Tarvitaan järjellinen teollisuusstrategia. Jos tekoäly nähdään olennaisena taloudellisen kasvun mahdollisuutena, siihen tulee panostaa merkittävästi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulutuksen ohjaamista voimakkaasti tähän suuntaan, ja Suomen Akatemian rahoituksen merkittävää kohdentamista samalla alueelle. Julkishallinnon hankinnat tulee kohdentaa niin, että kaikissa hankinnoissa huomioidaan tarjouksen innovaatiovaikutukset, eli kohdentaa hankintoja sellaisille uusille tuotteille, teknologioille ja malleille, joista on realistista tulla merkittävää vientitoimintaa.

prosessien tehostaminen, päätöksen teon tuki yms. eli vaatii integroimista muihin järjestelmiin
suurimmat riskit on siinä, että ollaan täysin muiden maiden osaamisen ja toimijoiden varassa eikä osata tehdä bisnestä omalla osaamisella. Tosin hyviä esimerkkejä pk-ratkaisuiden tarjoajista kyllä on.

Toimintamallit (prosessit) niin työelämässä kuin vapaa-ajassa (ja kansalaisena olemisessa) muuttuvat. Ihmisten arjesta tulee erilaista.

asioiden tekeminen järkevämmällä tavalla; työttömyyden kasvu

Työnkuvan muuttuminen lähes kaikilla aloilla mukaanlukien yritysten taloushallinto laajasti, oikeustoimen rutiinitehtävät, journalismi, sijoitustoiminta jne. Työntekijöiden osaaminen vanhenee hyvin nopeasti ja tarpeet siirtyvät yhä abstraktimmalle tasolle.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, jossa tekoälyä käytetään esimerkiksi syöpäsairauksien- ja kasvainten löytöön ja etsimiseen sekä lääkkeiden kehittämiseen. Muissakin sairauksien ja tautien tutkimuksissa käytetään tekolyä, esimerkiksi tulehdussairauksissa, epilepsiassa, sydämen toiminnassa, aivojen seurannassa.
Opetuksessa- ja koulutuksessa tekoälyä tullaan hyödyntämään paljon, esimerkiksi peruskoulussa tekoälyä hyödynnettäisiin opetuksessa, mutta sitä tarvitaan myös lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa myöskin.
Energiassa tekoälyä käytetään uusiutuvan energiantuotannossa, josta hyötyvät uusiutuvat energianlähteet (aurinko, tuuli, meren aalto, geolämpö, maalämpö, biomassa), jätevoimalat jätteenpolttolaitokset, digitaaliset älykkäät sähkövarastot ja datakeskukset.

Tekoäly tulee korvaamaan ihmistyötä merkittävästi ja usealla alalla, sekä suorittavassa työssä että korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä. Tätä kehitystä vastaan ei kannata taistella tai suomi jää jälkeen kv-kilpailussa.

Sen sijaan tulee mahdollistaa yritysten toimintaympäristöä missä hyödynnetään dataa, automaatiota ja tekoälyä korvaamaan manuaalista työtä - vaikutuksia minimoiden mutta niistä huolimatta. Valtion ei tule teettää järjestelmiä omien vaatimustensa pohjalta vaan ostaa SaaS-ratkaisuja joita integroimalla tulevaisuuden järjestelmät kehitetään. Julkisten tulee myös avata bisnesprosessinsa kaupallisille toimijoille - esim liikenne - näin saadaan toimijoita jotka voivat parantaa julkisten hankintojen käyttöastetta. Big Data ja tekoäly vaatii paljon enemmän kuin on mahdollista tuottaa suomen fragmentoituneessa ympäristössä - pitää olla valmiina toimimaan kansainvälisellä markkinalla. Estämällä datan liikkeet Suomi torppaa vain itsensä pois kilpailusta. Suurin riski onkin sisäänpäin katsominen ja vain Suomeen tarkoitettujen ratkaisujen tukeminen, kun pitäisi markkinoida skaalautuvia ratkaisuja korkeammalla tasolla ja antaa esim konesalien olla commoditya joka niistä on kovaa vauhtia tulossa.

Tekoäly ja teknologian kehitys ylipäätään tulee luultavasti viemään suuren osan työpaikoista seuraavan 10-30 vuoden aikana. Uhkana on mittava työttömyys ja tulojen keskittyminen teknologioiden omistajille, mahdollisesti ulkomaisille. Suomella on mahdollisuus esittää ratkaisu tähän useita kehittyneitä maita koskevaan uhkaan. Mutta Suomen olisi oltava ketterä, rohkea, päättäväinen ja riittävän *itsenäinen*, mikä voi edellyttää muutoksia perustuslakiin.

Monet toistuvat hallinnolliset ja tukifunktioiden työtehtävät tulevat automatisoitumaan ja monet manuaaliset analyysi & säätötehtävät korvataan "roboteilla" mutta ainakin nähtävissä olevaan tulevaisuuteen näiden alojen työtehtävät eivät vähene koska kyse on hyödyntämättömien resurssien (mm. big datan) käyttöönotosta ja toisaalta robotisoitavat asiat vaativat vielä pitkään ihmistyöläistä tarkempaa määrittelyä ja opettamista...
JOs kaikki menee kuin Strömsössä, niiin Suomi pääsisi edelle uusien ratkaisuiden soveltamisessa kaupalliseen ja hallinnolliseen käyttöön kun esteet olisi poistettu ja selkeän kokonaistaloudellisen hyödyn tarjoavat kohteet tunnistettu ja niihin hankittu jo referenssit kotimaasta. Myös kansainvälinen sääntely noudattaa tyypillisesti ensimmäiseksi ehtineen esimerkkitoimijan kokemuksia => lisäetua somalaisille toimijoille

Suomi on ollut johtavia maita uusien teknoloiden soveltamisessa, joten mahdollisuudet tähän myös tekoälyn soveltajana ovat erittäin hyviä, mikäli huolehditaan siitä, että perusta on riittäävän vahva sekä osaajien koulutuksen että tutkimuksen osalta. Mikäli emme, on tämä mielestäni suurin riski. Suurimmat mahdollisuudet teollisuuden menestykseen ovat aloilla, joilla jo olemme vahvoja.

Tekoäly luo mahdollisuuksia uusien "älykkäiden" palveluiden yms. kehittämiseen useimmilla yhteiskunnan aloilla. Näiden kehittämisessä ja käyttöönotosssa on oltava eturintamassa.