Olen samaa mieltä asiasta mitä ensimmäisen sivun kommentoijat ovat esittäneet
On tärkeää, että kaava muodostaa kokonaisuuden, joka on osallisille ja päätöksentekijöille ymmärrettävä. Siksi saattaa olla tarpeen kerrata kaavamääräyksissä sellaisiakin asioita, joita on muualla jo määritelty. Toisaalta esim luonnonsuojelupäätökset pohjaavat LSL:iin ja tehdään siellä, ei kaavoissa. Tämä on ollut käytännössä ongelma. Voisi riittää, että määräyksessä mainitaan, mikäli päätökset tehdään muussa yhteydessä.
Samalla tulisi huomioida kaavamääräysten yhteisvaikutus muun sääntelyn tai tulkintatapojen kanssa. Esimerkiksi rakennusvalvontojen yhteistyönä laaditut tulkintakortit eivät ole sitovia säädöksiä ja sisältävä erinäisiä suosituksia, joita juuri tarkoituksella poistettiin itse rakentamismääräysten asetuksista. Kaavamääräysten myötä näistä ei-sitovista suosituksista voikin tulla de facto velvoittavia määräyksiä.
Tärkeää tietoa voi jäädä huomioimatta, jos se pitää erikseen näkyviin hakea.
Säilytettävien piirteiden tuominen esiin kaavamääräyksissä on yhtä olennaista kuin kaavalla suunniteltavienkin asioiden. Niitä ei siis tulisi sivuuttaa.
Epäselvä kysymys! Mitä ihmettä tarkoitetaan asioilla, jotka ovat olemassa ilman kaavamääräyksiäkin.
Ainakin pitkällä aikavälillä suhteellisen pysyvää informatiivisuutta tarvitaan kaavamääräyksissä jossain määrin. Oletetut itsestäänselvyydetkin voivat joskus unohtua, jos ne on esitetty irrallaan asiayhteydestä jossain toisaalla. Hyvin esitetty informaatio helpottaa kokonaisuuden hahmottamista niin kuntalaiselle kuin viranomaiselle.
Kaavoissa on edelleen syytä tuoda esiin esimerkiksi rakennusperintölailla, kirkkolaeilla ja valtion asetuksella suojellut rakennukset.
En ymmärrä edes mistä tässä puhutaan.
Asemakaavassa pitää esittää kaikki ne asiat, joilla on asemakaavan sisällön ja toteuttamisen kannalta merkitystä.
Toisinaan kaavaan edellytetään mm. viranomaislausunnoissa lisättäväksi määräyksiä, vaikka ne ovat "pelkästään" informatiivisia. Toisinaan kaavoittaja itse katsoo tällaisten määräysten lisäämisen kaavaan tarpeelliseksi. Mahdollisuus näiden lisäämiseksi on siis säilyttävä. Keskustelua informatiivisten määräysten tarpeesta on kuitenkin hyvä jatkaa ja hakea yhteistä näkemystä, sillä paikkatietopohjaisessa suunnittelussa meillä olisi muitakin mahdollisuuksia näiden esittämiseksi.