Ei ole tarvetta hiilineutraaliuteen, luonto hoitaa ilmaston ihan ilman ihmisen toimia

Hiilineutraalius on erittäin kiistanalainen tavoite. Sen sijaan pitäisi keskittyä oikeisiin haasteisiin, joita teollisuus ja muovin käyttö saavat aikaiseksi, ja jotka ovat vahingollisia jokaiselle ihmiselle ja eläimelle hengitysilman ja veden, sekä ruoan mikromuovien ja kemikaalien hormonihäirinnän ja sairauksien aiheuttamisen vuoksi

Toteutettavien toimien tulee olla sellaisia, että ne ovat pitkällä aikavälillä kaikkien ihmisten sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistäviä. Siirtymässä ihmisryhmiä ja toimialoja on tuettava tarpeen mukaan

Alunperinhän oikeudenmukainen siirtymä on ollut kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen luoma käsite. Määritelmää voi kerrata vaikka tästä dokumentista: https://www.sak.fi/serve/tyontekijoille-reilu-ilmastopolitiikka-oikeudenmukaisen-siirtyman-toimeenpano-eri-euroopan-maissa-ja-kanadassa.

Toki oikeudenmukaisen siirtymän käsitettä voidaan laajentaa torjumaan myös esimerkiksi alueellista eriarvoistavaa kehitystä.

1) Siirtymän hyödyt ja haitat jakaantuvat mahdollisimman tasaisesti. Hyödyistä esimerkkinä energiantuotanto: siirtymä uusiutuviin ja energiajärjestelmän hajaantuminen voi hyödyttää myös vähävaraisia ja maaseudulla asuvia, kunhan pientuotannon kehitystä tuetaan poliittisesti. Haitoista esimerkkinä liikenne: haja-asutusalueilla oma auto on usein välttämättömyys. Siksi siirtymää sähköiseen liikenteeseen (tai muuhun vähäpäästöiseen liikenteeseen) tulee tukea siten, että fossiiliautoilla ajamisesta tulee kannattamatonta ja niille, joille oma auto on jollain mittarilla (esim. vastaavin periaattein kuin verotuksessa työmmatkavähennykset on määritelty) vähäpäästöisen auton hankkiminen tehdään kannattavaksi. Oikeudenmukainen siirtymä on siis kaikille mahdollisimman suuri voitto/tappio. 2) Tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon. 3) Tulevaisuuden sukupolvet huomioidaan päätöksenteossa, syntymättömillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon.

Keskeistä on, että oikeudenmukainen siirtymä määritellään valtion tasolla pikaisesti, ettei se jää hallitusohjelman sanahelinäksi!

Oikeudenmukainen siirtymä Suomen yhteiskunnan sisällä tarkoittaa yhtäältä sitä, että ilmastonmuutosta hillitään ja siihen sopeudutaan riittävän nopeasti. Toisaalta on varmistettava, että kun ilmastosiirtymässä monista työpaikoista ja elämänmuodoista joudutaan luopumaan, niin kaikille löydetään uutta mielekästä työtä ja tapoja järjestää elämänsä.

Ensimmäiseen vaikuttavat myös globaali, ylisukupolvinen ja lajienvälinen näkökulma, jotka melko usein unohtuvat päivän ilmastopoliittisesta keskustelusta. Me suomalaiset käytämme hyväksemme tulevia sukupolvia, maailman nykyisiä vähäosaisia ja luontoa, jos emme tee osaamme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta riittävän nopeasti. Näillä ryhmittymillä ei ole juuri mitään suoraa vaikutusvaltaa meihin, mutta me käytännössä voimme päättä heidän kohtaloistaan omalta osaltamme. Lisäksi oikeidenmukaisuutta on syytä tarkastella historiallisesti: Suomi on osana länsimaita hyötynyt pitkään mm. edelllä mainittujen ryhmien hyväksikäytöstä ja rakentanut yhteiskuntansa tuhlaten enemmän resursseja, kuin olisimme ansainneet.

Jälkimmäinen ei tarkoita, että ilmastotoimia tulisi jättää oikeidenmukaisuuden nimissä tekemättä. Mutta ihmisillä, joiden elämä muuttuu ilmastosiirtymän myötä, tulee olla oikeus vaikuttaa siirtymän tapaan ja ehtoihin.

Tehdään kaikkemme niin hyvin kuin vain pystyy. Esim. väistyvien alojen työntekijöitä (mm. turve, sikateollisuus) on kuultava, mutta prioriteettina tässä tulisi olla heidän siirtyminen ja mahdollinen uudelleenkouluttaminen toisille aloille/tehtäviin, ei haitallisen toiminnan jatkaminen lyhytaikaisen hyödyn vuoksi. Me osaamme sopeutua luontoa paremmin, joten ihmisten sopeuttamisen tulee olla avainasemassa.
Myös lasten ja nuorten asema pitää ottaa huomioon, minkä takia heitä täytyy kuulla ja esim. peruskoulutuksessa huomioida ilmastoasiat paremmin.

Oikeudenmukaisuus on tärkeää, mutta tulee muista että kaikki eivät voi saada kaikkea ja myös monista asioista on luoduttava, vaikka se olisi ikävää. Paljon parempia ja arvokkaampia asioita saadaan tilalle.

Tuki niille, jotka kärsivät eniten ilmastotoimista esimerkiksi kompensoimalla tulovaikutus hintojen noususta, jolloin vaikuttavaksi tekijäksi jää substituutiovaikutus.

Oikeudenmukaiseen siirtymään sisältyy myös se, että nykyiset valtion menot otetaan tarkkaan harkintaan, jolloin nykyisten resurssien kohdistusta voidaan muuttaa. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita lisää kaikille, vaan resurssien uudelleen kohdistamista.

Niiden ihmisten osalta, jotka joutuvat maksamaan suurimman siivun ympäristötoimista, on tärkeää että toimissa lähdetään tehokkaimmasta päästä. Muuten on vaara joutua nyppimään mukavat toimet päältä, mutta kokonaisuutena rasitus on suurempi. Samalla toimien hyväksyttävyys voi kärsiä, jos toimet ovat monenkirjavia, mutta tulokset heikkoja.

Kestävän kehityksen periaatteet. Tällä hetkellä hallitusohjelma ei vaikuta noudattavan kestävän kehityksen periaatteita ilmastolakisuunnitelmissa. Kestävässä kehityksessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut tulee olla yhtä vahvasti mukana kuin ympäristön kannalta kestävät. On mahdollista, että ilmastolaista tulee kärsimään sekä sosiaalisesti että taloudellisesti syrjäisillä seuduilla asuvat sekä valtion tulojen kannalta välttämättömät isot teknologiayritykset.