Alueen pohjakartta on usein taustalla kaavoissa, mikä tavallaan kuvastaa nykytilannetta. Mutta kaava on se joka määrää miltä alue näyttää tulevaisuudessa, joten kaikki mitä alueelle suunnitellaan olevan jatkossakin on tärkeää informoida kaavassa.
Tapauskohtaisesti yhteistyötahot toivovat (esim. pohjavesien suojelu) osalta myös kaavaan informatiivisia määräyksiä tiedonvälittämisen näkökulmasta. Toisaalta, kaikkea informatiivista ohjausta ei voida tuoda kaavaan. Kaavaselostuksesta tieto ei välity helposti toteutukseen asti.
Periaate on hyvä. Informatiivisen ja ohjaavan kaavamääräyksen ero on kuitenkin usein hiuksenhieno. Etenkin kaupunkiseudun ydinalueiden ulkopuolella informatiiviset määräykset kaavassa voivat käytännössä olla hyvinkin tehokkaita ohjausvaikutukseltaan. Voisi olla hyvä muodostaa kansallinen tulkinta siitä mitkä katsotaan selvästi informatiivisiksi määräyksiksi.
Asemakaavakarttaa tarkastellaan aina, selostusta harvemmin, jos koskaan. Osa informaatiosta on oltava myös itse kartassa.
Epäselvä kysymys. Minkälaista tietoa tällä tarkoitetaan? Kaavassa tulee ratkaista ja määrätä kaavaan liittyvistä asioista. Asiat, jotka tulevat esim. jonkun toisen lainsäädännön tai prosessin kautta hämäävät kaavan tarkoitusta ja merkitystä. Yleensä asemakaavaan halutaan valtavasti erilaista informatiivista tai muussa prosessissa (esim. johtorasiteet) ratkaistavaa asiaa, joka rasitaa kaavaprosessia ja kaava-asiakirjoja.
Kuntalaisten + muiden viranomaisten kannalta informatiivinen tieto on useinkin tärkeää. Näille määräyksille pitäisi olla oma "lajiryhmä", joita kunnassa voidaan joustavasti muokata ja luoda.
Monet viranomaiset vaativat lausunnoissaan kaavoihin kirjattavaksi muutoinkin noudatettavia määräyksiä. Toisinaan myös etenkin isompien kuntien sisäisen toiminnan ja tiedonkulun varmistamiseksi on syytä kirjata kaavoihin asioita, jotta ne varmasti tulevat suunnittelussa huomioiduiksi. Tietomallipohjaisessa ratkaisussa voisi olla mahdollisuus linkittää määräystieto viitteenä, jolloin informaatio olisi varmasti ajantasaista.
Vain informatiivinen tieto voi olla oheisaineistossa (kaavaselostus).
Kaavat yhteensovittavat erilaisia tavoitteita ja esimerkiksi arvoalueiden ja tai vaikkapa pohjavesialueiden tuominen kaavakartalle, nimenomaan kaavamerkintöinä tuo tärkeää tietoa ja samalla informatiiviseenkin tietoon voi kiinnittää tarpeellista ohjausta rakentamista ja muuta suunnittelua silmällä pitäen. Pohjakartan ja kaavamerkintöjen lisäksi ei kaavakartalle voi tuoda mitään "informatiivistä aineistoa", millä ei ole kaavassa oikeudellista asemaa. Selvitykset ovat kaavojen tausta-aineistoja, joiden pohjalta kaava laaditaan. Kaavamerkintä voi myös poiketa selvityksessä esillä olleesta esim. rajauksesta. Kaavaprosessin aikana voi nousta esiin jotakin yhteensovitettavaa tavoitetta, jonka takia selvityksessä esillä ollut esim. rajaus ei vastaakaan täysin kaavamerkintää.
Kaavamääräyksistä kyllä - mutta ei kaavaselostusta ja vv-raporttia (näitä eivät tosin lue kuin ammattilaiset (aina eivät hekään) ja satunnaiset aktiivit ja oikeustasot, siinä mielessä demokraattisesti on menty pahasti pieleen) . Lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa ja valvonnassa on suuria puutteita ja vaikeuksia mm. kestävyyden kannalta. Myös kaavoituksen on toimittava linkkinä, monet kaavamääärykset voivat kuitenkin suoraan tarkemmalla tasolla toteuttaa tiettyjä ylemmän tason lakeja, suunnitelmia, strategioita tai muita linjauksia - perustelut määräysten pitää pystyä tuomaan riittävästi esiin. Olisiko tähän nykyistä iskevämpää ja selkeämpää tapaa? Mielestäni tietty informatiivisuus esim. lyhyenä taustatietona paikkakohtaisuudesta ja tai esimerkiksi esimerkinomaisesti"julkisivu tulee olla x materiaalia ja sitä tulee elävöittää esim x, x tai x tavoin" auttanee jatkosuunnittelussa ja valvonnassa