Suurin potentiaali on siellä missä tuottavuus on huonoin: maatalous, julkishallinto ja palvelut.

- Aivan mahdotonta arvioida pitkällä tähtäimellä. Vähän samanlaista kuin älypuhelimien kanssa. Kehitys kehittyy jatkuvasti yllättäviinkin suuntiin äkillisten innovaatioiden kautta.
- Muutos on jatkuvaa ja yllättävääkin. Uhattuna ovat suorittavan portaan työt kuin johtoportaankin työt.
- Mahdollisuuksia kehitystyössä ja sovellusten käyttöönotossa. Ei "tekoäly" toimi ilmassa vaan sekin tarvitsee infran ja toimivan ekosysteemin ympärilleen. Esim. Itsestään ajavat rekat? Kuka huoltaa? Kuka hakee "Kun tekoäly jumissa"? Korjaaminen jne... ajatellaan vaikkapa itsenäistä laivaa valtamerellä? Siinä ohjausvika - Kuka lentää paikanpäälle ja pelastaa laivan reitilleen jne.... Emme pysty laajoihin alustoihin mutta voimme erikoistua tiettyihin aihealueisiin, joilla myymme osaamista/palveluja.
- Esimerkki tarkasti rajatusta aihe-alueesta. ..... Kenttätykistön tulenjohto, Suomelle tärkeä puolustusteollisuuden osa-alue.

Rutiininomaisista töistä vapautuminen luovaan työhön ja kehittämiseen. Bigdatan hyödyntäminen kehittämistyössä, mm. palvelujen innovoinnissa. Tarkkuuden lisääminen, mutu-tuntuman virhemahdollisuuksien kaventaminen.

Tekoäly voidaan valjastaa antamaan data-analyysiin ja simulaatioihin pohjautuvia vastauksia organisaatioiden talous- ja henkilöstöpolitiikkaan. Tekoälyn avulla voidaan ottaa käyttöön entistä tarkempia mittareita prosessien ja yksilöjen käyttäytymisen seuraamiseksi. Esim. koulussa oppimista pystytään analysoimaan jatkossa moniulotteisemmin, ja tekoäly voi toimia oppijan henkilökohtaisena mentorina ja sparraajana.

Suurimmat riskit piilevät siinä, että tekoälyn kehittäminen painottuu liikaa yksittäisten teknologioiden kehittämiseksi ja tähän ideaan perustuviin start up -yrityksiin.

Tekoälyn kautta voidaan parantaa tehokkuutta ja toisaalta lisätä aivan uusia vaihtoehtoja loppukäyttäjille kehittäen samalla käyttäjäkokemusta. Tekoäly voi auttaa ja jopa korvata ihmisen päätöksenteossa ja toimia päätöksenteon tukena.

Riippuen tekoälyn kehityksestä voidaan päästä jopa siihen pisteeseen, että tekoäly tekee työntekijöitä tarpeettomiksi, tarkoittaen siis työttömien määrän kasvua. Todennäköisesti tämä iskisi erilaisiin avustaviin, toisteisiin tehtäviin - esimerkiksi päätös ja "paperien pyörittely" asuntolainasta, sosiaalituesta tai eläkkeestä. Tällöin nousee kysymys, että miten tällaista rakenteellista työttömyyttä voidaan korjata ja tähän liittyen tulee pohtia mahdollisesti uusiksi myös nykyiset työttömyys- ja sosiaalituet.

Datan näkökulmasta riskinä on tietoturvaongelmat ja datan omistajuus, jotka on huomioitava mikäli hyödynnetään isompia toimittajia ja näiden pilviteknologioita. Isompien toimittajienkin hyödyntäminen on mahdollista ja turvallista, mutta tyhmiä ratkaisuja ja sopimuksia ei kannata tehdä.

Teokaälyn avulla on mahdollista optimoida kaikkia prosesseja, joista on kerättävissä tietoa koneoppimista varten. Myös AI (augmeted intelligence) sovellukset kehittyvät erilaisten asiantuntijatehtävien avuksi, jolloin ihminen tekee päätökset tekoälyn tukemana.

Liikenne ja liikkuminen on erinomainen esimerkki, niin yksityisten henkilöliikenteen matkojen kuin yritysten ja kuljetusten osalta. Olisi oleellista kehittää koneoppimista (ts. tekoälyä) näillä osa-alueille, joilla voidaan saavuttaa huomattavia sisämarkkinaetuja sekä osaamista vientiin. Pelkästään EU-alueella liikkumisen markkinat ovat lähes 1 biljoonaa euroa (EU, 2013). Yksityisautoilun ympärille rakennetussa liikennejärjestelmässä on huomattavia kehitysmahdollisuuksia; kaikkien liikennemuotojen matkaketjujen yhdistämisessä sekä automaation kehityksessä, niin tieliikenne, merenkulku, raideliikenne kuin ilmailu, mahdollisuus huomattavaan tuottavuusloikkaan.
Tietosuoja ja –turva, avoin data sekä MyData –konsepti ovat tärkeä osa tekoälyä. Data ruokkii tekoälyä. Tiedon avoimuuteen sisältyy sekä mahdollisuuksia että riskejä mm. tietosuojassa.

- Mahdollisuudet: tuottavuuden nousu, uudet liiketoimintamahdollisuudet, markkinoiden voittaminen
- Uhat: työ muuttuu, yhteiskunnallinen ilmapiiri ei suosi muutoksia ja uusiutumista

Suurimmat mahdollisuudet ovat työn tehostumisessa, jos uusia sovelluksia opitaan käyttämään riittävän tehokkaasti. Huomioitavaa on, että tekoälysovellusten avulla vähemmän koulutettu työntekijä voi usein tehdä ennen korkeakoulutetun ihmisen työtä (esim. hoitaja voi käyttää sovellusta ja tehdä sen avulla lääkärin työtä). Erityisesti julkisen sektorin ja terveydenhuollon tulee hyödyntää tätä mahdollisuutta agressiivisesti.

Vaikka tekoälyssä on tärkeä hyödyntää rohkeasti kansainvälisiä sovelluksia, suurimmat riskit ovat, että jäämme näiden sovellusten ja yhtiöiden armoille. Suomeen on saatava riittävä osaaminen, jotta sovelluksia voidaan hyödyntää oikein. Tulee ymmärtää miten sovellukset toimivat, missä ne ovat vahvoilla ja missä heikoilla. Toisaalta sovelluksia tulee hyödyntää siten, ettemme jää vendor-lockkiin palveluntarjoajien kanssa.