Kasvun takaamiseksi vähintään puolet julkisista TKI -lisäpanostuksista tulee kohdistaa yrityksille ja yritysvetoisille kumppanuushankkeille. Julkinen raha toimii tärkeänä vivuttajana yritysten lisäpanostuksille TKI -toimintaan. Lisäpanostukset tulee kohdistaa pääosin Business Finlandin määrärahojen nostoon.
Koulutuksen laadun takaamiseksi on tärkeää, että korkeakoulut ovat hyvin resursoituja. Lisärahoitus tulee kuitenkin suunnata pääosin korkeakoulujen pitkäjänteiseen tutkimukseen ja ja innovaatiotoiminnan tasonnostoon ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Yliopistojen opetus perustuu tutkimukseen ja korkeatasoinen tutkimus takaa myös laadukkaan koulutuksen. Korkeakoulujen tulisi myös tehostaa toimintaansa, lisätä keskinäistä yhteistyötä ja profiloitua entistä paremmin. Ei ole itseisarvo, että korkeakoulutettujen määrää lisätään kaikilla aloilla vaan pikemmin niillä aloilla, jotka ovat strategisesti tärkeitä vihreän siirtymän toteutumiselle (kuten luonnontieteellinen ja teknologia). Rahoitusta tulee nimenomaan ohjata tutkimuksen laadun ja huippuosaamisen kehittämiseen. Laatu tuo usein mukanaan myös vetovoimaa strategisille aloille.
PK-yritysten TKI-kyvykkyyttä on parannettava toimenpiteillä, jotka lisäävät niiden absorptiokyvykkyyttä. Innovaatioverkostojen toimintaa tulee tukea Business Finlandin avustuksin, vaikka BF:n nykyisin käyttämä vientikerroinmittari ei tällaisissa hankkeissa täyty. Uusien teknologioiden testaukseen tarvitaan resursseja ja fasiliteetteja. PK-yritykset ovat tärkeitä toimijoita suurten vientiyritysten arvoverkossa. PK-yritysten uudistuminen ja kilpailukyky on edellytys suurten yritysten menestykselle ja kasvulle Suomessa.

Kemianteollisuus katsoo, että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten korkealaatuisen tutkimuksen edellytyksenä on panostaminen niiden tutkimusinfroihin. Kemianallla on erityisen tärkeätä, että kalliiden laitteiden hankintaan ja ylläpitoon suunnataan varoja. Pienessä maassa kuten Suomessa on järkevää, että tutkimusinfrat ovat tehokkaassa yhteiskäytössä ja niiden tarjoamien teknologia-alustojen palvelut ovat mahdollista myös yrityksille.

Ilmatieteen laitos painottaa, että linjausluonnoksen mukaiset toimet tutkimuslaitosten perusrahoituksen lisäämiseen ovat välttämättömiä mahdollistamaan tutkimuslaitosten tärkeää ja korvaamatonta roolia TKI-toiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimuslaitosten tutkimukseen käytettävä perusrahoitus on vähentynyt lähes 30% 2010-luvulla. Tämä on vaikeuttanut kilpaillun rahoituksen hankkimista, sillä lähes kaikki rahoitusinstrumentit vaativat isäntäorganisaatiolta merkittävän oman vastinrahan. Jotta tutkimuslaitokset kykenevät jatkossakin kasvattamaan kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen määrää, on kriittisen tärkeää huolehtia niiden perusrahoituksen riittävyydestä. Muutoin vastinrahoituksen riittävyys muodostuu pullonkaulaksi ja estää tutkimuslaitoksia osallistumasta esimerkiksi EU-hankkeisiin ja kansallisiin Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoittamiin hankkeisiin, jotka kaikki edellyttävät omaa vastinrahaa. Tutkimuslaitosten tutkimukseen käytettävän perusrahoituksen määrän aleneminen on vaikeuttanut myös kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen ja -infrastruktuurien ylläpitoa ja kehittämistä. Nämä ympäristöt ja infrastruktuurit ovat välttämättömiä menestyksekkäälle TKI-toiminnalle.

Kohdassa 5 “Tutkimuslaitosten perusrahoitus” mainitaan, että “osalla tutkimuslaitoksista elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen on lakisääteinen tehtävä.” Tämän lisäksi osalla tutkimuslaitoksista on lakisääteinen tehtävä tuottaa turvallisuutta ja hyvinvointia edistäviä, tutkittuun tietoon ja menetelmiin perustuvia palveluita suoraan yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. Ilmatieteen laitos ehdottaa, että tämä lisättäisiin tekstiin. Tutkimuslaitosten perusrahoituksen lisääminen mahdollistaisi paremmin myös tämän tyyppisen tutkimuksen ja palveluiden yhteistyön pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämisen.

Kohdassa 10 “Tutkimusinfrastruktuurit” Ilmatieteen laitos haluaa korostaa sitä, että uusien infrastruktuurien rahoittamisen lisäksi varataan riittävästi resursseja olemassa olevien infrastruktuurien ylläpitoon ja käyttöön. Pitkäaikaisten tutkimusinfrastruktuurien ylläpito ja kehittäminen sopivat luontevasti tutkimuslaitosten tehtäviksi.

TKI-investoinnit tähtäävät yleensä uusien teknologioiden syntymiseen ja käyttöönottoon, mikä edellyttää uudenlaista osaamista. Siksi TKI-rahoituksen saamisen yhtenä edellytyksenä on pidettävä osaamiskartoitusten tekemistä henkilöstölle ja niiden pohjalta toteutettavia koulutussuunnitelmia.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset rahoituksen vahvistamiseksi läpi TKI-järjestelmän ovat erittäin suotavia ja kunnianhimoisia. Erityisen tärkeää on rahoittaa tasokasta perustutkimusta yliopistojen ja Suomen Akatemian kautta. On muistettava, että tulevaisuuden tällä hetkellä vielä tuntemattomat haasteet ja tarpeet edellyttävät vapaan perustutkimuksen kunnollista rahoitusta eikä pelkästään muotialoille korvamerkittyä rahaa. Lisäksi lisääntyvä tutkijakoulutustyökuorma huomioitava opettajaresursseissa. Laadukas perustutkimus tuottaa innovaatioita ja hyvinvointia.
Infrastruktuurirahoituksen pitää kattaa koko elinkaari mukaan lukien ylläpito ja uudistaminen. Laitteiden lisäksi myös asiantuntevien operaattorien tarve on huomioitava ja heille on luotava arvostettu urapolku.

On erinomaista, että tässä kokonaisuudessa on huomioitu tutkimusinfrastruktuurit. Tutkimus muuttuu yhä dataintensiivisemmäksi, eli tutkijat ja yritykset tarvitsevat yhtä tehokkaampaa datankäsittelykapasiteettia ja laadukasta datanhallintaa. Tämän mahdollistavat huippuluokan tutkimusinfrastruktuurit, joiden osalta Suomi on onnistunut rakentamaan osaamista ja palveluita tutkijoille jo vuosikymmenten ajan. Kansainvälisestikin arvostettu laskennallisen tieteen osaaminen on mahdollistanut sen, että Suomeen on onnistuttu saamaan maailman tällä hetkellä kolmanneksi tehokkain supertietokone, yhteiseurooppalainen EuroHPC-ohjelmaan kuuluva LUMI, joka nostaa suomalaisten tutkijoiden ja yritysten TKI-kyvykkyydet uudelle tasolle. Jotta pysymme jatkossakin maailman kärjessä, tulee varmistaa kansallinen pitkän aikavälin rahoitus sille, että Suomi voi jatkossakin toimia yhteiseuroopppalaisten huipputehokkaiden tutkimusinfrastruktuurien sijoituspaikkana EuroHPC-ohjelman edetessä. Lisäksi on hienoa, että työryhmä on huomioinut EU:n TKI-hankkeet ja vastinrahoituksen haasteet osana tätä kokonaisuutta. Suomen tulee edistää EU-rahoituksen kotiuttamista varmistamalla se, että suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus saada rahoitusta EU-komission hyväksymien EU-hankkeiden omarahoitusosuuksiin, vastinrahoitukseen ja hankevalmisteluun. Tähän tarvitaan oman budjettimomenttinsa, jonka avulla varmistetaan, ettei yhdenkään suomalaisen osaajan tarvitse jättää EU-hankkeita tekemättä tukirahoituksen puuttumisen vuoksi. Ylipäänsä EU-rahan kotiuttaminen TKI-puolella on oltava poliittinen prioriteetti Suomelle, ja se on nähtävä ei ainoastaan mahdollisuutena kotiuttaa rahaa, vaan myös tilaisuutena nostaa suomalaista osaamista, luoda suomalaisille TKI-toimijoille kansainvälisiä verkostoja, kehittää omaa osaamistaan ja kaupallistaa hankkeiden tuloksia Suomessa, sekä myös vaikuttaa EU-politiikkaan ja ohjelmiin. EU-rahoitusta ei kuitenkaan tule nähdä kansallisen TKI-rahoituksen osana, vaan kansallinen rahoitus tulee olla itsessään kestävällä pohjalla, ja sen lisäksi tulee hakea enemmän EU-rahoitusta, jolloin myös kotimaisista panostuksista saadaan maksimaalinen hyöty. Lisäksi yritysten ja tutkimustoimijoiden välisten yhteistyön edistämiseksi on turvattava riittävät resurssit, joilla tuetaan esimerkiksi PK-yritysten ja startuppien pääsyä tutkimusinfrastruktuureiden pariin.

Ammattikorkeakouluille Centre of Expertices rahoitus, joka vastaa yliopistojen Lippulaiva-rahoitusta. Centre of Expertice rakennetaan erityisesti tunnistaen ammattikorkeakoulujen rooli osaavan työvoiman jatkuvana kouluttajana, soveltavan tutkimuksen osaajana ja vahvana työelämäkumppanina, myös suurten yritysten kanssa pk-yritysten rinnalla.

Valtion myöntämän T&K-rahoituksen lisääntyminen tulevina vuosina on myönteinen asia. On selvää, että julkisen rahoituksen rinnalle tarvitaan voimakkaita panostuksia yrityksiltä. Luonnoksessa tutkimus korostuu innovaatiotoimintaan verrattuna. TKI-järjestelmän kehittämisessä tulee tunnistaa selkeät polut osaamisesta tutkimukseen, tutkimuksesta innovaatioihin, innovaatioista liiketoimintaan ja edelleen liiketoiminnan kehittämiseen T&K-toiminnan kautta. Järjestelmän tulee kyetä luomaan uusia ratkaisuja ja mekanismeja nykyisiin pullonkauloihin kehittämisen nivelvaiheissa.

Muutoksessa pitkäjänteisyys ja osapuolten sitoutuminen investointeihin tulee varmistaa riittävän perusrahoituksen kautta toimijoille kautta linjan. Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksessa on huomioitava strategiset ja alueelliset painopisteet turhien päällekkäisyyksien välttämiseksi ja painopisteiden kansainvälisen vetovoiman lisäämiseksi. Kilpailtujen EU-rahoitusten menestyksekkäässä hakemisessa olisi selvitettävä, onko syytä luoda Suomeen uusia palvelurakenteita kasvattamaan kyvykkyyttä kotiuttaa rahoituksia entistä enemmän.

Kuntien, kaupunkien ja alueiden rooli jää sivuosaan eikä luonnoksessa oteta kantaa kuntien rooliin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksessa. Myös kunnissa TKI-toiminnan tulisi olla osa pysyvää toimintaa, jotta voidaan varmistaa esimerkiksi uudenlaisten sosiaalisten innovaatioiden synty ja niille sopivat kokeiluympäristöt. Valtionrahoituksen lisääntyessä tulisi varmistaa, että kaupunkien innovaatio- ja kehittämistoimintaan kannustetaan ja sitä rahoitetaan pitkäjänteisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-työn rahoituksessa tulee huomioida yliopistosairaaloiden lisäksi myös hyvinvointialueet riittävällä painoarvolla ja tehdä strategisia ja alueellisia valintoja korkeatasoisen T&K-toiminnan varmistamiseksi.

Rahoituksen tulee ohjata yrityksiä koulutus- ja tutkimustoimijoita toimimaan yhteistyössä. Nykyisin rahoitukset eivät ohjaa riittävästi yhteistyöhön, kuten TEM:n tilaamassa raportissa on käynyt ilmi.

Vrt. kohdan 4.4 kommentti SSAH-alojen merkityksestä. Rahoituksen suuntaamisessa on tärkeää muistaa myös se, että perustutkimuksen hyödyt voivat näkyä hyvin pitkällä aikajänteellä emmekä voi tietää ennalta, mihin rahoitusta tulisi vaikuttavasti suunnata. Tutkimuksen korkea laatu ja uudistuminen ylipäätään tulisi siis säilyttää arviointikriteereinä eikä tehdä liian vahvoja strategisia valintoja.

Yliopistojen ja SA:n rahoituksen lisääminen on luonnollisesti erittäin kannatettavaa.

EU:n ja muun kv. T&K-rahoituksen tehokkaampaa hyödyntämistä tarvitaan ja se on yksi keskeisimmistä tekijöistä tutkimuksen vaikuttavuuden alueella. Se kuitenkin edellyttää, että meillä on tukeva pohja, ts. hyvin rahoitettu perustutkimus, joka mahdollistaa näiden hakemisen. Ehkä jopa niin, että suurempi osa kansallisesta rahoituksesta ei olisi kilpailtua, jolloin resursseja vapautuisi muun rahoituksen hakemiseen. Esim. EU-rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää myös vahvempia kansallisia tukirakenteita, esim. EUTIn ja NCP:eiden lisäresurssointia, sekä kannustimia.

Lippulaivaohjelma ja STN-rahoitusinstrumentti on tehokkaasti tuoneet yhteen eri sektoreiden toimijoita Suomessa tiedon tuottajista tiedon hyödyntäjiin. Nämä ovat erinomaisia instrumentteja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi, ja niitä kannattaa edelleen kehittää ja laajentaa eikä luoda jälleen uusia instrumentteja vaikuttavuudelle.