Automaattiset vaihtoehdot toimivat hyvinä pohjina, mutta niitä ei kannata lyödä lopullisesti lukkoon.

Kaikki tuollaiset ovat tervetulleita, koska sillä saadaan vähennettyä varsinaisten määräysten määrää. Siis jos ennen oli kaksi määräystä, joiden ainoa ero oli yksi sana (enintään/vähintään), niin sen toteuttaminen yhtenä määräyksenä koodilistalla on hyvä asia. Sehän vastaa käytännössä samaa kuin se, että tehokkuuslukumääräystäkään ei ole omaansa joka lukuarvolle.

Tässä pitää kuitenkin huolehtia, että määräysten vertailu ja analysointi säilyy yksinkertaisena, eli enintään/vähintään-määräykset on edelleen pystyttävä helposti erottelemaan.

Kun asia hoidetaan koodilistoilla, jonka sisältöä ei varsinaisesti kuitenkaan pakoteta säädöksillä, niin tätä on helppo muokata nopeastikin.

Epäilen, että huolimatta suuresta tehdystä koodaustyöstä kaavat tehdään jatkossa "muu määräys"-vaihtoehdolla. Mirossa on esimerkki "Ulkoilualueet" ja siihen sisältyvät pihamääräykset. Ulkoilualueita ei kuitenkaan ollut mukana koodistossa. (edit: Olikohan siinä typo? "Ulkoalueet" on mukana koodistossa...) Mitenhän tämä ulkoalue muuten piirretään geometriana karttaan? Systeemiä pitäisi ehdottomasti testata mahdollisimman nopeasti käytännössä.

Olennaista on, että erityisesti maanomistajat, kuntalaiset sekä lisäksi muut osalliset osaavat tulkita asemakaavaa luontevasti ja yksiselitteisesti. Tämän olisi pitänyt olla yksi uudistuksen merkittävä kärki! (Nykyisen näin ei tapahdu, vaikka Samuli Alppi esityksessään niin väitti.)

Ajatus hyvä, mutta jo valmisteluvaiheessa pitää laajasti pohtia mitkä ovat vaihtoehtotekstien muodot tai erityistilanteissa pitää pystyä määräystä räätälöidä

Tekstiä on voitava kuitenkin muokata ellei valmis malli toimi tai sovi asiakokonaisuuteen.

Ympäristö ja tarpeet sen sääntelyyn muuttuvat vauhdilla - tekstien päivittäminen saattaa muodostua ongelmaksi.

Variaatioita näistä on paljon, joten voi olla haastavaa huomioida kaikki tarpeet.. Räätälöintimahdollisuus näidenkin osalta olisi säilytettävä.