Pohjois-Pohjanmaan liitto kannattaa painavasti TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyön lisäämistä ja vahvistamista läpi koko suomalaisen TKI-järjetelmän. Maakuntaliitot on kutsuttava mukaan ao. yhteistyöhön tuomaan alueellista näkökulmaa.

Useiden tutkimusten mukaan suurin osa keksinnöistä ja innovaatiosta syntyy yritysten ja julkisten toimijoiden välisessä yhteistyössä. On tärkeätä, että strategisesti tärkeitä, kestävän kehityksen mukaisia tutkimushankkeita ja innovaatioekosysteemejä tuetaan riittävästi ja julkista rahoitusta ei pilkota liian pieniin hankkeisiin. Pienenä maana Suomen tulisi valita strategisesti tärkeät teemat, joissa osaaminen on kansainvälisesti katsoen huippuluokkaa ja jotka parantavat kansainvälistä kilpailukykyämme.
Hyvänä esimerkkinä toimivista innovaatiokumppanuuksista on Business Finlandin veturiyrityshankkeet. Joustavat kumppanuusmallit mahdollistavat yritysten ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön, siten, että se hyödyttää kaikkia osapuolia.

Ilmatieteen laitos pitää kuvatun yhteistyön vahvistamista tärkeänä TKI-järjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin erilaiset meritoitumisjärjestelmät mainitaan luvussa yhdeksi yhteistyön kehittymisen hidasteeksi. Tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut ovat keskeinen osa tiedeyhteisön toimintaa, ja ne takaavat osaltaan tiedon korkean laadun ja luotettavuuden. Tämä lähtökohta on Ilmatieteen laitoksen mielestä tärkeää huomioida kehitettäessä T&K -osaajien arvioimiseksi uusia mittareita, joita kuvataan luvun lopussa. Perinteisten tutkimusmittareiden rinnalla laadullisten elementtien mukaan tuominen meritoitumisen mittaamiseen voisi edistää “tutkimuksesta palveluksi” prosessia ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä pitkällä aikavälillä. Erilaisten arviointijärjestelmien käyttöönotto ja ylläpito toisivat kuitenkin hallinnollista lisäkuormaa, joten näistä tulevaa hyötyä on syytä harkita tarkasti.

Yhtenä linjausluonnoksena esitetään TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyön palauttamista Suomen TKI-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi. Tämä on kannatettava ehdotus, mutta myös tässä kaivattaisiin konkretiaa. Lisäksi on hyvä huomioida eri toimijoiden erilaiset roolit ja lähtökohdat yhteistyön vahvistamisessa. Esimerkiksi ammattikorkeakouluilla oleellinen rooli ja TKI-tavoitteen edellyttämät osaamistarpeet. Lisäksi työelämälähtöisyys on keskeisempää ammattikorkeakouluissa ja esimerkiksi sote-alaan liittyviä innovaatioita onkin mahdollista tutkia yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Suunnitelma tuo hyvin esiin, että innovaatiot syntyvät tyypillisesti rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä kuten lippulaivoissa. TKI-järjestelmän ja sen rahoituksen tutkimuslähtöinen yhteiskehittäminen julkisten toimijoiden, yritysten, Business Finlandin ja Suomen Akatemian kanssa on kannatettavaa. Luonnoksen linjauksissa ei näy yliopistojen omasta toiminnasta kumpuavia innovaatioita, joiden tunnistamista ja edistämistä olisi myös syytä vahvistaa entisestään. Vain tätä kautta (teknologiansiirto), voimme nopeuttaa elinkeinoelämän uudistumista ja start up -yritysten syntyä. Myös siirtymiskanavia julkisen ja yksityisen sektorin välillä on parannettava. Pitäisi löytää keinoja, joilla yrityksissä tai rajapinnoissa työskentely ei heikennä akateemista uraa ja meritoitumista.

TKI-yhteistyön vahvistaminen on erittäin tärkeä tavoite, jonka lainsäädännölliset ja muut rakenteelliset esteet on purettava. On olemassa esimerkkejä siitä, että yritysten ja tutkimustoimijoiden yhteistyö on kohtuuttoman vaikeaa tai jopa lainsäädännöllisesti mahdotonta. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että nykylainsäädäntö käydään huolellisesti läpi arvioiden TKI-toiminnan edellytykset,ja varmistaen, että kaikki esteet puretaan. Myös kansainväliset kumppanuudet ovat Suomelle tärkeitä, ja niiden muodostamista tulee systemaattisesti edistää esim. kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden ja -yhteistyön kautta.

Vaikuttavan ja kestävän kehityksen tavoitteita tukevan TKI-yhteistyön lähtökohtana ovat . Tutkimusinfrastruktuurien, avaaminen eri alojen toimijoille ja etenkin kansainvälisesti tulee tapahtua eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tässä hyvänä esimerkkinä on Helsinki Proof Helsinki - testaus- ja tutkimuspalvelut, jotka toteutetaan Metropolian johdolla yhteistyössä HUSin ja Helsingin kaupungin kanssa. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tarjota yrityksen testauspalveluja heidän tuotekehityksensä eri vaiheissa. Kumppanuuksiin perustuvien tutkimusinfrojen kehitystyön tukeminen tärkeää. kiinnostavat tutkimusinfrat houkuttelevat myös kv-osaajia.

Yhteistyön vahvistaminen eri sektoreiden ja organisaatioiden välillä on keskeistä TKI-toiminnan kiihdyttämisessä. Esimerkiksi valtion ja yliopistokaupunkien ekosysteemisopimusten rahoitusmekanismeissa tulisi mahdollistaa yhteistyön syventäminen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä pitkäjänteisesti ja entistä tehokkaammin. Innovaatiotoiminnassa on tunnistettava kaupunkien uusi rooli innovaatioiden vauhdittajana, jotta voidaan luoda paikallisesti ja aktiivisesti myönteistä TKI-toimintakulttuuria.

Luonnoksessa mainitulle CoARA-aloitteelle tulisi varmistaa kansallinen tuki ja edistää sitä aktiivisesti, jotta tutkijoiden erilaiset meritoitumispolut tulisivat mahdolliseksi. Tällöin eri sektoreilta hankittu kyvykkyys tukisi entistä paremmin eri sektoreiden välillä liikkumista työntekijän näkökulmasta ja siten voisi parantaa välillisesti esimerkiksi korkeakouluissa työelämäyhteistyötä.

TKI-ekosysteemissä on tärkeä muistaa, että ammatillinen koulutus tarjoaa monia oppimis- ja kehittämisympäristöjä, joita nykyisin hyödynnetään yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät myös kahdenvälistä TKI-toimintaa yritysten kanssa.

TKI-järjestelmän ja sen rahoituksen kehittäminen siten, että mahdollistetaan tutkimuslähtöinen yhteiskehittäminen, liiketoimintalähtöinen yritysten TKI-toiminta sekä sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden kehittyminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken on luonnollisesti kannatettavaa. Tämä kuitenkin edellyttää myös yhteistyötä ja sen syntyä tukevia rakenteita, ei vain rahoitusta, jotta eri alojen tekijät löytävät toisensa ja syntyy myös täysin uusia, ehkä yllättäviäkin sektorienvälisiä kumppanuuksia ja ideoita.

Parlamentaarisen työryhmän luonnos Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevaksi monivuotiseksi suunnitelmaksi on arvokas avaus pitkäjänteisen rahoitusmallin ja sen strategisten linjausten luomiseksi. Suunnitelma on kuitenkin monella tavalla ongelmallinen taide- ja kulttuurialojen TKI-toiminnan kannalta, koska tuleva rahoituspohja perustuu suurelta osalta yritysrahoituksen kasvuun ja BF-rahoitukseen, jonka saamisen edellytyksenä on pääsääntöisesti yritysten mukanaolo varsin mittavalla rahoitusosuudella. Taide- ja kulttuurialojen yritykset ovat pääosin pieniä toiminimellä tai osuuskuntamallilla toimivia kokoonpanoja, jotka täydentävät rahoitustaan usein säätiöiden avustuksella. Näillä toimijoilla ei ole mahdollisuuksia osallistua taloudellisin panostuksin TKI-toimintaan tutkimuslaitosten (yliopistojen, korkeakoulujen) kumppaneina. Taide- ja luovien alojen soveltava tutkimus kohdentuu usein terveys- ja hyvinvointialoille tuotettaviin palveluihin. Tätä tutkimustietoa on kertynyt kansainvälisestikin runsaasti parinkymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksista huolimatta hyvinvointialat eivät ole työllistäneet taidealojen ammattilaisia siinä määrin, että olisi syntynyt aitoa työllisyyttä, vaan soveltavan taiteen toiminta hoitolaitoksissa ja hyvinvointipalveluissa tapahtuu edelleen pääosin taide- ja kulttuurialojen apurahatoiminnan kautta. Tilanne vaikeuttaa vakavasti taidealojen mahdollisuuksia päästä osalliseksi TKI-toiminnan tulevia rahoituslähteitä.