Palveluprosessit – Tietovirrat/-varastot – Tietotekninen ympäristö kannattaa kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta nivoa selkeämmin yhteen. Nyt kuvaus on vielä yleisellä tasolla.

KA-kuvauksissa lähdetään usein teknologiasta. Vaikka yleinen mantra on puhua asiakaslähtöisyydestä, sitä harvoin näkee käytännössä. Siksi lähestymistapa on oikein virkistävä.

Tarkastelu ihmisen ja hänen läheisen tarpeiden kannalta on tärkeää arkkitehtuurissa. On hyvä muistaa, että kaikki eivät edelleenkään osaa käyttää digilaitteita, joten tämän on otettava huomioon arkkitehtuurissa. Näille ihmisille on pystyttävä järjestämään tukea digitaitojen opetteluun ja huomioitava myös ettei aseteta ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

Monta asiaa tarkastelussa, jolloin kuvaus jää pintapuoliseksi.

Näkökulma on monin osin oikea, mutta toivon, elämän tarkoituksen ja ylipäätään ekstentiaaliset kysymykset puuttuvat lähes kautta linjan pohdinnoista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Suomen ev.lut. kirkko on niin huomattava toimija sekä toiminnan että tiedontuotannon laajuuden kannalta, että sen puuttuminen herättää huomiota.

Verkostojärjestöjen neuvottelukunnan näkemys on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ihmisen ja hänen läheistensä näkökulma erilaisissa elämäntilanteissa on oikea lähtökohta. Näkökulma katoaa kuitenkin välillä luonnoksessa.

Ihmisen elämänvaiheet ja toimijat sektoreittain on hyvin jäsennelty. Kuitenkaan tällä hetkellä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä palvelut ja toiminta ei toteudu aina ihmislähtöisesti, eikä yhteistyö eri toimijoiden kesken ihmisen hyvinvoinnin tukena toimi asianomaisen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tasolla. Näiden asioiden johtamisen tavat puuttuvat luonnoksesta.

Kaikki ihmisen hyvinvoinnin osa-alueet jäivät "ohueksi", kokonaisuus jäi epäselväksi.

Saavutettavuuden kannalta on hienoa, että luonnoksessa otetaan huomioon kansallinen, kansainvälinen, alueellinen ja digitaalinen ulottuvuus ja palveluja halutaan kehittää todella kaikkien käyttöön. On tärkeää huomioida, että alueiden ja erilaisten kohderyhmien erityispiirteet tulevat huomioiduiksi myös sähköisissä palveluissa, jotka ovat usein kaikille käyttäjille samanlaisia.

On myös hyvä, että halutaan panostaa siihen, että tieto on helposti ihmisen itsensä saatavilla ja löydettävissä sekä palvelut monimuotoisia järjestettyjä.

Ainoa oikea näkökulma on valittu näkökulma. Toiminnot ovat ihmistä varten, eikä ihminen toimintoja varten.
Ongelmaksi tosin muodostuu aihealueen laajuus. Kuvausta lukevan ihmisen on vaikea ymmärtää, miksi arkkitehtuurityössä terveyden edistäminen on erotettu terveyden hoidosta ja oma-/itsehoidosta. Ihmiselle nämä kaikki muodostavat yhden kokonaisuuden. Linkitykseen näiden välillä on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Olisiko tarpeen laatia kaikki em. 3 arkkitehtuuria käsittävä kansantajuinen ja tiivistetty kuvaus tästä laajasta kokonaisuudesta?