyy korkea-asteen, yrityste ja yhteisöjen vuorovaikutuksessa.

Lapsiperheille kannattaisi korostaa heille tärkeitä palveluita, esimerkiksi lasten päivystystä, kielikylpyä, monipuolisia harrastusmahdollisuuskia ja hienoja puistoja.

Centria näkyvämmäksi osaksi Kokkola brändiä

Rekrytoida pitäisi nimenomaan päteviä ja osaavia ihmisiä, ei tuttuja tai tutuntuttuja. Määräaikaiset työmahdollisuudet eivät houkuttele.

Ilmapiiri, osaamisen esilletuonti näkyvämmin

Työllistymisnäkökulma olisi otettava vahvemmin osaksi niin yliopistokeskuksen, Centrian kuin muidenkin toimijoiden opinto-ohjelmaa. Tutkimusprojektien tekeminen oikeille yrityksille ja kurssitöiden tekeminen aitoihin case-tapauksiin edistäisi yksittäisiä työharjoittelujaksoja tehokkaammin oppilaitosten ja yrityselämän välistä vuorovaikutusta sekä opiskelijoiden työllistymistä.

Mahdollisuutta negatiivisten uutisten esille tulemiseen ei tulisi lainkaan olla : Johdon pitää huolehtia että toimitaan lakien, asetusten ja sääntöjen mukaan joka instanssissa ja taholla. Koulutusta on syytä korostaa entisestään: Centria, yliopistokeskus, ammattikoulu.

Kaksikielisyysvaatimus vaikeuttaa paljon esim. muualta muuttaneiden työllisyysmahdollisuuksia. Harmi kun tämä on niin lujassa, olit sitten siivooja tai muurari, insinööri tai mikä hyvänsä.

Kaupungin ilmapiirin täytyisi olla avoin ja suvaitsevainen, että muuttoa muualta Suomesta tulisi runsaammin. Tilaa Kokkolassa on, mutta täytyisi löytyä myös muita vetovoimatekijöitä ja tapahtumia vapaa-aikaan ympäri vuoden. Kaupunkikulttuuria ja avointa suhtautumista.

Liikenneyhteydet ja peruspalvelut.
Turvallinen asuinympäristö.

Jos valitaan "kärkiä", ei pidä luetella kaikkea mieleen tulevaa.

Vetovoiman kärkiä ovat meren läheisyys, kulttuuritarjonta, kaksikielisyys, luonto ja sujuva arki.

Kaupungin pienuus, asioiden kitkaton hoituminen ja toimivuus. Saavutettavuus. Stressi vapaa arki.

turvallisuus, luonto ja sujuva arki

Sujuva arki, palvelut jokaiselle mukaan lukien monenlaiset asumisen ratkaisut

Yhdessä teemme Kokkolan. Yhteisöllisyyden tuominen kaupungin strategian kärkeen lisää paikkakunnan me-henkeä ja vähentää osaltaan myös tiettyä, pienten marginaaliryhmien negatiivisuutta joka saa liian paljon painoarvoa ja huomiota tänä päivänä. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tuo monta muutakin asiaa - hyvää seuratoimintaa, hyviä koulutuksia, harrastusmahdollisuuksia, elinvoimaa, kansan syvistä riveistä kumpuavaa kulttuuria ja korkeakulttuuria. Yhteisöllisyys on kaupunkimme voimavara ja paras myyntivaltti. Kaupungissa on mukavaa tehdä töitä, asua ja yrittää, kun toimimme yhdessä ja puhallamme yhteen hiileen.

Vetovoiman kärkiä? Työpaikat, lyhyet etäisyydet.

Sopivan kokoinen kaupunki, kaikki lähellä. Luonto ja meren läheisyys, vanha kaupunki.

Sujuva arki ehdottomasti. Tämä kyllä jää monelta kokkolalaiselta huomaamatta ja valitetaan Satamatien 15 minuutin ruuhkasta. Muuallakin asuneet huomaavat kyllä, miten vaivattomasti Kokkolassa esim voi liikkua kaupungin reunalta toiselle.

Tapahtumista voisi tehdä toisen ison kärjen. Nyt näyttää, että Venetsialaisetkin karkaavat muualle, kun niille ei ole kunnon paikkaa ja isoa markkinointia myös Kokkolan ulkopuolella. Venetsialaisten pitäisi olla niin kokkolalainen tapahtuma, että se tiedettäisi kokkolalaiseksi koko Suomessa.

Iltaelämä on Kokkolan suuri heikkous. Talvisena arki-iltana kaupungissa ei ole mitään, ei yhtään mitään, minne mennä. Kahvila olisi vähin, mitä voisin toivoa. Visit Kokkolalla olisi tässä iso kehittämisen paikka. Mitä tehdä Kokkolassa, kootaan kaikista paikoista vinkit niin, että satunnainen kävijä löytää tekemistä kaupungissa.

Luonto on myös yksi asia, mitä Kokkolassa voisi hyödyntää enemmän. Taas Visit Kokkolan kautta, kiitos. Kaupungissa on esimerkiksi häkellyttävän hyvä polkuverkosto, jolle voisi merkata SELKEÄSTI yhtenäisiä reittejä. Suuri osa jo olemassa olevista poluista on niin tasaisia, että niitä voi pyöräillä ihan tavallisella kaupunkipyörällä. Tämän verkoston yhteyteen kun laittaa kartat, muutaman siistin taukopaikan ja mainostaa niitä hyvin verkkosivuilla niin avot. Ja heti täytyy sanoa, että linkki kaupungin verkkosivuille ei auta. Ne on niin epäselvät ja puutteelliset, että aiheuttaa vain mielipahaa. Näiden asioiden tiimoilla voisi tehdä yhteistyötä esim. Kokkolan ladun ja pyöräilyseurojen kanssa. Projektille täytyy myös saada selkeä vetäjä, jotta homma etenee ja tyyli on yhtenäinen.

Harrastusmahdollisuudet ovat aika vähäiset tällä kylällä. Onneksi ulkoilumahdollisuudet ovat monipuolistuneet puistojen myötä, mutta itse kaipaisin vielä parempaa nettipalvelua, josta näkisi selkeästi, missä esim. polut kulkevat. Kun muutin Kokkolaan, Santahaan viitoitus oli lähinnä hämäävä, ja poikkeavat polut eivät auttaneet asiaa.

Näin ollen sujuva arki ja monenlaiset asumisympäristöt lienevät se kärki.

Merellisyys
Gamlakarleby 400 år

Merellisyys ja luonto yleensä, kaksikielisyys, monipuolinen elinkeinoelämä kulttuuritarjonta, sujuva arki. Lasten päivystys on hieno juttu, jota kannattaa rummuttaa.

Maan nousu, kokkokivet, terva, laivat, barkassi. Näihin teemoihin lisää fokusta ja suntti vaikka umpeen. Se on menetetty jo.

Tehdään brändi ihmisten näkökulmasta, ei teollisuuden tai yritysten

Välimatkojen lyhyyden tuoma elämän luksus löytyy Kokkolasta. Kaikki löytyy lähistöltä, niin meri, kulttuuri, historia, nykyaika ja moderni elämän syke. Työmatkat ovat lyhyet, ja ihmisellä on kaupungissamme käytettävissä enemmän tunteja vuorokaudessa kuin suurissa kasvukeskuksissa. Lyhyet välimatkat ja ihmisen kokoinen kaupunki houkuttelevat muualtakin Suomesta ihmisiä, jotka haluavat rakentaa omien päiviensä sisällöstä sitä elämänsä parasta aikaa.

Luontokohteet lähellä kaupunkia.

Tiedottamista ja pöhinää someen!

Meri, historia ja laivat. Niistä luonteva sulaminen tähän päivään.

Markkinointi perustuu tosiasioihin. Mikä tahansa ajassa muuttuva aihe toimii, kunhan se on totta ja havaittavissa.

Tapahtumatiedot näkyvästi esille ja kuntoon.

Elinkeinotoimintaa pitää monipuolistaa, jotta töitä löytyisi muillekin kuin lähihoitajille, hitsareille ja tarjoilijoille.

Kokkolan suurteollisuusalue ja sen merkitys unohtunut kokonaan. Yritysneuvonta on hyvä asia, mutta täysin toisen mittaluokan asia kuin KIP.

Jos otsikko " elinkeinot", pitäisi jotenkin linjata asiaa - kemia, akku, tietotekniikka, maatalous.

Skeittihalli ois tosi kova saada taas kokkolaan ...
Pitkäaikais työttömiä voisi työllistää tähän projektiin

Yrittäjiä pitäisi tukea ja kannustaa, ei lyödä kapuloita rattaisiin. Lupaprosessit pitää tietenkin käydä läpi niin kuin pitää, mutta Kokkolassa tuntuu olevan turhaa pilkunviilausta. Se ei kannusta ketään yrittämiseen.

Uudet työpaikat syntyy mikro ja pk yrityksiin. Lupaprosessit mahdollisimman kitkattomiksi ja joustaviksi Fokus pikkuasioihin jotka on helppo toteuttaa heti ja vähäisin kustannuksin. Pieniin epäkohta asioihin tarttuminen on kaupungin organisaatiossa onnettoman hidasta ja kankeaa.

lapsiperheiden vanhempien työllisyytee tulisi kiinnittää paljon huomiota.

Esille yrittäjyys - työpaikan voi luoda itsekin tänä verkkokaupan ja -palvelun aikana - sekä luovat alat. On pieni apu, mutta apu kuitenkin.

Yrittäjyyskasvatuksen määrärahoja olisi uudelleenallokoitava ja varoja osoitettava learning-by-doing yrittäjyyskasvatukselle, joka lisää aidosti yrittäjävalmiuksia. Yrittäjyyskasvatus otettava osaksi koulutusohjelmia ja erityisesti luovien alojen ja media-alan koulutusta. KOSEKin piirissä olevat neuvontatavat on täysin uudistettava ja työn tulosta arvioivat mittarit olisi uudistettava. Huomiota tulee kiinnittää yritysneuvonnan laatuun ja aitoihin tuloksiin joita neuvonnan avulla on saatu. KOSEKin strategia ja tavoitteet jalkautettava paremmin henkilöstölle ja määrälliset ja laadulliset mittarit käyttöön yksilötasolla. Hankintakilpailussa annettava painoarvoa myös yritysten työllistämiselle ja toiminnalle paikkakunnalla. Onko tarkoituksenmukaista, että kaupunki ostaa 1% kalliimmalla tuotteen naapuripaikkakunnalta, kun saman tuotteen voisi saada omalla paikkakunnalla tuotettuna? Lupaprosessien sujuuvuuden kehittämisessä keskitettävä näkökulmaa arvoketjuajatteluun ja benchmarkattava esimerkiksi muiden kaupunkien sote-alan toimijoita jotka ovat ottaneet lean-prosessit menestyksekkäästi käyttöön omassa organisaatioverkostossaan. Uusien toimialojen vahvistaminen tulisi näkyä toimitilojen tarjoamisessa ja aidommassa palveluasenteessa. Kaupungin henkilöstölle myös omat mittaristot käyttöön työn tulosten arviointiin - jokaisen yksilön täytyisi tietää oman työnsä ja tiiminsä merkitys strategian toteuttamisessa. Sidosryhmäyhteistyötä tulisi kehittää, ja suunnittelutyöryhmiin tulisi osoittaa edustajia eri yhteisöistä ja non-profit organisaatioista, ei pelkästään kaupungin omista instansseista. Uudet näkökulmat ja tiivis yhteydenpito nuorisoon voisi tuoda paitsi uusia resursseja strategian toteuttamiseen, myös lisätä näkökulmien raikkautta.

Pitää aidosti haluta myös lähialueilta tulleita toimimaan kaupungissa. Neuvonta ja ohjeet tulee olla jokaisen saatavilla, esim. netistä täytyy löytää kaikki tarvittava. Pitää aktiivisesti pyrkiä ulos "sisäpiiritiedosta" jota voi vain joku erityisesti antaa.

Nimenomaan yhteistyötä ja verkostoitumista!