Digiosallisuus ja negatiivinen digiloikka otettava vahvemmin huomioon!!

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee hyvänä, että kehittämistarpeissa tunnistetaan erityisesti kolmannen sektorin tiedonhallinnan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisen haasteet julkisen sektorin palvelujen ja toiminnan yhdyspinnoissa. On tärkeä huomata, että erityisesti helpommin hallittavissa olevat yksiulotteiset digitaaliset ratkaisut häivyttävät kansalaisyhteiskunnan monipuolisen olemassaolon, eivätkä edistä tällöin hyvinvointia ja terveyttä.
Hyte-työn resurssit ovat sekä kansallisesti, alueellisesti että paikallisesti usein hajanaisia, projektimaisia ja eri sektoreille liikaa eriytyneitä.

Kehittämistarpeita on tunnistettu jo hyvin. Erityisesti digitaalisten palvelujen löydettävyys ja arviointimallin kehittäminen ovat ihan keskeisiä kehittämiskohteita. Löydettävyyteen liittyy kiinteästi myös saavutettavuus ja hyödynnettävyys, jotta kaikilla tai ainakin lähes kaikilla kansalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia hyvinvointipalveluja jatkossa. Tämä on koko yhteiskunnalle suuri kehittämiskohde, jossa erityisesti järjestöillä voisi olla nykyistäkin suurempi rooli.

Kehittämistarpeita on kuvattu, tämän lisäksi voi olla muitakin. Hyten laaja-alaisuus tekee kehittämisestä yleisesti ottaen haasteellista, mikä on kyllä tekstissä todettukin. Tiedonhallinnon ja digitalisaation kehittämisen haasteellisuus on mainittu erityisesti kolmannen sektorin ja julkisen sektoreiden yhdyspinnoissa. Toivottavasti tästä päästäisiin eteenpäin ettei kolmannen sektorin toiminta jää ulkopuolelle.

Erittäin hyvä, että keskeisiä pohdittuja ja osittain ratkaisemattomiakin kehittämisnäkökohtia ja huomioitavia seikkoja on nostettu esiin. Tässä osioissa oli huomioitu ammattihenkilönkin näkökulmasta mm. digitaalisten palvelujen löydettävyys.

Keskeistä sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävien toimintamallien ja ratkaisujen löytämiseksi ja tiedon hyödyntämisen edistämisessä olisi nimenomaan eri kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurien ja viitearkkitehtuurien systeemisen kokonaisuuden kuvaaminen vähintäänkin visualisoimalla sekä koko yhteiskunnan, alueellisella, paikallisella että kuntakohtaisella tasolla. Olennaista on tunnistaa yhteentoimivuuden edistäminen myös toiminnan eri tasojen ja kohdealueiden välillä. Ilman tuon näkyväksi tekemistä, on haasteellista rakentaa ihmislähtöistä eli asiakkuusperustaiseen ajatteluun ja toimintaan perustuvaa kestävää palveluekosysteemiä, jossa eri toimijoilla on oma roolinsa yhteentoimivalla tavalla.