Visio mailman parhaasta jää retoriseksi heitoksi.

Konkreettinen ja mitattava tulos puuttuu. On tehtävä valintoja, missä sisällössä ollaan parhaita ja missä ei. Ali-Yrkön ja Malirannan tutkimusten mukaan innovaatiopanokset kannattaa keskittää niille, jotka ovat esittäneet kovimmat investoinnit ja meriitit (innovoivat tehokkaimmin ja tuloksekkaimmin). On siis rakennettava vahvuuksille eikä aloitettava nollasta, kuten julkisella sektorilla usein tehdään.

Suomen kilpailukyvyn kasvun edellytämien kyvykkyyksien ja teknologioiden määrittäminen ja priorisointi.
Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristömuutoksen pysyvän muutoksen huomiointi visiossa.

Osaamisen ja kasvualustojen lisäksi toimijoiden monimuotoisuuteen ja saavutettavuuteen olisi hyvä ottaa kantaa. Julkisia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan piirissä toimivia organisaatioita on monen ministeriön alaisuudessa. Miten sektoreiden välinen yhteistyö toteutetaan, hallitaan ja kannustetaan jatkossa? Julkisen toiminnan systematisointi auttaisi myös PPP-yhteistyössä. Saavutettavuuden määrittely puolestaan auttaisi toiminnan kehittämisessä eri puolilla Suomea.

Visio on melko yleisellä tasolla, mutta sen tavoitteet ovat oikean suuntaiset ja positiivista on se, että tunnistettu lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteita, ts. matkan varrella tehdään valintoja. Haasteena ovat konkretia, valintojen teko ja päätösten toimeenpano.

Fokusointia kaipaisin enemmän. Aivan kaikkea emme pysty pienenä toimijana tekemään.

Miten visityön ja tiekartan toimet konkretisoituvat aluetasolla? Työn murroksen ja digitalisaation vaikutukset ilmenevät kansainvälisellä tasolla ja alueilla eritahtisesti. Miten ja millä aikataululla mittavat kehityskulut iskevät Suomen eri kolkkiin? Aluetasolla on syvä tietämys siellä vallitsevasta tilanteesta ja niissä tehdään paljon laadukasta ennakointityötä. Miten Tutkimus ja innovaationeuvosto järjestää aktiivisen dialogin alueiden kanssa miten siellä kerätty ennakointitieto tukisi mahdollisimman hyvin vision toteutumista?

Tärkeänä kysymyksenä on, että miten voimme mahdollistaa Suomen kestävän kasvun ja uudistuvan osaamispohjan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä koko Suomen alueella. On pohdittava miten innovaatioita kehittämällä ja hyödyntämällä voitaisiin saada tuottavuuskasvua, uusia työpaikkoja sekä menestyviä vientiyrityksiä. Onko paras keino synnyttää uusi yritys vai saataisiinko tehokkaita tuloksia uudistamalla nykyistä yrityskenttää? Viime vuosien startup pöhinä vaikuttaa merkittävällä innovaatioista käytyyn julkiseen keskusteluun ja huomio keskittyy usein pieniin, nuoriin ja hyvin innovatiivisiin yrityksiin. TEM:n viimeaikaisten toimialaselvitysten mukaan kaikkein eniten työpaikkoja syntyy kuitenkin eniten pieniin ja suhteellisen vakiintuneisiin yrityksiin.

OECD:n mukaan 70% kasvusta tapahtuu metropolialueiden ulkopuolisilla alueilla. Suomen kasvun kärjet ovat suurilla kaupunkiseuduilla, mutta olemassa oleva pienten ja keskisuurten yritysten kenttä näiden ulkopuolella on myös Suomen merkittävä vahvuus. Tämä näkyy mm. vientitilastoissa, työllisyysasteessa sekä niiden tuottamassa arvonlisässä. Uudistumisen haasteena on monilla alueilla kuitenkin vähenevä väestö, toimihenkilöiden rekrytointi, ammatillisten alojen työvoimapula mm. teollisuudessa. Millä toimilla Tutkimus- ja innovaationeuvoston visiotyö tulee näihin vastaamaan? Suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet eivät kaipaa tekohengitystä, vaan tutkimustoiminnan ja koulutuksen resursseja sekä konkreettisia toimia uudistumisen ja innovatiivisuuden lisäämiseen.

Visio on selkeästi tehty kuvaamaan suht yleistä tasoa, mutta sen tavoitteet ovat oikean suuntaiset. Konkreatiaa saisi olla enemmän, olisi keskityttävä tekemään enemmän valintoja ja kuvaamaan myös mahdollisten päätösten toimeenpanoa.

Hyvä visio on lyhyt, innostava, selkeä ja ytimekäs. Tämä on lyhyt ja ytimekäskin. "Osaavin" ja "paras" tavoitteisiin olen törmännyt muuallakin maailmassa. Millä Suomi erottuu? Onko innostava? Eri toimijat ymmärtävät "parhaudella" eri asioita. Näin yleinen visio tarvitsisi esim. 4 - 5 konkreettista indikaattoria/mittaria, jolla onnistumista voi mitata ja jotka fokusoivat sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita tekemään töitä saman tavoitteen eteen. Vision perustasta löytyy tähän aineksia, joskin perustakuvausta voisi myös konkretisoida lisää.
Vision perustakuvauksessa (pdf) pitäisi erikseen mainita kyky kaupallistaa osaamista, yritysten menestyminen Suomesta käsin, ja että Suomi toimintaympäristönä on houkutteleva osaajille ja investoinneille Suomesta ja ulkomailta. Perustassa on maininta hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyö.

Kyberturvallisuus ja tiedustelulainsäädäntö siviilitiedusteluin ja sotilastiedusteluin