Muiden palveluiden kehittämisen tavoitetilat ja toimipisteiden sijoittumisen periaatteet

Suunterveydenhuollon palveluita. Mikäli pienestä kunnasta lopetettaisiin hammashoitola olisi sillä vaikutukset koko kunnan asukkaisiin aivan vauvasta vanhukseen. Tällä hetkellä palvelu toimii ja kaikki pääsevät hoitoon.

Perustason hammashoito ja-huolto. Pienituloiselle todella kallista ja hoitamatta jättäminen tulee vielä kalliimmaksi. Miksi ihmeessä esim. suuhygienistin vastaanotto ei voisi olla maksuton? Ja hammastarkastus? Ihan kaikille, erityisesti pienituloisille. Mistä rahat: esim. veloitetaan paljon enemmän tyhjistä käynneistä. Pitkällä aikavälillä säästöä syntyy monelta sektorilta.

Nämä tulevat kohdistumaan seuraaviin: vanhukset, pienituloiset, reuna-alueet, pienten lasten perheet, potilaiden omaiset, terveydenhuolloin työntekijät.

Ensiavun kaventaminen tulee hankaloittamaan ed. mainittujen ryhmien elämää. Suunterveydenhuollon poistuminen kunnasta - ihmiset miettivät kannattaako yhden puolen tunnin takia matkustaa kauemmaksi.

Terveysasemien ja alueellisen osastotoiminnan keskittäminen isompiin yksiköihin on väestökehityksen mukaista, pienten kuntien asukasluku vähenee koko ajan ja tulee vähenemään tulevaisuudessakin. Kehitys on, että suurempien kaupunkien asukasluku kasvaa. Tällöin palvelujen keskittäminen on luonnollinen kehityskulku. Työssäoloalueena esimerkiksi Jyväskylässä käydään töissä mm. Äänekoskelta, Uuraisilta ja muista pienemmistä kunnista. Kotihoito ottaa esimerkiksi labrotoriokokeita pienillä paikkakunnilla tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti ja hoitaa muita kotiin annettavia palveluja. Ikäihmisten päivätoiminnassa voi myös hoitaa pienimuotoisia hoitotoimenpiteitä, onhan sillä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen käynyttä henkilöstöä. Ikääntyneiden asumispalveluita keskitettävä väestökehityksen mukaisesti kuntiin, joissa ikärakenne sen vaatii. Muistiongelmien lisääntyessä ja liikuntakyvyn heikentymisen myötä ikääntyneillä ei ikäihmisten asumispalvelujen tarve ole poistumassa. Sairaalatoiminta on akuutin vaivan hoitamista tai sen aloitamista varten hoidon tarpeen arvioinnin mukaisesti. Jonkin tyyppistä kuntoutusosastotoimintaa tarvitaan väiiportaana päivystystoiminnan ja kotihoidon sekä asumispalvelujen välissä.

Tarve on myös maahanmuuttajien hyvälle kotouttamiselle ja koulutukselle. Suomessa syntyneitäkin koulutetaan pitkä taival yhteiskunnan rahoitamana alkaen peruskoulusta muihin oppilaitoksiin, miksei siis maahanmuuttajikin samanarvoisesti työtätekeviksi yhteiskuntamme kansalaisiksi.

Kotihoidon osalta tavoitteenne on pelkkää sanahelinää. Monessa paikkaa toimitilat ovat huonot, eivätkä vastaa tarvettaan. Toimistotiloja on saatettu hajauttaa tarpeellisten toimintojen sijaitessa ympäri rakennusta, niissä toimii muitakin palveluita (eli joka toimistotilassa ei välttämättä voi edes keskustella kollegan kanssa, kun esim taukotilassa vieraita ihmisiä), ne ovat liian pieniä (työrauha pakollisiin toimistotöihin), parkkipaikkoja ei ole ja/tai talon autot sijaitsevat liian kaukana toimistosta. Autojen huoltoon tai edes tankkaamiseen työaikana ei olla varauduttu. Eikä ole hoitajapulaa niin kauan kuin hoitajakoulutuksen saaneen henkilön toimenkuvana on hankkia uusia pyyhkijänsulkia.
Asiakaskäyntejä on hajautettu eri tiimeille, avainten noutamiseen ei ole suunniteltu siirtymiä, hoitajien tauot jää pitämättä. Toiminnanohjaus toimii hitaasti, muutoksia käynteihin on vaikea saada nopeasti ja kun asiakkaita hoidetaan usean eri tiimin toimesta kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa. Lisäksi unohdatte että kotihoidon asiakkailla voi olla pitkäkin hoitosuhde, he ansaitsevat parempaa kuin kännykkää 10min tuijottavat hoitajat. Lisäksi henkilöstöresussi ei suinkaan ole muuttunut asiakkaiden tarpeiden mukaan, liikaa hoiva-avustajia töissä jolloin lähihoitajan käyntimäärät pelkkien lääkkeiden antojen takia paisuu kohtuuttomiksi. Lisäksi tällä tavoin tehdään turhaa työtä, kun kaksi työntekijää kulkee käyntipaikat peräkanaa kun toinen ei saa antaa lääkkeitä.

Asiakaskunta on jo nyt niin iäkästä ja huonokuntoista, ettei 80% etähoiva ole realistinen. Me puhumme ihmisistä jotka eivät osaa enää kelloa, eivät kykene käyttämään edes kännykkää. On huonokuuloisia, on masentuneita, on psyykkisesti sairaita, on turvattomia. Näille ei riitä näytöllä tapahtuva ”kehoitus ruuan lämmittämiseen”, kun he eivät välttämättä tiedä missä asunnossaan on jääkaappi. Hyvin harva kotihoidon asiakkaista etähoivaan soveltuu.

Suun ja hammashoidon tila hyvä. Siihen ei saa koskea.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ongelmatilanteet tulee ottaa mahdollisimman alkuvaiheessa ammattilaisen hanskaan. Muutamankin kuukauden, jopa viikon myöhästyminen kriittisellä hetkellä ja voimolla että "peli on pelattu" ja seuraukset voivat olla merkittäviä, jopa korvaamattomia.

Kotihoito on jo nyt kuormittunut . Työntekijöitä ei riittävästi, ei sijaisia ja työnohjaus tökkii valtavasti. Huomioon ei oteta välien kulkua ja reuna-alueilla teiden kunto on osittain huonoa. Asiakkaiden hoidollisuus kasvanut. Omat haasteet tuo muistisairaat kotona asuvat asiakkaat. Toimimattomat mobiiliohjelmat lisäävät tuplakirjaamista. Ja ajatuksella että kotihoitoon työnnetään enemmän asiakkaita ei tule toimimaan nykyhetken resusseilla alkuunkaan.

Jokilaakson sairaala / Päivystys. Päivystyksen lakkauttaminen kuormittaa huomattavasti Novaa ja ensihoitoa. Jämsän alueella on paljon vakituisten asukkaiden lisäksi mökkeilijöitä ja Himos tuo erityisesti tapahtuma-aikaan useita kymmeniätuhansia henkilöitä lisää alueelle. Päivystys on toiminut hyvin alueella palvellen asukkaita ja ulkopaikkakuntalaisia. Päivystyksen lakkautus kuormittaa jo nyt hyvin kuormittunutta Novan päivystystä, mutta lisäksi hankaloittaa alueen ambulanssitilannetta kun kuljetusmatkat muuttuvat muutamista kymmenistä minuuteista useampaan tuntiin. Tämä tarkoittaa, että mikäli ambulanssiresurssia ei vähintään kaksinkertaisteta on asukkaat usein ilman ensihoitoa ja tällöin kiireellisen hoidon saaminen voi venyä tunteihin. Sote-puolella tehdyt säästöt aiheuttavat kuntalaisten menehtymisiä, hoidontarpeen lisääntymistä hoidon viivästymisen kannalta, sekä pelastuslaitoksen kulujen kasvamista yli sote-puolen säästöjen.

Jämsän kotisairaanhoito säilytettävä! Tekevät erittäin tärkeää ja erinomaista työtä. Helpottaa asiakkaan vointia ja oloa, kun ei tarvitse lähteä fyysisesti esim. laboratorioon matkojen päästä.

Mikä mahtaa olla jämsän Fimlabin kohtalo? Näytteet viedään Tampereelle analysoitavaksi. Miksi?
Jämsän sairaala ja ensiapu pidettävä asukkaiden saatavissa. Nova jo todella ruuhkautunut .Matkat varsinkin syrjäkyliltä liian pitkiä Novaan ja milläs menet: kelataksiin ei luottamista ja julkisilla ei pääse.
Kyllä,säästää pitää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Rokotuksia ei pidä keskittää yhteen paikkaan (Novaan), vaan pitää voida saada rokotus läheltä. Novassa ei riitä parkkialue ja tulee kalliiksi jokaisen erikseen kulkea sinne.

Palveluverkkouudistuksessa huomioidaan pohjoisen-keskisuomen kuntien sijoittuminen hyvinvointialueen rajalle ja tämän vaikutus työvoiman siirtymiseen toiseen hyvinvointialueeseen. Sama on Jämsässä. Suuri osa sote-henkilökunnasta, joiden työpaikka lähtee alta Jämsässä niin siirtynee työttömäksi tai esimerkiksi Kuhmoisiin, Orivedelle tai Tampereelle, eli Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Uudistuksessa lasketaan työvoiman siirtyminen hyvinvointialueen sisällä, mutta jätetään Jämsän osalta huomioimatta työvoiman väheneminen työpaikkojen mukana.

Kysyn: minne palveluun sisäilmasta sairastuneet ohjataan? Vuosia on puhuttu keskitetyn hoidon järjestämisestä sisäilmasairaille, Ruotsin malliin. Monet ovat saaneet "jälkitaudiksi"esim. mcs:n. Perusterveydenhoidossa osaamista on hyvin niukasti. Tuleeko uuden soten myötä taho, jonne perusterveydenhuollosta sisäilmasairaat ohjataan?

Ajetaanko jatkossa verinäytteet taksilla lähimpään kaupunkiin sallitussa aikarajassa? Alkaako poliisit kuskaamaan yöaikaan humalaisia verinäytteenottoon pitempiä matkoja, jolloin syntyy enemmän katvealueita poliisin palveluista. Kuvantamisen toimipisteet vähenevät suunnitelmassa, ja asiakkaat kulkee pidempiä matkoja. Tuleeko jatkossa myös yöaikakuvaukset, kun paikkoja vähemmän?

Matalan kynnyksen aina saatavilla olevaa apua ei ole. Mobile on auki vain arkisin päiväsaikaan.

Mikäli suunhoidon toimipiste olisi muualla kuin omassa kunnassa aiheuttaisi se suurelle osalle ihmisistä vaikeutta hakeutua hoitoon. Vanhusten vaikea kulkea. *Yhdenvertaisuus ei toteutuisi.

Erikoissairaanhoito, psykiatria, osastohoito: Suunnitelmassa ei ole esitetty mitään ratkaisua psykiatrisen osastohoidon kriisitilaan.

Hammashoito on jo nyt aliarvostettu terveydenhuollon ala - siis se tuppaa unohtumaan ihmisiltä. Jos hammashoitola siirtyy kauemmas, kynnys hakeutua hoitoon nousee ja hoitovelka vain kasvaa. Parhaimmillaan saadaan lisää kärsimystä ihmiselle ja tarvetta kallimmalle hoidolle, jonka olisi voinut toteuttaa lähellä, halvemmin ja helpommin. Yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus on taas suorastaan valetta. Toki kaikkea ei tarvitse olla lähellä, esim. suunterveyden yöpäivystys, mutta edes normivastaanotto.

Miksi julkinen terveydenhuolto keskitetaan samalla alueelle, jossa on jo vaihtoehtona yksityinenkin? Julkinen terveydenhuolto viedään pois sellaiselta alueelta, jossa ei ole vaihtona yksityistä.

Nostakaa veroja ettei tarvitse leikata. Ihmisillä on hirveästi enemmän rahaa nyt kuin 20 vuotta sitten. Minäkin maksaisin mielelläni 1000 euroa enemmän joka kuukausi yhteiseen kassaan.

Labrapalvelut. Nyt on aika kaataa raja-aitoja ja alkaa ajatella laajemmin, ei pelkästään sektorikohtaisesti. Esimerkiksi Kyyjärvellä jos mennään siihen pisteeseen että terveysasema suljetaan. Joitakin palveluita on kuitenkin saatava kunnasta lähipalvelun. Kivirannan vanhustenhoitoyksikössä/kunnanviraston talossa voitaisiin tulla järjestelemään tiloja niin että labra ja muita akuutteja hoitajan tomintoja, haavojenhoitoa yms. voitaisiin saada järjestettyä. Aivan kohtuutonta ja absurdia ajatella että autottomat vanhukset ja monisairaat passitetaan tienpäälle ajelemaan kelatakseilla, joihin heillä ei ole edes varaa usemman kerran kuussa. Uhka on mahdollisuus kehittää toimintoja, mutta toivon sydämestäni että kaikkia ei viedä kauaksi.

Pidän hyvänä ja kannatettavana sitä, että yli 10000 asukkaan kasvavassa ja kehittyvässä Muuramessa on oma terveyskeskus.
Erityisenä huolena esitän:
Muuramen sosiaalitoimen alaisten toiminnot pitäisi säilyttää Muuramessa nykytiloissaan ja niissä fyysisen käynnin mahdollisuus. Näillä palveluilla on yhteyttä työllisyyspalveluihin, jotka sijaitsevat Muuramessa samassa rakennuksessa. Sosiaalitoimen palveluiden siirto Jyväskylään aiheuttaisi palveluprosessin pirstaloitumista ja asiakkaan toiminnan hankaloitumista monella tavoin, varsinkin kun te-palvelut siirtyy kunnan hoidettavaksi vuonna 2025.

Suun terveydenhuollon sujuva järjestäminen lähipalveluna Muuramessa on edelleen turvattava ja kehitettävä vastaamaan myös mahdolliseen palvelumäärien kasvamiseen.

Lapsenvalvojapalvelut tulisi mahdollistaa ja säilyttää sivuvastaanoton mahdollisuutena tehdä myös Muuramessa. Tämä mahdollistaa erilaisten paikallisten palvelujen integraation ja esiintuomisen.

Perheoikeudelliset palvelut tulisi mahdollistaa ja säilyttää sivuvastaanoton mahdollisuutena tehdä myös Muuramessa. Tämä mahdollistaa erilaisten paikallisten palvelujen integraation ja esiintuomisen.

"Kotiin tukemisen tiimien toiminnan lisääminen, mahdollistetaan asiakkaiden asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ennen asumispalveluyksikköön siirtymistä, tiimien toiminnan sijoittuminen hyvinvointialueen kattavasti" Vammaispalveluiden asumisesta. Vammaisia/vammautuneita on monen ikäisiä ja eri tilanteissa. Nuorten osalta on tärkeä ottaa huomioon itsenäistyminen ja nuoren omannäköinen elämä. Asumisratkaisuilla on tärkeä vaikuttaa opiskelumahdollisuuksiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Eli on hyvä tukea sopivaan asumisratkaisuun, yhdessä miettien, eikä tukea loputtomiin kotona vanhempien luona asumista.

Henkilöstö ei välttämättä menisi siirron mukana. Saataisiinko koko alueen väkimäärä hoidettua tavoiteajoissa mikäli toimipisteitä karsittaisiin? Tämähän nähtiin jo Jyväskylässäkin aiemmin jolloin siellä lopetettiin toimipisteitä ja sitten huomattiinkin ettei kaikkia ihmisiä ehditäkään hoitamaan jäljelle jääneissä hoitoloissa.

Ihmettelen suuresti palveluverkkojulkaisun valmistelua. Esimerkiksi Pihtiputaan kohdalla terveysaseman kuntoluokka vaihtelee taulukosta riippuen 4 -> 6 ja takaisin. Sote-asemien muutoksien perustelu-taukossa käytetään Pihtiputaan kohdalla perusteluna kuntoluokan 6-9 määritelmää (tekniseltä kunnoltaan vanhentunut tai toiminnallisesti heikko tila), vaikka muissa taulukoissa kuntoluokka on 4 eli tyydyttävä. Lisäksi alueellisen osastotoiminnan puolella Pihtiputaan nykyiseksi paikkamääräksi on ilmoitettu 16, vaikka todellisuudessa paikkamäärä on ollut jo pidempään 17. Viitasaaren osalta nykyiseksi paikkamääräksi on ilmoitettu 22, vaikka osasto on ollut puolisen vuotta suljettuna. Eli paikkamäärä on ollut 0. Eikä tuota 22 paikkaa ole pystytty pitämään auki ennen sulkuakaan.

Jos osastoja suljetaan pohjoisesta keski-suomesta, on erittäin suuri riski sille, että ne vähäisetkin hoitajat karkaavat muille aloille tai muille hyvinvointialueille.

Jokilaakson sairaalan toimintojen supistaminen kuitenkin isolla asuakasalueella, jossa on paljon ulkopaikkakuntalaisia loma aikoina, tulee kuormittamaan Novaa.

Työntekijät eivät tule siirtymään tulevan rakenteen mukaisesti ja työntekijäpula pahenee tämän myötä. Työntekijällä ei välttämättä ole ajokorttia! On vaarallista hoitaa kaikkia potilasryhmiä etänä. Jos työntekijällä ei ole korvaavaa työtä tiedossa niin lähellä eläkeikää tämä voi lisätä työttömyyttä.

Näkemykseni on, että maakuntaa tulisi arvioida kokonaisuutena ja tämä ratkaisu vähentää merkittävästi elinvoimaa lähes koko alueella. Pienten kuntien palveluiden lakkauttaminen ajaa pienet kunnat ahdinkoon monella tavalla (elinvoima, asukkaat lähtevät, turvallisuuden tunne vähenee, yritykset lähtevät koska väki vähenee ja terveyspalveluja ei ole). Meillä on vain yksi maakunta ja sen vetovastuu ei voi olla muutamalla kunnalla. Joidenkin kuntien elinvoimaisuus, hyvä kehitys tai yleensä mahdollisuudet selvitä kuntana voi katketa HyväKs tekemien muutoksien seurauksena. Se on raskas vastuu.

Pienet kunnat halutaan ajaa alas. Tämä on ihan järkyttävää. Ei ole ihme jos ihmisten mielenterveysongelmat vaan lisääntyvät täällä pahoinvointivaltiossa.

Monesti kuulee mainittavan, ettei Helsingissä päättäjät huomioi pk-seudun ulkopuolista Suomea. Toivottavasti hyvinvointialueella ei tapahdu samoin, että päättäjät ajattelevat vain yhtä isoa kaupunkia ja sen asukkaita unohtaen koko muun hyvinvointialueen palvelujen tarpeen. Keskittäminen ei aina ole ainoa tai edes kustannustehokkain ratkaisu.

Kotihoitoon on ehdottamasti saatava työntekijöitä lisää.
Saattohoidon ja muiden hoitojen osalta on vuodeosastojen paikat oltava lähellä ihmistä. Osastohoitoa ei saa keskittää Jyväskylään!

Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut. Mihin on perhehoito ja -hoitajat unohdettu? Kyseessä on kumminkin lapsen kannalta paras hoitomuoto, laissakin se on ensimmäinen hoitomuoto ja kaiken lisäksi se antaa myös parhaan vastineen meidän maksamille verorahoillekin. Kummallista ettei näistä eduista huolimatta ole asiaan paneuduttu? Perhehoito ja -hoitajat tulee ottaa mukaan suunnitelmiin. Vastata miten perhehoitoa tullaan kehittämään (koulutus, tukitoimet, uusien perheiden rekry, oikeusturva, sosiaalityöntekijöiden tuki, ym.)? Ja tätä kautta siirtää painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon.

Kotihoidossa jo nyt vähän henkilökuntaa ja epäpätevää henkilökuntaa. Kuinka se riittää jatkossa, kun muitakaan hoitopaikkoja ei ole?

Tähän osioon todella hankala ottaa kantaa, kun materiaalista on hankala hahmottaa mitä todella ollaan esittämässä.

Muistakaa kaavio Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiasta ja tavoitteista!!!

Yleisiä huomioita koko palveluverkkomateriaaliin
Koska hyvinvointialueet tekevät tätä työtä paljolti samaan aikaan, olisi hyvä benchmarkata vastaavaa työtä myös muilta alueilta. Näitä toivottavasti voitaisiin vielä ottaa mukaan ja parantaa työn laatua.

Selvitys ei ole täysin HyväKS strategian ja vision mukainen. Kaikkea ei voi tarjota diginä, terveyskeskusten sulkeminen lisää välimatkaa palveluun, eli saavutettavuus kärsii. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin lausunto (esityslista) s. 8/46 kertoo tämän hyvin:
"Palveluverkon supistaminen hankaloittanee etenkin paljon
palveluja käyttävien autottomien, vähävaraisten, ikääntyneiden ja lapsiperheiden asemaa. Liikkumisen haasteet, kuten taksien saatavuus ja julkisen liikenteen yhteydet oli nostettu esityksessä esiin. Nämä haasteet ovat todellisia. Hyvinvointialueen tuottaman palveluliikenteen kehittäminen olisi tärkeää, jotta palveluihin
pääsy olisi kaikille turvattua. On selvää, että tässä ehdotuksessa palvelun saavutettavuus tulee joillakin alueilla muuttumaan huomattavasti".

HyväKS alueella kivijalan määritelmä on liian kapea (tarkoitetaan laajaa palveluvalikoimaa). Lisäksi pitäisi olla vaihtoehtoisesti (siis jos tarjottu vaihtoehto on sulkeminen) sotepiste (tämä on otettu käyttöön joillain muilla hyvinvointialueilla). Se olisi esimerkiksi nyt ehdotettavien kuntien terveyskeskuksien tai alueiden sijaan perustettu pienempi sote-toimintoja tarjoava fyysinen tila, joka olisi jokaisessa kunnassa. Se voisi käyttää vapautuvia tiloja tai muita vapaita tiloja alueella tiloja (tai muuta ratkaisua kuten kauppakeskuksen tilaa). On erittäin tärkeää, että tunnistetaan lähipalvelut tärkeiksi jokaisessa kunnassa, siten että niille on määritelty vähintäänkin oma sotepiste (ja muut lähipalvelut joita ei voi siirtää).

Materiaalissa tulisi olla erillinen kuntakortti selkeänä taulukkona, joka näyttäisi kunnittain tilat, palvelut ja henkilöt nykyään ja miten palvelua on tarkoitus muuttaa. Tämä selkeyttäisi päättäjille sen mitä mistäkin kunnasta ollaan muuttamassa tässä vaiheessa.

Palveluverkon supistamisen vaihtoehto kaksi voi synnyttää laajempaa muuttoliikettä/siirtymää kuin tässä materiaalissa kuvattu. Mikäli terveyskeskuksien henkilöstö siirtyy uusiin asemakuntiin perheineen, vähentää tämä pienten kuntien elinvoimaa merkittävästi. On myös mahdollista, että lakkautettavien terveyskeskusten henkilökunta vaihtaa maakuntaa tai työpaikkaa, joka ei tule helpottamaan osaavan henkilöstön saantia. Tässä suhteessa raportti suhtautuu liian kevyesti mahdollisiin muutoksen tuomiin uhkiin. Tätä osuutta tulisi tarkentaa.