• Rahoituksen pitää kohdistua toimintaan, josta yksityinen sektori (elinkeinoelämä) näkee rahoituksen hyödyttävän heitä itseäänkin mutta lisäksi myös laajemmin ja pitkäjänteisemmin yhteiskuntaa ja demokratian vakauttamista. Oleellinen osa tulevaa kehitystyötä onkin viestinnän tehostaminen eri kohderyhmille niiden saamista suorista ja epäsuorista hyödyistä omille T&K-panostuksilleen.

  • Vaikuttavuus on mitattavaa usein vasta pitkän aikavälin jälkeen.

  • yksityistä sektoria mukaan pienillä osuuksilla (matala kynnys), TK-hankkeiden ideointi & suunnitteluvaiheessa jo yritykset mukaan eikä siinä vaiheessa kun pitää keksiä yksityinen rahoitusosuus jostakin

  • Vaikuttavuuden lisäämisen avain on vaikuttavuuteen liittyvien tavoitteiden määrittely sekä vaikuttavuusmallin luominen TKI-rahoituksen pohjalle. Toisena puolena on vaikuttavuuden arviointi ja seuranta, johon tarvitaan paljon lisää osaamista sekä makrotasolla että paikallisesti tutkimusta tekevissä organisaatioissa. Koko vaikuttavuuden ketju uusien ideoiden ja ongelmien tunnistamisesta aina tiedon tuotantoon, hyödyntämiseen ja innovaatiotoimintaan pitää varmistaa, jotta ketju ei katkea ja hyödyt valu muualle. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yksityisen sektorin kannustaminen panosten lisäämiseen paranevat molemmat niin että tutkimus kohdistuu elinkeinoelämän kannalta relevantteihin kysymyksiin ja tutkimustiedon siirto yksityiselle sektorille on tehokasta. Tämä vaatii läheistä ja konkreettista yhteistyötä (projekteja) ja muuta verkottumista tutkimusmaailman ja yksityisen sektorin välillä.

  • Hyvinvointialueet ja kunnat on syytä ottaa mukaan T&K-rahoituksen suunnitteluun ja käyttöön.

  • Yksityissektoria kannustetaan osallistumaan TKI-rahoituksen lisäämiseen huolehtimalla monipuolisesta, ennakoitavasta rahoituksesta, jossa eri kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä TKI-sektorilla yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa erityyppisissä ja monimuotoisissa hankkeissa. Nykyisellään rahoitusinstrumentit suosivat isoja hankkeita ja isoja yrityksiä jotka ovat tärkeitä mutta ovat liian ulosulkevia ja rajattuja.
    Suomen de-minimis sääntö on liian tiukasti tulkittu verrattuna muihin EU-maihin ja sitä tulisi muuttaa mikä olisi yrityksille helpotus.
    Laajojen, vaikuttavien ekosysteemien rakentaminen erityisesti myös yritysnäkökulmasta, jossa voidaan yhdessä hakea kansainvälistä yhteistyötä ja rahoitusta sekä vaikuttaa. Julkista tukea tulisi kohdistaa ennakoinnin perusteella ekosysteemeihin tai yritysklustereihin, joilla on hyvä mahdollisuus toimia elinkelpoisina.
    Kansallinen tuki yritysten EU-hakemusten valmisteluun sekä ennen kaikkea post-award tuki. Yrityksillä ei välttämättä ole resursseja tai osaamista valmistella hakemuksia ja vielä vähemmän hoitaa EU-projektin hallintaa. Järjestelmällinen tuki lisäisi kiinnostusta TKI-toimintaan yleisesti ja kannustaisi hakemaan esim. EU-rahoitusta.
    Kaikki vaikuttavuus ei ole pelkästään tuottavuutta. Vaikuttavuus on myös aineetonta ja tämä tulisi myös huomioida entistä laajemmin. TKI-toiminta parantaa ihmisten elämänlaatua, tuottaa uusia hoitomuotoja (jotka ei välttämättä ole alussa halvempia), lisää demokratiaa ja vähentää eriarvoisuutta, parantaa ympäristöä ja viihtyvyyttä sekä edistää kestävää kehitystä. On erittäin tärkeää pitää vaikuttavuuden mittareina myös aineettomia arvoja.
    Vahva TKI-toiminta lisää kansainvälistä kilpailukykyä kaikilla sektoreilla, edesauttaa teknologian viemistä ja lisää mahdollisuutta vastata YK:n globaaleihin haasteisiin. Vahva TKI-toiminta tuo myös mukanaan vahvoja verkostoja ja yhteistyötä, joka itsessään lisää vaikuttavuutta.
    Suomen tutkimuskärkien tunnetuksi tekeminen kansainvälisesti yhteistyössä yritysten kanssa lisäisi laaja-alaisuutta ja yhteistyötä sektoreiden yli.
    TKI-Rahoittajien tulisi seurata megatrendejä ja ennakoida niiden muutoksia perusteellisemmin. Strategista TKI-riskirahoitusta tulisi suunnata ennakoinnin mukaisesti ja rohkeasti. Olisi hyvä muistaa, että riski ei ole mahdollisuus epäonnistua, vaan ennen kaikkea mahdollisuus onnistua. Vaikuttavuuden tuloksia syntyy vasta pitkällä aikavälillä. Hyvä ennakointityö ja siihen perustuva resurssien rohkea fokusointi auttaa oikeiden mittareiden löytämisessä.

    Yliopistossa toteutettavien EAKR -rahoituksen alaisten projektien keksinnöt tulee selkeästi määrittää yliopistokeksinnöiksi (vrt. tilaustutkimukseen rinnastus, kuten esim. Business Finland R2B) ja yliopistoille pitää antaa täysi vapaus kaupallistaa keksinnöt parhaaksi katsomiensa toimenpiteiden kautta, patentoiden, edelleen kehittäen omalla rahoituksellaan, vapaasti hyödyntäen myös käytössä olevia rahoitusinstrumentteja, siirtämällä keksinnön oikeudet keksijöille tai vaikka kolmannelle osapuolelle jatkokehitettäväksi (EAKR-rahoituksen saaja pitäisi jopa velvoittaa tähän). Tällä parannetaan ja ylipäätään mahdollistetaan EAKR-projekteissa syntyvien keksintöjen vieminen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi sen sijaan, että nykyisellään nämä keksinnöt eivät etene hyödyntämisvaiheeseen, koska EAKR-rahoitusehtoja tulkitaan niin, ettei projektin aikana syntyneitä keksintöjä voi patentoida ja kaupallistaa. EU-tason tavoite kyseisellä rahoituksella on nimenomaan synnyttää uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tämä vaatisi muutosta rahoittajan suunnasta, myös EU:lta eli vaikuttamista tulisi lisätä.

  • Alueelliset erot huomioivan TKI-järjestelmän monipuolinen kehittäminen on keskeistä. Yrityksille ja organisaatioille tulevan hyödyn ja yhteistyöstä tulevan lisäarvon on oltava selvästi nähtävissä. Esim. Mikro- ja PK-yrityksille suunnattu kasvuohjelma, jossa tavoitteisiin päästessä yrityksillä olisi mahdollista saada palkitsevin ehdoin uusi kehittämiseen suunnattu lisärahoitus. Tarvitaan myös uusia tapoja työelämän osallistamiseen TKI-hankkeisiin sekä katkeamattoman rahoituspolun luominen tutkimustuloksista pilotteihin ja niistä mahdollisimman lähelle kaupallista tuotetta tai palvelua.

  • Julkisen tutkimuksen rahoituslisäykset tulee kohdentaa tutkimukseen, joka vähintään keskipitkällä aikavälillä tuottaa positiivista kansantaloudellista vaikuttavuutta, joka on mitattavissa.
    Kohdentamalla puolet lisärahoituksesta yritysten tki-toiminnan suoraan tukemiseen saadaan yritykset lisäämään omia tki-panostuksiaan tehokkaimmin. Yksi tukieuro lisää yritysten omaa panostusta kaksi euroa. Lisäksi moninkertainen vipuvaikutus syntyy siitä, että yritysten lisäpanostukset parantavat tuottavuutta, synnyttävät uusia tuotteita ja palveluja, katalysoivat uusia tuotannollisia investointeja ja vientiä, ja luovat siten uusia työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia Suomeen.

  • Tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistamalla. Kannustimet ovat tässä tärkeitä.

    Julkisten panostusten olisi vivutettava yksityisiä investointeja.

    Alueellisten tutkimusekosysteemien vahvistamisella kansainvälisesti kilpailukykyisiksi.

    Pitkäjänteisyydellä ja ennakoitavuudella.

  • Vaikuttavuuden takaamiseksi koko T&K-rahoituksen perusteena on oltava laatu: kilpailtu ja kysyntään sekä meriitteihin perustuva rahoitus kohdistaa tuen laadukkaimmille ja vaikuttavimmille toimijoille. Samalla on kyettävä tunnistamaan uudet nousevat alat ja tutkimus. TKI-rahoituksen suuntaamisessa on otettava huomioon niin kansainvälisesti tasokkain tutkimuksemme kuin yritystemme vahvuudet, ilman että julkinen valta yksinään valitsee voittajia tai määrittelee esimerkiksi teknologiset ratkaisut ja standardit. Laatu on myös tekijä, joka motivoi yksityisiä yrityksiä investoimaan.
    Toimintaympäristömme kansainvälinen houkuttelevuus on TKI-investointien tulevaisuuden kehitykselle keskeistä. Tarvitsemme niin ulkomaisia investointeja, kasvavaa suomalaista startup-kenttää sekä uusia osaajia Suomen ulkopuolelta – nämä ovat korkeakoulujen ja yritysten yhteisiä tavoitteita.
    TKI-rahoituksen vaikuttavuutta lisäisi toimintaympäristön mahdollistavuuden ja houkuttelevuuden varmistaminen. Yliopistojen osalta tämä tarkoittaa paitsi laajemmin tutkimusympäristöjen toimivuutta ja laatua, myös tutkimuslainsäädännön toimivuutta. Tällä hetkellä tutkimuslainsäädännössämme on suuria puutteita sen mahdollistavuuden kannalta ja näihin ongelmiin tulisi tarttua pikaisesti.
    • Selvitetään pikaisesti erityisesti toisiolakiin ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät tutkimusta ja kehittämistä haittaavat tai hidastavat ongelmat ja tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.
    • Toimivan tutkimuslainsäädännön takaamiseksi perustetaan lainsäädännön valmistelua tukemaan toimielin, nk. tutkimuslainsäädäntöneuvosto, joka toimii foorumina valtionhallinnon ja tutkimuskentän väliselle asiantuntijakeskustelulle ja esivalmistelulle.
    • Yliopistojen kannustaminen valtiontuki- ja kilpailulainsäädännön tulkintaan tavalla, joka mahdollistaa entistä joustavampia käytänteitä.
    • Lisätään kansainvälisten opiskelijoiden määrää, kehitetään edelleen kv-asiantuntijoiden houkuttelua ja asettumista Suomeen, sekä panostetaan voimakkaasti kansainvälisten opiskelijoiden siirtymiseen suomalaisille työmarkkinoille.

    Vaikuttavuutta kasvattaisi myös perustutkimuksen (Suomen Akatemia) ja soveltavan tutkimuksen (Business Finland) rahoituksen ja rahoitusehtojen välille syntyneen kuilun umpeen kurominen. Parlamentaarisen työryhmän tulisi pohtia, voisiko organisaatiot yhdistävä rahoitusmuoto (esimerkiksi yliopistojen ympärille rakentuvien merkittävien ekosysteemien tuki) tuoda ne yhteen.
    Korostetaan eri rahoitusmuodossa vaikuttavuuden esille tuomisen tärkeyttä.

    Lisäksi vaikuttavuuden lisäämisen kannalta on tärkeää nähdä TKI-toiminnan tulevaisuuden mahdollisuudet. TKI-toiminta koskee kaikkia tieteenaloja teknologia-alojen lisäksi, mukaan tarvitaan tutkimusaloja lääketieteestä ympäristötieteisiin ja ihmistieteisiin, ja niiden synnyttämiä kaupallisia ja yhteiskunnallisia innovaatioita. Julkinen TKI-rahoitus on kanavoitava tavoilla, jotka mahdollistavat uusien ja yllättävienkin toimijoiden ja toimialojen nousun.

    Yksityisen sektorin motivaation kotimaisiin TKI-investointeihin tulisi perustua niiden kokemaan liiketoiminnalliseen hyötyy, haluun tehdä korkeatasoiseen ja kilpailtuun osaamiseen perustuvia pitkän tähtäimen investointeja ja liikeideoita, sekä kattavampaan ymmärrykseen kotimaisten TKI-toimijoiden potentiaalista, esimerkiksi yhteisesti rahoitetun tohtorikoulutuksen muodossa. Julkinen tuki tai verokannustimet toimivat kannustimina.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • »