Kestävää kasvua ja uudistumista tulee johtaa vaikuttavuuskärjellä. Katse on kiinnitettävä siihen, mitä 4 %:n TKI-panostuksella saadaan aikaiseksi. Vaikuttavuuden on oltava laaja-alaista ja moninaista. Vaikuttavuutta tulee tarkastella kokonaiskestävyyden eri näkökulmat tasapainoisesti huomioiden, niin että siinä huomioidaan tasapainoisesti uudistumisen merkitys taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulmien kannalta. Yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteiskunnan saamat hyödyt on tehtävä näkyviksi ja tieto niistä on tuotava tiiviimmin tukemaan johtamista ja rahoitusta. Käytännössä arvon ja vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen edellyttää selkeitä mittareita, jotka osoittavat eri toimijoiden ja yhteiskunnan saaman arvon.

On hyvä, että luonnoksessa mainituista mittareista on saatavilla tietoa myös maakuntatasoisesti.

Vaikuttavuuden todentaminen on vaikeaa. TKI-ohjelmissa ja ekosysteemikehittämisessä on mukana todella paljon tahoja ja kehittämisen aikajänteet ovat pitkiä. Tuloksia ei välttämättä saavuteta yhden vaalikauden tai rakennerahastokauden aikana. Tärkeää onkin pitkäjänteinen ja avoin seuranta, jossa tarkastellaan myös laadullisin kriteerein kansallista TKI-toiminnan kokonaiskuvaa.

- Seuranta on metodologisesti haastava kokonaisuus, mutta ehdottoman välttämätön. Ny-kyiset TKI-tiekartan seurantamittarit eivät vastaa tarpeeseen selvittää innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Tämänkaltaisen arviointime-todologian kehittyminen lienee välttämätöntä.
- TKI-tiedon tuotannon ja jakamisen tulee olla avointa ja sen tulee ulottua alue- ja paikallista-solle. Tällä mahdollistetaan myös alueellinen TKI-politiikan johtaminen kansallisiin tavoittei-siin kytkeytyen.
- Tiedon tulkinnassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa tulee hyödyntää paikallisten ja alueellisten ekosysteemien tuntemusta.

T&K-rahoituksen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi on kannatettavaa. Siksi pidämme tärkeänä, että valtio rahoittaa tieteellisen rahoituksen seuranta ja vaikuttavuuden arvioinnin T&K-rahoituslain olemassaolon ajan.

On kannatettavaa, että t&k -toiminnan tilastointia kehitetään jatkossa. TKI-toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnilla ja sen kehittämisellä on Suomessa pitkät perinteet. Sitä kuitenkin vaivaa se, että arvioinnit tehdään harvoin täysin riippumattomasti. Usein arviointien tilaajana on intressitaho, esimerkiksi ministeriö tilaa arvioinnin oman hallinnonalan virastosta. Toiminnan kehittämiseen tähtäävällä arvioinnilla on oma tehtävänsä, mutta kansantalouden ja verovarojen käyttämisen näkökulmasta Suomessa tarvittaisiin riippumattomampaa arviointitoimintaa. Tässä yhteydessä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) roolia voitaisiin vahvistaa.

TKI toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin esille nostaminen on myönteinen asia ja tukee yliopistojen jatkuvaa laatutyötä. Yhteisesti sovitut laatumittarit auttavat myös yrityksiä tunnistamaan TKI investointiensa riskit ja hyödyt, mikä osaltaan madaltaa kynnystä synnyttää isompia TKI hankkeita.

Suunnitelmassa on kuvailtu kattavasti TKI-toiminnan vaikuttavuuden arviointia, vaikuttavuuksien erilaisia aikajänteitä ja vaikuttavuuden syntymistä verkostoissa.

TKI-toiminnan arviointi sen eri vaiheissa on tärkeää paitsi toimien suuntaamiseksi myös julkisen rahoituksen perustelemiseksi. Vaikuttavuuden arviointia on kehitettävä pitkäjänteisesti niin, että se ottaa huomioon vaikuttavuuden erilaiset muodot ja aikajänteet.

Kaupan liitto katsoo, että T&K -rahoituksen seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi huomioida myös toimialakohtainen jakaantuminen.

T&K-toiminnan ja -menojen kehityksen aktiivinen seuranta ja arviointi on lähtökohtaisesti tärkeää onnistuneen innovaatiopolitiikan saavuttamiseksi. Rahoitussuunnitelman luonnoksessa esitetyt mittarit kuvaavat T&K-toiminnan kehitystä kattavasti.
TKI-toiminnalla pystytään ja pyritään vaikuttamaan erityisesti työn tuottavuuden kasvuun varsinkin pidemmällä aikavälillä. Työn tuottavuuden seuranta on tärkeää TKI-rahoituksen vaikuttavuuden arvioinnissa.