Julkisten panostusten suuntaaminen on tehtävä oikein, jotta niiden avulla saadaan aikaan tavoiteltua talouskasvua sekä kestävää perustaa tulevaisuuden kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Julkisten panostusten ja toimintaympäristön tulee olla riittävän houkuttelevia julkisia panostuksia täydentäville yksityisille investoinneille.

Korkean lisäarvon ja korkean osaamisen alat tulee huomioida erityisesti lisäpanostuksista
päätettäessä. Terveysala on yksi Suomi tärkeimmistä kasvualoista, jolla on potentiaalia houkutella Suomeen merkittäviä kansainvälisiä investointeja, osaamista sekä korkean tuottavuuden ja arvonlisän työpaikkoja. Terveysala luo hyvinvointia, jonka merkitys vain kasvaa väestön vanhetessa.

Osana kokonaisuutta suunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota myös julkisen terveydenhuollon TKI-toiminnan edellytyksiin, sillä terveysalan tutkimus tapahtuu ennen kaikkea hyvinvointialueilla ja yliopistollisissa sairaaloissa. Tutkimustyöhön pitkäjänteisesti panostamalla on myös mahdollista saada aikaan mittavia säästöjä hoitokuluissa.

• Kunnianhimoisella TKI-toiminnalla on keskeinen rooli globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai energiamurroksen ratkaisemisessa. Se myös kytkeytyy yhä enemmän geopoliittiseen kehitykseen ja kysymyksiin Euroopan omavaraisuudesta sekä turvallisuudesta. Jotta suomalaiset toimijat ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessa ja elinkeinoelämämme voi uudistua, on tärkeää panostaa tulevaisuuden osaamispohjan ja kyvykkyyksien kasvattamiseen.
• Pitkäjänteinen kansainvälinen yhteistyö on olennainen osa TKI-toimintaa ja se edellyttää riittävää rahoitusta. Suomalaisten TKI-rahoittajien on tuettava pitkäaikaisilla rahoitusohjelmilla kunnianhimoisia kansainvälisiä T&K-hankkeita ja myös yritysten mukanaoloa niissä. Yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat tehneet omista lähtökohdistaan käsin hyvin itsenäisiä päätöksiä kansainvälisen TKI-yhteistyön suhteen. Yhä keskeisempi kysymys organisaatioille ja valtioille on, kenen kanssa ne syventävät kansainvälistä yhteistyötä, ja että yhteistyö ei saa johtaa ristiriitaan esimerkiksi kansallisen turvallisuuden tavoitteiden kanssa. Tieteen etiikasta ja tutkimusturvallisuudesta on pidettävä kiinni. Suomen on asemoitava itseään uudelleen kansainvälisessä T&K-yhteistyössä ja sen ohjaamiseen tarvitaan kansallista strategista otetta. Huomion tulee olla luotettavien, pitkäntähtäimen kumppanuuksien luomisessa samanmielisten maiden kanssa. Samalla tarvitaan myös kumppanien laajentamista ja monipuolistamista uusien ja nousevien maiden kanssa.
• Rahoitussuunnitelman laatimisessa parlamentaarisen TKI-työryhmän periaatteet ovat hyvä lähtökohta. Toimilla tulee olla vipuvaikutus yritysten TKI-panostusten kasvattamiseen tai Suomen kotiuttaman EU-rahoituksen kasvattamiseen. Vaikutus yritysten TKI-panostusten kasvamiseen voi tulla joko suoraan TKI-toiminnan kautta tai toimintaympäristöön liittyvien toimien kautta. Rahoituksella tulee saavuttaa vaikuttavuutta. Samalla tutkimuksen korkeasta laadusta on pidettävä kiinni.
• Kunnianhimon tasoa tulee lisätä asettamalla kunnianhimoiset ja riskipitoiset temaattiset tavoitteet, joita tutkimusyhteisö yhteistyössä yritysten kanssa lähtee pitkäjänteisesti ratkomaan. Temaattisten tavoitteiden asettamissa kehyksissä tulee voida tehdä vankkaa perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Tuloksena syntyy uusia spin off -yrityksiä sekä yhteistyötä ohjelmaa toteuttavien yritysten kesken ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Ohjelmat houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen ja osallistumaan korkeatasoisiin innovaatioekosysteemeihin. Nostetaan kunnianhimon tasoa myös kansallisten datavarantojen hyödyntämisessä tutkimuksessa ja hyödynnetään tekoälyn tuomat mahdollisuudet datojen käsittelyssä.
• Rahoitusmuotojen ja ohjauksen tulee aidosti tukea TKI-yhteistyötä sekä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kesken että myös tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyö on monipuolista ja aktiivista, mutta viimeaikojen päätöksillä (esim. VN TEAS-instrumentin lakkauttaminen ja tohtorikoulutuspilotin rahoituksen rajaaminen yliopistoille) yhteistyön pohjaa on heikennetty.
• Eri hallinnonalojen mahdollisuudet osallistua TKI-yhteistyöhön tulee varmistaa osallistamalla myös sektoriministeriöt toimenpiteiden ja rahoitusmallien valmisteluun sekä allokoimalla tutkimusrahoitusta hallinnonalojen kehyksiin. Budjettineuvotteluissa VM:n tulee tunnistaa, että kyseessä on yhteisesti sovittu T&K-lisärahoitus, eikä TKI-rahoitus saa joutua kilpailemaan sektoriministeriöiden muiden rahoitustarpeiden kanssa.

- Tavoitteeksi asetettu neljän prosentin kansallinen BKT-tavoite tulee toteuttaa alueellisesti tasapuolisesti, eli niin, että tavoitteena on neljän prosentin vähimmäistason saavuttaminen kaikissa maakunnissa. Tämä lisäisi TKI-toiminnan alueellista vaikuttavuutta ja monipuolistaisi sitä, koska eri maakunnissa on erilaisia vahvuuksia ja tutkimustarpeita, joihin rahoitusta voitaisiin kohdistaa.

- Julkisen tuen T&K-toiminnalle tulisi olla uutta luovaa. Yhtenä keskeisenä periaatteena tulisi olla, että tuella saadaan entistä suurempi osa yrityksistä panostamaan T&K-toimintaan. Erityisesti pk-yritysten tarpeet on huomioitava rahoitusinstrumenttien kriteereissä. Julkisille T&K-tuilla on saatava yritykset tekemään aitoja lisäpanostuksia T&K-toimintaan.

- Valtion monivuotisessa T&K-suunnitelmassa tulisi huomioida katvealueet ja kerrannaisvaikutukset. Kaupungeissa ja suurimpien keskusten ulkopuolisten pk-yritysten parissa on potentiaalia lisätä T&K-toimintaa, mikäli he saavat tukea ja yhteistyötä lisättyä korkeakoulutoimijoiden kanssa.

- Rahoituksen ennakoitavuus on tärkeää, sillä se helpottaa tutkijanuralle hakeutumista ja tutkijan uran rakentamista. Tämä edellyttää monivuotista rahoitusta, joka ulottuu useamman hallituskauden mittaiselle ajanjaksolle. On lisäksi huomioitava, että tutkimuksen ja innovaatioiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä on hankalaa arvioida lyhyellä aikavälillä. Tutkimuksen ja koulutuksen vaikutukset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluessa.

- Tutkimuksen ja käytettävien rahoitusinstrumenttien vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Se edistää tutkimustulosten levittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti.

- Viestinnän rooli on tärkeä, kun tiedotetaan tutkimusohjelmista, tutkimusrahoituksen hauista, tutkimushankkeista ja tutkimustyön tuloksista. Myös viestintään ja tiedottamiseen on syytä osoittaa riittävästi resursseja.

Helsingin yliopisto näkee, että yliopistojen keskeinen, joskin alihyödynnetty rooli osana kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on tunnistettava. On määrätietoisesti rakennettava Suomen vahvuuksille ja panostettava nimenomaan korkeimmat kansainväliset laatustandardit ylittävään tutkimukseen. Julkista T&K-rahoitusta tulisi kohdentaa toimintaan, joka vahvistaa TKI-kenttää laajasti ja joka ei kuulu yritysten omaan ydintoimintaan.

Korkeatasoinen tutkimus mahdollistaa kilpailukykyisen kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Tämä edellyttää pitkäjänteistä tiede- ja tutkimuspolitiikkaa, jossa ymmärretään tieteellisen tutkimuksen pitkä aikajänne, teknologia- ja toimialaneutraalius sekä tieteen autonomia. Jos tätä kivijalkaa ei pidetä kunnossa, rapistuu ajan myötä myös uutta tietoa tarvitseva kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Tieteen tason nousuun panostaminen on edellytys yliopistoille ja tutkijoille päästä kansainvälisessä kilpailussa huipulle. Laadukkaan tutkimustoiminnan täytyykin olla yksi TKI-politiikan pysyviä perusperiaatteita.

Suomen Akatemian lisäksi yliopistojen valtion perusrahoitus muodostaa pohjan suomalaiselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle, jotka ovat yliopistojen tärkeät perustehtävät. Ilman kasvavaa panostusta valtionrahoitukseen ei synny sitä tutkimusta, johon soveltavampi tutkimus, yritysyhteistyö ja innovaatiotoiminta perustuvat. Tarvitaan rahoitusta, jolla palkataan huippuosaajia pysyviin työsuhteisiin, joilla ylläpidetään yhteiskäyttöisiä, avoimia tutkimusinfrastruktuureja ja jolla yliopistot voivat huolehtia omarahoitusosuuksistaan, kun ulkoisen rahoituksen määrä kasvaa.

Riittävä perusrahoitus edistää TKI-työn pitkäjänteisyyttä sekä mahdollistaa kilpaillun rahoituksen hyödyntämisen. Helsingin yliopisto tukee erittäin voimakkaasti parlamentaarisen työryhmän suunnitelmassa esitettyä valtion perusrahoituksen lisäämistä ja näkee resurssoinnin oleellisena koko suomalaiselle TKI-toiminnalle.

Rahoituksen vaikuttavuus pitää nähdä laajana kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon T&K-työn tekeminen, sen tulokset ja saavutuksista viestiminen. Lippulaivojen, huippuyksiköiden ja Veturien lisäksi tarvitaan Millennium-teknologiapalkinto, joka kertoo maailmalle, että Suomi on johtava teknologiamaa, tukee suomalaisen teollisuuden ja akateemisen yhteisön verkostoitumista maailman huippuosaajiin, ja houkuttelee maineellaan Suomeen kansainvälisiä osaajia.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kehottaa joulukuussa 2022 julkaistussa maaraportissaan Suomea uudistamaan innovaatioekosysteemiään. OECD:n mukaan innovaatioekosysteemin monipuolistaminen lisäisi järjestelmän resilienssiä kohdata toimialakohtaisia shokkeja, kuten Nokian matkapuhelinliiketoiminnan alasajon kaltaisia vaikutuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

OECD:n raportin mukaan suomalainen innovaatioekosysteemi on pitkälti suurten tutkimukseen- ja kehittämiseen (t&k) orientoituneiden yritysten ohjaama. Maiden välisessä vertailussa käy ilmi, että Suomessa yrityslähtöinen t&k-toiminta keskittyy ICT-sektorille ja esimerkiksi vähittäiskaupan ja tukkukaupan osuus on pienempi kuin muissa OECD-maissa. Raportin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa vähittäiskaupan tuottavuus kasvoi voimakkaasti, kun 1990-luvulla panostettiin uuden teknologian hyödyntämiseen, verkkokauppaan ja varastonhallintaan.

OECD:n mukaan suomalaiset pk-yritykset ovat aliedustettuina erityisesti soveltavassa tutkimustoiminnassa, joka on erityisen tärkeää innovaation kaupallistamisessa, raportissa todetaan

Tuottavuuslautakunnan raportissa (2023:71) todetaan seuraavaa: ”Yksityisissä palveluissa Suomen tuottavuuden taso on ollut kansainvälisesti vertaillen hyvin heikkoa. Myös sen tuottavuuden kasvu on ollut hyvin hidasta, etenkin kun otetaan huomioon palveluissa oleva merkittävä kiinnikurontavara suhteessa Yhdysvaltoihin, Ruotsiin ja muihin verrokkimaihin. Kehno tuottavuuden taso ja hyvin hidas kasvu ovat mysteereitä.”

Kaupan liiton arvion mukaan syy yksityisen sektorin alhaiseen tuottavuuteen johtuu yksityisen palvelualojen (poisluettuna ICT-sektori), kuten kaupan alan, alhaisesta t&k -toiminnan määrästä, mutta myös heikoista julkisista kannusteista sekä t&k -toiminnan ja rahoituskriteereiden kohdentamisesta teollisuusyritysten tarpeisiin. Tämä näkyy mm. Business Finlandin rahoitukseen edellytyksenä olevana vientivaateena, joka rajaa kotimarkkinoilla tehtävää kehitystyötä rahoituksen ulkopuolelle.

Monet kaupan alan yritykset toimivat kotimarkkinoilla, mutta kohtaavat verkkokaupan kautta kovaa kansainvälistä kilpailua. Mikäli kotimainen kauppa ei tässä kilpailussa pärjää, kuluttajat ostavat tuotteensa ja palvelunsa kansainvälisistä verkkokaupoista, joiden valikoimassa on kotimaisia kaupan alan yrityksiä vähemmän suomalaisen teollisuuden valmistamia tuotteita. Näin ollen kotimainen arvoketju korvaantuu ulkomaisella arvoketjulla, jolla olisi merkittävä vaikutus kotimaiseen työllisyyteen ja verokertymään.

Lisäksi kaupan alan yritykset ovat keskellä digivihreää siirtymää. Ruotsiin verrattuna Suomessa kauppa on investoinut Ruotsia enemmän rakentamiseen, Ruotsissa koneisiin ja laitteisiin. Yksityisten palvelualojen. kuten kaupan alan tuottavuutta tulisi siis nostaa panostamalla kaupan toimialan tarpeista lähtevään tki-työhön.

EU-sääntelyn seurauksena koko Euroopassa siirrytään kiertotalouden liiketoimintamalliin. Kaupan liitto huomauttaa, että kiertotalousmarkkinoita ja kiertotaloutta tukevia ekosysteemejä ollaan ensivaiheessa synnyttämässä kansallisesti. Tiukan vientikriteerin seurauksena Business Finland ei voi tukea kiertotalouden liiketoimintamallien syntymistä ja kotimaisella markkinalla kiertotalouteen panostavien yritysten tki-toimintaa. Tämän seurauksena Suomi on vaarassa menettää edelläkävijäasemansa kiertotalousmarkkinoilla.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportissa kiinnitetään myös huomiota kaupan alaan. Raportissa todetaan, että ”tärkeää on myös kannustaa T&K-toimintaan ja innovaatioihin yrityksiä aloilta, joilla T&K-toiminta ei Suomessa ole yhtä yleistä, kuten luovat alat tai kaupan ala”. Kaupan liiton laskelman mukaan Business Finlandin tilastotietoon pohjautuen Business Finlandin myöntämästä innovaatio- ja elinkeinorahoituksesta kaupan alan osuus on kuitenkin vain murusia: viime vuonna 2,4 prosenttia ja edellisvuonna neljä prosenttia.

T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa tulisi erityisesti huomioida:
• Kotimarkkinoilla toimivien yritysten edellytyksiä saada t&K-toimintaansa tukea (ohjelmat) ja rahoitusta (BF:n rahoituskriteerit) tulee merkittävästi parantaa.
• Monivuotisessa suunnitelmassa tulisi painottaa, että Suomessa lisätään yrityslähtöistä t&k-rahoitusta.
• Strategisten painopisteiden valinnoissa tulee huomioida laajasti eri toimialojen tarpeet.
• Suunnitelmassa tulee huomioida vuoden 2022 lopussa julkaistun OECD:n Suomen t&k-toimintaa koskevan maaraportin suositukset.

Priorisointi kansallisesti merkittävien ja lupaavien tutkimusalojen pitkäjänteiseksi rahoittamiseksi jotta sekä vaadittu tutkimustieto/osaaminen että tulevaisuuden osaajatarpeet yhteiskunnan tarpeisiin tulisivat saavutetuiksi. Osaamisen laatu määrää tärkeämpää, eli erityisest kansainvälisten tutkimuskärkien pitkäjänteinen tukeminen taattava.

Suunnitelmassa tulee huomioida myös kaupallistaminen, jotta T&K-toimien tuotoksista saadaan mahdollisimman suuri kansantaloudellinen hyöty. Esimerkiksi parlamentaarisen työryhmän loppuraportissa mainittujen luovien alojen kansainvälistä huipputason suunnitteluosaamista pitää oppia kaupallistamaan paremmin, jotta luovien alojen rooli arvonluonnissa pääsee nykyistä paremmin oikeuksiinsa. Tämä edellyttää brändi- ja kuluttajaliiketoimintaosaamisen kokonaisvaltaista syventämistä sekä näiden osaamisten varaan rakentuvaan tuotekehitykseen panostamista. Tuottavuuden, talouden uudistamisen ja Suomen viennin rakenteen näkökulmasta luovien alojen kohdalla on merkittävästi hyödyntämätöntä potentiaalia johtuen erityisesti kaupallistamisen sekä asiakaslähtöisen brändiliiketoiminnan osaamisen ja brändinrakentamiseen soveltuvien rahoitusmallien puutteesta niin TKI-toiminnan kuin kasvun rahoituksenkin kannalta. TKI-kohdennuksia tulee siis suunnata myös luovaan ja brändilähtöiseen liiketoimintaan.
Suunnitelmaa laadittaessa tulee uskaltaa ajatella ”outside the box” – tarvitaan myös uusia, ketteriä kokeiluja sen sijaan, että tukeudutaan nykyisiin kehyksiin, toimintamalleihin ja instrumentteihin ja vaikkapa ahtaaseen innovaation tulkintaan. Kasvuyrityksille ja pk-yrityksille sopivia rahoitusmahdollisuuksia tulee kehittää hallitusohjelmakirjausten mukaisesti, mielellään elinkeinoelämää kuullen. Elinkeinoelämän laajaa näkökulmaa toisaalta yritysten tarpeisiin ja toisaalta mahdollisuuksiin T&K-toimijana ja tulosten hyödyntäjänä kannattaa hyödyntää.
TKI-toiminnassa, etenkin sellaisessa, jolla tuetaan vihreää siirtymää, tulee ottaa hankkeissa ja rahoituksellisesti huomioon, että ne sisältävät myös käyttäytymis- ja ihmistieteitä sisältävän osuuden. Vihreä siirtymä ei ole vain teknologinen, vaan se useissa tapauksissa edellyttää siirtymää myös ihmisten käyttäytymisessä ja asenteissa. Nämä näkökohdat tulee jatkossa paremmin ottaa huomioon myös rahoitettavissa TKI-hankkeissa ja niiden sisällöissä.

Noin 150 kotimaista tieteen kustantajaa ja julkaisijaa edustava Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että tieteen monialaisuuden arvo TKI-toiminnalle sekä yhteistyön, pitkäjänteisyyden ja monikielisen osaamispohjan merkitys tulisi sisäistää eksplisiittisinä lähtökohtina myös käytännössä. Huomion tulisi kiinnittyä ennakoitavuuteen, toimintaedellytyksiin, työrauhaan, yhteistyöhön ja kansallisten erityispiirteiden tukemiseen kansainvälistymistä ja yhteiskunnallista keskustelua edistävillä tavoilla. Osaamistason merkitystä suunnitelman tavoitteille tuskin voi liikaa korostaa. Joustavuus lienee eduksi, kun monivuotisia suunnitelmia laaditaan.

Lisärahoitus on tarkoitettu parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, tukemaan pitkän aikavälin talouskasvua ja vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää valintoja: lisärahoitusta tulee kohdentaa rahoitusmuotoihin ja sisältöihin, joilla ennakoidaan olevan suurin vaikutus kasvuun.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen T&K-rahoitus yliopistoille on varsin hyvällä tasolla. Näin pitää ollakin. Yritysten T&K-kannusteet Suomessa ovat puolestaan selvästi kilpailijamaita heikommat. Epäsuhta kasvoi rajusti viime vuosikymmenellä, kun T&K-menoja leikattiin yritysten ja yritysläheisen tutkimuksen kannusteista.

Yritysten kannusteet ovat keskeisessä asemassa T&K-lisärahoituksen tavoitteiden saavuttamisessa kahdesta syystä: kaksi kolmasosaa Suomen T&K-menojen lisäyksestä odotetaan syntyvän yritysten omista lisäpanostuksista ja lisärahoituksella tavoiteltavat hyödyt syntyvät pääosin yritysten synnyttämien kaupallisten menestystarinoiden kautta.