Digitaalisten palveluiden käyttöönotossa on kyvykkyydet (osaaminen) otettava huomioon ja tätä on kehitettävä kaikilla toimijoilla.

Raportoinnin kehittämien vs. Tietojärjestelmien kehittäminen :Järjestelmät ovat kehitetty tiettyä tarkoitusta varten, mutta raportointi toiminnan näkökulmasta on haasteellista, jotamisen näkökulmasta tulee yhdistellä eri järjestelmiestä saatavia tietoja. Tähän toivoisi kansallista ohjausta, jotta nämä saataisiin yhdistettyä.
Yhtenäisten toimintatapojen vaatimus, määrittelytyön yhdenmukaisuus
Tiedon käytettävyys ja vertailtavuus: voisiko näistäkin saada kokonaiarkkitehtuuriin yhteisiä tietosisältöjä aivan kirjattuna.

Digituen ja digihyvinvoinnin osuus jää ohueksi, vaikka luonnoksessa puhutaan kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnista ja digitaidoista. On huomioitava, että digitaidot eivät synny itsestään ja riski digisyrjäytymiselle on olemassa useissa ikä- ja kohderyhmissä, mikäli yksilö ei saa riittävää tukea digitaitoihinsa palveluiden siirtyessä sähköisiin järjestelmiin.

Kehittämistarpeissa korostuu voimakkaasti digitaalisuus ja sähköiset palvelut. Pohdittavaksi on noussut kysymys, voidaanko digitaalisia palveluja kehittää ja ottaa käyttöön, jos ne eivät heti sovi kaikille. Kysymystä voi katsoa toisesta näkökulmasta. Monikanavaisuus ja yhteydenottotapojen kirjo mahdollistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen henkilöriippumattomasti. Lienee melko selvää, että yksi tapa ei koskaan sovi kaikille. Tämä ei kuitenkaan saa estää kehitystä.

kehitysvammaisten päivätoiminnassa ja työtoiminnassa vois olla polittinen vaikuttamispaja oon kiinnostunut tein valtio opin tutkielman anarkismista asun mikkelissä

Digiosallisuus, saavutettavuus ja käytön vapaaehtoisuus ovat todellakin avainasioita. Realiteetti lienee, että kaikki palvelunkäyttäjät eivät koskaan pysty toimimaan vain digipalveluiden avulla, joten kehittämistyön lähtökohtana tulee olla myös kasvokkaisten palvelujen säilyttäminen.

Vaikkapa digiosallisuudessa on erikoisia kirjauksia

Jatkossa tulee ottaa kantaa tarkemmin mm. olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen ja tarvittaviin ratkaisuihin. meillä on olemassa paljon tietoa, mutta miten sitä voisimme paremmin hyödyntää ja käyttää tehokkaammin järjestelmiä. Esim. elintapaohjauksessa suuri haasteita esim. liikuntaneuvontaa ei voida kirjata sotepuolen ohjelmiin. Tähän tarvitaan ratkaisuja mm. vaikuttavuuden ja asiakkaan hyvinvoinnin takia. Salassapito on tärkeää, mutta on useita tilanteita, kun se ei edistä asiakkaan asiaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallin kuvaus tulee viedä riittävän tarkalle tasolle jotta siitä voidaan johtaa tarvittavat digitalisaation vaatimat kyvykkyydet ja tunnistaa yhteiset elementit esim. sote-yhdyspinnassa ja sen kautta tiedonhallinnan kehittämistarpeet.

Jäi aika pintapuoliseksi