- Sivulla 40 sanotaan: ”Esimerkiksi EU:n rahoitusohjelmat ja kumppanuudet ovat merkittäviä kokonaisuuksia, jotka määrittelevät eurooppalaisen teknologiakehityksen suuntaa ja niissä suomalaisten toimijoiden on tarpeen olla aktiivisesti mukana. ”
Kommentti: Tällä hetkellä ei ole kansallista, yhteistä näkymää missä kumppanuuksissa ja verkostoissa ollaan mukana. Jokainen yliopisto toimii oman strategiansa mukaisesti, vaikka monesti olisi hyödyllisempää hakea yhteistyötä ja yhdistää voimavaroja EU:n kumppanuuksissa ja verkostoissa. Kansallinen koordinaatio puuttuu tältä osin.
- Cofund-ohjelmien osalta kansallinen koordinaatio puuttuu täysin ja tiedon avoin jakaminen on puutteellista, kun kumppanuuksiin haetaan partnereita ja/tai associated partnereita. Tiedon saaminen tai mukaan pääseminen perustuu tällä hetkellä satunnaisesti saatuun informaatioon toisilta organisaatioilta tai omien verkostojen kautta. Olisi tärkeää miettiä ministeriötasolla parempaa kansallista koordinaatiota, jossa valitaan Suomelle strategisesti tärkeät kumppanuudet ja pyydetään tutkimusorganisaatiolta näkemystä vahvuusalueista ja pohditaan minkälaisia kansallisia verkostoja (partners/associated partners) olisi hyvä luoda kumppanuuksiin, jotta niistä saadaan mahdollisimman laaja hyöty suomalaisille organisaatiolle.
- Kaikkia EU:n työryhmiä, kumppanuuksia ja verkostoja tulisi tarkastella siten, että niihin valitaan mukaan henkilöitä tai organisaatiota Suomesta, joilla on aihealueeseen nähden vahvin osaaminen, joka on profiloitunut kyseiseen teemaan ja myös huomioiden maantieteelliset erityispiirteet.
- Sivulla 40 sanotaan: ”Strategisten valintojen päätehtävänä on muodostaa yhteinen kansallinen näkemys kasvualueista, jotka ovat joko strategisen osaamisen, globaalin kysynnän, kilpailuteki-
jöiden tai merkityksellisyyden kannalta Suomelle huomionarvioisia.”
Kommentti: Olisi hyvä tarkentaa kuka tai ketkä ovat mukana määrittämässä strategisia valintoja sillä Suomessa täytyisi paremmin huomioida myös alueelliset erityispiirteet ja osaaminen.

Rahoitussuunnitelman tulee tukea eri hallitusten aikana tapahtuvaa rahoituksen suuntaamista t&k-rahoituslain voimassaoloaikana, jotta ennustettavuus ja pitkäjänteisyys säilyy. TKI-ketjun osalta painotuksia on tehtävä tutkimustietoon pohjautuen ja tki-ketjun toimivuutta tukien. On käytävä keskustelua laajasti vaikuttavuuden aikajänteistä sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista. TKI-panostuksia on siirretty aikaisempina politiikkatoimina perusrahoituksesta haettaviin rahoituksiin, ja tällä hetkellä rahoituksen sirpaleisuus vaikeuttaa jo perustehtävien hoitamista eikä tutkijan työn epävarmuus houkuttele tutkimuksen piiriin. Tutkimustoiminta vahvistuu perusrahoitusta nostamalla.

Meillä on oikeita todellisia ongelmia, joita kulttuuri ja luovat alat voivat olla mukana ratkaisemassa eli on onnistuttava digitaalisessa, vihreässä ja sosiaalisessa siirtymässä. On panostettava sellaisiin asioihin, jotka ovat tarpeellisia. Kulttuuri ja taide on ihmisyyden ytimessä. Syy olla olemassa.

Pääministerin johtama talousneuvosto olisi yhtä lailla syytä osallistaa ja sitouttaa nykyistä enemmän ennakoivassa valmisteluvaiheessa käymään vuoropuhelua Suomen merkittävistä kasvuavauksista, jotta saataisiin jo aikaisessa vaiheessa sitoutettua keskeisiä sidosryhmiä näihin avauksiin. Osa linkittyy keskeisesti TKI-työhön.

Suomen Akatemia kannattaa luonnoksen linjausta, että kansallisten painopisteiden ja strategisten valintojen valmistelu toteutetaan avoimena prosessina. On tärkeää, että siihen osallistetaan kaikki TKI-toimijat, ja että valinnat perustuvat tutkittuun tietoon ja riittävään tietopohjaan.

TKI-työryhmä on aiemmin ansiokkaasti pyrkinyt välttämään kovin kapeiden painopisteiden valintaa. Sitä on varottava jatkossakin, kun yrityksetkin tarvitsevat osaamista laajasti, esimerkiksi teknologioiden ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi, tai erilaisten innovatiivisten palvelujärjestelmien rakentamisessa. Suunnitelman osaamiskeskittymä- ja ekosysteemiajattelua tulisi siten suunnata enemmän kohti tulevaisuutta.
Monitieteisyys on yhä enemmän nousussa myös yliopistojen ja yritysten yhteistyössä. Temaattisten lippulaivojen ja tiukasti rajattujen yritysveturihankkeiden rinnalle ehdotamme yliopistoveturimallia. Siinä strategisesti valittujen teemojen ympärille kehittyy yhteisen tutkimustoiminnan myötä monitieteinen osaamisekosysteemi ja toimintaympäristö, johon erilaiset, eri kokoiset innovatiiviset yritykset voivat kiinnittyä.

Suomen on syytä lisätä aktiivisuutta eurooppalaisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa ja verkostoissa, erityisesti nyt kun Euroopan iskunkestävyyttä ja omavaraisuutta lisätään. Strategiset valinnat TKI-rahoituksen suuntaamiseksi on tehtävä laajapohjaisesti TINin johdolla. Valintoja tehtäessä tulee keskittyä tavoitteisiin ja jättää ratkaisut yritysten ja tutkimuksen mietittäväksi, eli valinnat tulee tehdä teknologianeutraliteetti säilyttäen.

TKI-toiminnan avulla tulee myös tavoitella merkittävää julkisen sektorin tehokkuuden, tuottavuuden ja palvelutason parantamista. Digitalisaation, robotisaation, automaation, sensoriteknologian, datan ja tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa esimerkiksi sote-sektorilla valtavan tuottavuuspotentiaalin, mikä edellyttää TKI-rahoitusta myös yliopistosairaaloille.

Teknologianeuvottelukunta on perusteellisen työnsä tuloksena tunnistanut yhteiskuntaa laajalti hyödyttäviä suositeltavia teknologia-alueita ja tehnyt sen perusteella toimenpide-ehdotuksia (Suomen teknologiapolitiikka 2020-luvulla, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:30). TKI-rahoituksen suunnitelmassa tulee hyödyntää Teknologianeuvottelukunnan jo tekemä työ ja varmistaa siinä esitettyjen toimenpiteiden toteutus, jotta saamme Suomeen lisää osaajia kehittämään kriittisiä teknologioita (kuten tekoäly, 5G/6G-verkkoteknologiat, kvanttiteknologia) ja ottamaan niitä käyttöön eri aloilla.

Tuemme linjausluonnosta strategisten painopisteiden valinnoille ja valmistelulle. Ehdotamme linjaukseen täydennyksenä Teknologianeuvottelukunnan jo tekemän työn hyödyntämistä.

Strategisten painopisteiden valinta on varsin merkittävä toimenpide. Turun yliopiston näkökulmasta tämä pitää tehdä huolella ja laajaa asiantuntemusta käyttämällä sekä sidosryhmiä kuulemalla kuten luonnoksessa todetaan, mutta kun kohdassa 4.1. kuvataan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintaa, niin tätä ei ole kirjattu. Tätä olisi hyvä tarkentaa ja synkronoida kohdat 4.1 ja 4.4.

Koska nousevia aloja ei ole aina helppo tunnistaa niin tilaa on jätettävä myös uudistumiselle ja sellaisille aloille, joiden merkitys näkyy vasta pidemmällä aikavälillä. Yliopistojen laaja-alainen perustutkimus on tässä tärkeässä roolissa, joten on huolehdittava ettei strategisten painopistealojen valinta kavenna liikaa yliopistojen tutkimustoimintaa. Osaamiskeskittymien ympärillä on oltava riittävästi niiden tarvitsemaa monialaista, etenkin kulttuuristen ja yhteiskunnallisten sekä lainsäädännöllisten ja kaupallisten vaikutusten tutkimukseen perustuvaa osaamista. Tällaista laajaa osaamista tuottavat nimenomaan yliopistot ja niissä tehtävä vapaa ja vaikuttava tieteellinen tutkimus.

Suunnitelmassa esitetyt linjausluonnokset yritysten TKI-toiminnan tukemisesta ja tavoitetila T&K-rahoituksen kohdentamisesta niin, että se vivuttaa yksityisen sektorin T&K-toimintaa ja edistää yritysten kykyä muuttaa T&K-toiminta innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi, arvonlisäksi ja tuotannoksi, ovat erittäin hyviä. Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet T&K-rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille. Metsäteollisuus ry korostaa suomalaisten metsäteollisuusyritysten TKI-työn sekä metsäbiotuotteita ja -teknologioita koskevan julkisen tutkimuksen olevan tasoltaan maailman kärkeä ja edistävän merkittävästi globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisuja. Toimialalla on jo nyt vahvaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä sekä vaikuttavia kansallisia ja alueellisia osaamiskeskittymiä ja -ekosysteemejä. Tämä takaa TKI-työn vaikuttavuuden. Metsään pohjautuva biotalous on kasvualue, jolla on strategista osaamista, globaalia kysyntää ja joka on hyvin tärkeää Suomen kilpailukyvylle. Vihreää siirtymää tulee edistää kohdentamalla julkista T&K-rahoitusta uusien, fossiilisia tuotteita korvaavien materiaali- ja tuoteteknologioiden tutkimiseen ja kehittämiseen.