Tämä on hyvä ja tärkeä osuus. Pitää ajatella, että tätä on tarkoitus hyödyntää järjestö- ja yhdistystoimijoiden tuen asiakirjana, joten selkeytystä kaipaan, ja niitä kuvia.

Keskeisissä käsitteissä tuodaan hyvin esiin viittauksia tutkittuun tietoon. Tämä on lähtökohta, jota tulee korostaa, vaikka hyvinvointi määrittyy jokaisen ihmisen kohdalla erikseen omasta kokemuksesta. Tutkitun tiedon ja sen kautta todettavien lähtökohtien ja tilannekuvien rakentaminen on erittäin tärkeää. Koska monenlaista (myös tutkimattomaan tietoon) perustuvaa tietoa on paljon ihmisten saatavilla, on tärkeä kiinnittää hytetyö tutkimukselliseen tietoon terveydestä, sosiaalisista suhteista ja koetun elämänlaadun näkökulmasta.

Toimijoiden ja palveluiden välinen vuorovaikutusgraafi sisältää myös toimijoiden välistä vuorovaikutustietoa - voisiko tätä tietoa hyödyntää toiminta-arkkitehtuuripuolella? Palvelun tuottaja ja toteuttaja termit olisi hyvä selittää, etteivät mene sekaisin.

Keskeiset käsitteet erinomaisen selkeästi kuvattu.

Hyvinvointikäsitteeseen on hyvä sisällyttää käsite digihyvinvoinnista. Digihyvinvointia tukemalla tuetaan yksilön kykyä hoitaa itsenäisesti omia asioitaan sähköisissä palvelujärjestelmissä, osallisuutta sekä vaikuttamismahdollisuuksia.

Keskeiset käsitteet on kuvattu hyvin, mutta käsitteet ovat kuvauksessa hyvin ylätasolla, ja niitä on vielä varsin vähän, ja kuvauksessa käsitemallilla kuvataan eri toimijoiden välistä vuorovaikusta eikä niinkään käsitteitä.
Työn jatkovaiheissa tullee esiin vielä muitakin käsitteitä, jotka on hyvä kuvata. Tietoarkkitehtuurin keskeinen piirre on kuvata käsitteitä ja niihin liittyviä tietovirtoja. Käsillä olevassa kokonaisarkkitehtuurikuvauksessa keskeisistä käsitteistä ei ole koostettu käsitemallia vaan edellä mianitusti käsitemalli on tehty toimijoiden välisistä vuorovaikutuksista. Tässä on puute, joka voinee jatkotyössä selkeytyä. Se, että keskeisistä käsitteistä puuttuu käsitemalli, kertoo siitä, että Stiglitzin komission hyvinvoinninosa-aluemallia on vaikea soveltaa. Esimerkiksi miten ”ääni kuuluville yhteiskunnassa” tulisi mallintaa.

Käsitteet on avattu hyvin, tarpeellinen

kehitysvammaisten päivätoiminnassa ja työtoiminnassa vois olla polittinen vaikuttamispaja oon kiinnostunut tein valtio opin tutkielman anarkismista asun mikkelissä

Käsitteistö on hyvä, käsitemalli avautuu vaikeammin.

Käsitemalli vaatii työstämistä. Valitut käsitteet toimivat ehkä paperilla. Missä yhteys käytäntöön ?