Ajatus todella hyvä ja pitää ottaa huomioon kaikessa tekemisessä, mutta vaaatisi liian suuria asenteellisa muutoksia. Ei tule onnistumaan. Ylhäältä saneltu pakko toimii.

Tässä on selkeä vaara, että tämä on liian yleisluontoista. Ihmisten, myös virkamiesten, pitää saada käyttöönsä käytännön työkaluja, joilla tähän asiaan voi vaikuttaa. Kuka määrittelisi rajat, joita ei saa ylittää? Kuka rohkenisi kertoa, milloin rajat on ylitetty? Tarkempaa ympäristölainsäädäntöä ja ympäristösanktiokoneistoako tähän tarvitaan?

Totta. Mutta miten näkyy käytännön tasolla?

Uuden sukupolven esiin marssi ja tietotaito on ollut näkyvästi esillä. "Vanhojen jarrujen" mukauttaminen uuteen muuttuvaan yhteiskuntaan ei ole helppoa, mutta siinä on vähitellen onnistuttu. Hallinnon nuorentuminen johtaa automaattisesti uusien ajatus- ja toimintamallien käyttöönottoon ja tämä johtaa laajemmalla katsauksella uudistukseen jota Suomessa on odotettu pitkään.

Onpas sanahelinää. Juuri tällaisten korulauseiden takia valtionhallintoa kritisoidaan ihan aiheellisesti siitä, että konkreettisia tavoitteita ei ole helposti johdettavissa konsulttihöpinän seasta.

Puoluepoliittiset intressit syrjäyttävät Suomessa yhtenäisen, ylisukupolvisen kehityksen.

Näin on, jos toteutuu IRL. Tällä hetkellä toteutuma on sattumanvaraista ja epäjohdonmukaista, ilmastoteot esimerkkinä.

Juuri näin! Luonto ja sen monimuotoisuus ei parannu yhden sukupolven aikana. Tarvitaan pitkäkantoista suunnitelmallisuutta.

Lapset edustavat tärkeää/tärkeintä osaa jatkuvuudessa, jonka kestokyvyn arvioinnin laajuutta ei ole ymmärretty/haluttu ymmärtää riittävän laajasti. Ympäristö toimii viitekehyksenä, jossa jatkuvuus alkaa lapsen syntymästä, kasvamisesta, kehittymisestä, vastuun otosta, uuden sukupolven elämisen mahdollisuuksien turvaamisesta ja elämän laadun parantamisesta jne, mutta miten ja kaikkien ymmärrykseen perustuen oikeudenmukaisesti?

Kasvavan sukupolven kouluttaminen kouluttaminen tietoisuuteen kestävästä hyvinvoinnista on tärkeässä roolissa. Alakoulut varsinkin. Sitä kautta voidaan vaikuttaa vanhempaan väestöönkin, joka on tottunut kaikenlaiseen muovikrääsään. Uusi sukupolvi saa vanhemmatkin ajattelemaan tulevaisuutta. Eli koulujen ympäristökasvatus on avainasemassa.