Vain vapaalla tutkimusrahoituksella on mahdollista varmistaa, että yliopistot voivat nopeasti profiloitua omiin erityisaloihinsa ja että Suomi nousee tutkimuksen ja opetuksen edelläkävijäksi. Tulevaisuuden innovaatiot nousevat odottamattomista suunnista ja tieteenalojen yhteistyöstä. Vapaa tutkimusrahoitus edistää myös tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä yritysyhteistyötä ja tutkimuksen vaikuttavuutta.
Investoitaessa vapaaseen tutkimukseen parannetaan tiedeyhteisön edellytyksiä käynnistää ja vahvistaa nopeasti tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään muuttuvaa maailmaa ja ajankohtaisia ongelmia paremmin. Se johtaa myös varhaisempiin läpimurtoinnovaatioihin, jotka vauhdittavat kestävää kasvua ja ongelmien ratkaisuja. Pandemia on osoittanut meille kaikille tieteen merkityksen hyvinvoivalle yhteiskunnalle.
Suomen vahvuuksille perustuvia tutkimuskeskittymiä ja TKI-infrastruktuureja tulee kehittää niin, että ne houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä investoimaan ja osaajia hakeutumaan Suomeen. EU- ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus edellyttävät yleensä tutkimusorganisaatioilta omarahoitusosuutta, ns. vastinrahoitusta, minkä saatavuus tulee turvata. Kansainvälisen rahoituksen hakemista tulisi tukea kattavasti.
Sivulla 41 todetaan: ”Strategisten painopisteiden valinnat ja niihin johtava valmistelu toteutetaan uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla. Prosessi toteutetaan avoimesti. Yhteiseen keskusteluun on tarpeen osallistaa kaikki TKI-toimijat, kuten elinkeinoelämä, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kansalliset TKI-rahoittajat, kaupungit ja alueet sekä muut TKI-toimijat”. Pidämme edellä mainittua valintaprosessia perusteltuna.
Kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden, saati sitten kansalaisten ja palvelujen käyttäjien näkökulmat, näkyvät varsin heikosti TKI-ohjelmassa. Kuntalaisten, innovaatioiden käyttäjien ja asiakkaiden ääni voisi kuulua nykyistä vahvemmin missiolähtöisen ja transformatiivisen innovaatiopolitiikan prosesseissa. Ohjelmatasolla uusia innovaatiota ja ratkaisuja tulisi tavoitella rakentamalalla siltoja, törmäyttämällä fasilitoidusti asintuntijoita ja näkökulmia sekä ennakkoluulottomalla näkökulmien vaihtamisella. Tällöin myös lupaus aidosti kestävästä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä voisi olla toteutettavissa. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii sekä ajatusjohtajuutta että epämukavuuden sietämistä.
Vaasan yliopiston Helka Kalliomäki ja Leena Kunttu kollegoineen ovat tutkineet mm. inklusiivista innovaatiopolitiikkaa, jolla viitataan pyrkimykseen lisätä yhteiskunnan eri jäsenten tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyötyä innovaatiotoiminnasta ja osallistua siihen. He ovat tunnistaneet esimerkiksi lasten, nuorten ja muiden heikommin äänensä yhteiskunnan kehittämisessä kuuluville saavien osallisuuden sekä äänen vahvistamisen tarpeen. Osaajapotentiaali ei tule täysimittaisesti käyttöön ja näkökulmat uusien ratkaisujen löytämiseksi voivat jäädä vajaiksi, muistuttavat Kalliomäki ja Kunttu kollegoineen https://www.uwasa.fi/fi/uutishuone/uutiset/inklusiivisuus-lupaava-mutta-epaselva-tki-politiikan-tavoite
Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö ei ole vain tutkimusrahoituksen, yrityselämän tai hallinnon kysymys. Kysymys on myös yhteiskunnan ilmapiiristä, halusta sekä kyvystä saada kaikki mukaan yhteiseen arvonluontiin ja ratkaisujen rakentamiseen. Tutkimusten mukaan homogeenisillä tiimeillä, joissa on vain keskenään samanlaisia jäseniä, on mahdollista saada aikaan parhaimmillaankin vain keskinkertaisia tuloksia. Tekijät, jotka synnyttävät menestystä TKI-toiminnassa löytyvät yhä useammin inklusiivisuudesta ja moninaisuudesta. Vihreä siirtymä, joka edellyttää uudenlaisia toimintamalleja ja moninaisuutta voi tarjota oivallisen mahdollisuuden siirtymälle sosiaalisesti kestävään yhteiskuntaan.
s.50 kohta 10 Tutkimusinfrastruktuurit: Luonnoksessa mainitaan julkaisutoiminnan merkitys TKI-toiminnassa. Kotimainen tieteellinen julkaisutoiminta, josta yli puolet on pitkälti vapaaehtoistoimintaan perustuvien tieteellisten seurojen julkaisutoimintaa, olisi lopultakin aiheellista tunnustaa osaksi kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tieteen tulokset, niiden yleistajuistaminen ja tutkitun tiedon avoin saatavuus ja käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvitsee julkaisu- ja julkisuuskanavia, joita ylläpidetään ja kehitetään kustannustehokkaasti ja esimerkiksi Journal.fi-alustan avulla koordinoidusti. Luotettava julkaisutoiminta vahvistaa myös kansalaisten luottamusta tieteeseen ja tutkittuun tietoon, mikä taas vahvistaa sekä kansalaisyhteiskunnan merkitystä että päätöksentekijöihin kohdistuvaa arvostusta.
TKI-panostuksissa korostetaan tarvetta panostaa nouseviin teknologioihin. Tämä on tärkeää, mutta teknologioiden rinnalla ja osana niitä on tunnistettava monipuolisesti eri tieteenalojen merkitys. Tutkimus ja tiede ovat sivistyksen, maailmankuvan ja koulutuksen perusta.
Yhteiseen keskusteluun painopisteiden valinnasta tarvitaan mainittujen tahojen lisäksi TKI-työtä tekeviä ihmisiä edustavat kollektiiviset tahot eli ammattiliitot.
Painopistevalintojen tulee perustua tutkittuun, vertaisarvioituun tietoon. Samalla on arvostettava tutkimuksen vapautta ja panostettava perustutkimukseen. Kun tieteen perusta on kunnossa, kriiseihin pystytään vastaamaan tehokkaasti.
Strategisten painopisteiden valintojen avoin ja laajapohjainen valmistelu on erinomainen ja kannatettava lähestymistapa. Strategisten valintojen pitäisi olla kehyskautta pitkäjänteisempiä tunnistaen kuitenkin myös nopeiden muutosten tuomat haasteet (kuten pandemia).
T&K-rahoituksen määrätietoinen kasvattaminen tulevien vuosien aikana on jo tärkeä strateginen valinta. Se on investointi innovaatioihin (jotka tuo meille vientituloja) ja yritysten tutkimusinvestointeihin (talouskasvua ja työpaikkoja sekä osaamista). Lääketeollisuus ry pitää välttämättömänä, että strategiset valinnat priorisoidaan ja porrastetaan toimialoihin niin, että saamme talouskasvua vahvempaan vauhtiin.
Yhteiskunnan saamat investointihyödyt tulee katsoa laajasti. Esimerkiksi lääketeollisuuden investoinneissa suorien eurojen lisäksi uudet innovaatiot tuovat terveyttä ja hyvinvointia yhteiskuntaan. Samalla terveydenhuollon ammattilaiset ovat tutkimassa uusimpia teknologioita, jotka parhaimmillaan tehostavat hoitoa ja hoitopolkuja.
Myös tutkimusinfrastruktuurit ovat investointi Suomessa tehtävään tutkimukseen. Sekin on yhteiskunnan strateginen valinta rahoittaa sitä infrastruktuuria, joka mahdollistaa huippututkimuksen ja samalla on investointi tutkimusosaamiseen.
Transformatiivinen innovaatiopolitiikka edellyttää poikkialaista TKI-toimintaa ja sitä tukevia TKI-instrumentteja. Merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia on mahdotonta toteuttaa ilman eri tieteenalojen sekä toimialojen välistä yhteistyötä. Tämä poikkialaisuus on varmistettava myös strategisten painopisteiden valinnassa sekä niihin johtavassa valmistelussa. Perinteisesti vahvojen TKI-intensiivisten teknologia-, tiede- ja toimialoien rinnalle on tuotava uusia aloja, jotta suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu laaja-alaisesti. Vain näin on mahdollisuus saada tuottavuusperusteista kasvua Suomeen. Strategisten painopisteiden valmisteluun on saatava riittävässä määrin eri tieteenalojen sekä luovien alojen edustajia korkeakouluista sekä yrityksistä.
Strategisten valintojen toteuttamiselle luodaan edellytykset laaja-alaisella osallistumisella.
s. 40 todetaan "Esimerkiksi EU:n rahoitusohjelmat ja kumppanuudet ovat merkittäviä kokonaisuuksia, jotka määrittelevät eurooppalaisen teknologiakehityksen suuntaa ja niissä suomalaisten toimijoiden on tarpeen olla aktiivisesti mukana" --> Eu:n TKI-politiikka on painopisteiltään strategista ja ennakoitavaa, minkä vuoksi suomalaisen TKI-rahoituksen saajia tulisi osanan kilpailtua rahoitusta edellyttää ja palkita entistä vahvemmin osallistumaan näiden EU-rahoitusohjelmien eri instrumentteihin. Näin kansallisen TKI-panostusten vaikuttavuutta ja innovaatiopotentiaalia voisi entisestään parantaa ja strategisesti suunnata sinne missä jatkorahoitusta on. Ja rahoituskaaret muotoituisivat pidemmiksi.