Yksi keskeinen tutkimuksen vaikuttavuuden muoto on tutkijan yhteiskunnallinen vuorovaikutus, johon korkeakoulujen rahoitusmallit tai tutkijan meritoitumisarvioinnit eivät nykyisellään kuitenkaan kannusta. Kun korkeakoulujen ohjausjärjestelmää uudistetaan, myös TKI-suunnitelman tavoitteet vaikuttavuudesta on huomioitava siinä yhteydessä sen sijaan, että rakennettaisiin erillinen vaikuttavuuden mittaristo. Vähimmillään eri mittaristojen on osoitettava johdonmukaisesti samaan suuntaan ja tutkimuksen monipuolinen vaikuttavuus on huomioitava. Esimerkiksi vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallisessa suosituksessa yhteiskunnallinen vuorovaikutus huomioidaan.

TKI-toiminnan vaikuttavuus syntyy keskeiseltä osin koulutuksen kautta. Onkin tärkeää, että TKI-toimintaa lähestytään laajasta näkökulmasta ymmärtäen sen tuottavan yhteiskunnalle paljon hyvää myös ilman kaupallisia sovelluksia. Tutkimuksen ja koulutuksen nivoutuminen yhteen on tärkeä TKI-järjestelmämme piirre, jota on syytä jatkossakin vahvistaa korkeakoulujen riittävillä perusvoimavaroilla.

Laurea-ammattikorkeakoulu tukee Arenen esitystä siitä, että seurattaviin mittareihin lisätään työn tuottavuuden kehityksen seuranta.

Suunnitelmassa ymmärretään ja esitetään seikkaperäisesti vaikuttavuusarvioinnin haasteet erityisesti perustutkimuksen suhteen. TKI-toiminnan vaikutusten arviointia tulee edelleen kehittää ja arviointituloksia pitää hyödyntää TKI- strategian kehittämisessä entistä laajemmin.

Finland har bra nivå på forskningspublicering, men mängden topp-publikationer borde öka ytterligare.

Valtion rahoitusosuudella on tarkoitus vivuttaa yritysinvestointeja vahvaan kasvuun. Jotta tavoite toteutuu, tarvitsemme määrätietoista johtajuutta ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä. Olisi kestämätöntä investoida mittavasti T&K-toimintaan ja jättää katsomatta, mitä valtion investoinneilla on saatu aikaan.

Tarvitsemme laaja-alasta sidosryhmäyhteistyötä määrittämään, miten vaikuttavuutta tulee arvioida. T&K-rahoituksen hyödyt näkyvät eri toimialoilla eri tavoin ja hyödyt voivat tulla hyvin erilaisin viivein näkyviin. T&K-rahoituksella parhaimmillaan syntyy innovaatioita, jotka tuovat yhteiskuntaan talouskasvun ja viennin lisäksi muita hyötyjä. Siksi Lääketeollisuus ry pitää tärkeänä, että jo seurannan alkuvaiheessa yhteiskunnan hyödyt tunnistetaan mahdollisimman laajasti ja monimuotoisesti. Tätä määritystyötä on tärkeää tehdä kaikkien toimialojen kanssa laajassa sidosryhmäyhteistyössä.

Suunnitelmaluonnoksessa esitetyt seurantamittarit ovat suurimmaksi osaksi edelleen relevantteja. Tohtoreiden määrä ei kuitenkaan ole välttämättä toimiva yliopistojen toiminnan mittari, tietyt alat korostuvat vihreän siirtymän osalta eikä määrä korvaa huippulaatua. Jos mittarina pidetään tohtorien määrää, vaarana on yliopistojen tohtoritehtailu, joka ei välttämättä nosta osaamistasoa.

On tärkeää, että TKI-rahoituksen vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään erityisesti moderneja taloustieteellisiä menetelmiä ja asetelmia. Samalla on kuitenkin muistettava, että usein asetelmien löytäminen ja erilaisten vaikuttavuutta arvioivien mallien tekeminen on haastavaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan luonteesta johtuen ja erilaisten muutosten vaikutusten arviointi on siten vaikeaa. Tämä ei kuitenkaan saa olla esteenä TKI-toiminnan käytänteiden kehittämiseen ja arvioinnissa on hyödynnettävä myös käytännön kokemusta erilaisista toimintatavoista.

Suunnitelmassa ymmärretään ja esitetään seikkaperäisesti vaikuttavuusarvioinnin haasteet erityisesti perustutkimuksen suhteen. TKI-toiminnan vaikutusten arviointia tulee edelleen kehittää ja arviointituloksia pitää hyödyntää TKI- strategian kehittämisessä entistä laajemmin.

Vaikuttavuuden arvioinnin mittareiden tulee olla sellaisia, että saadaan tietoa TKI-toiminnan laaja-alaisista vaikutuksista yhteiskuntaan ja niihin keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin, joita Suomi haluaa edistää.

AMKE kannattaa säännöllistä seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia esitetyin kriteerein ottaen huomioon myös muut laajat tavoitteet kuten kansallinen Digikompassi ja TKI-tiekartta.

-