Monivuotisessa suunnitelmassa on otettava selkeämmin kantaa Suomen TKI-rahoituksen kokonaisuus ja sen toimivuuden ongelmat. Kansainvälisissä arvioinneissa on Suomen TKI-rahoituksessa tunnistettu samat keskeiset ongelmat: Suomessa ei rahoiteta eri tahojen yhteistyötä tukevaa, teknologian käyttöönottoon kannustavaa soveltavaa tutkimusta. Kansallinen menestymisemme edellyttää yhdessä työelämän kanssa tehtyä, kysyntälähtöistä, mutta tutkimuksellisesti kunnianhimoista soveltavaa tutkimusta.
Nykyisellään TKI-rahoitus jakautuu osiin, jotka eivät toteuta optimaalista kokonaisuutta koko TKI-palvelujärjestelmää tarkasteltaessa. Business Finlandin kautta kanavoitava T&K-rahoitus kohdistuu tällä hetkellä laajasti erityisesti suurille, vientimarkkinoilla toimiville yrityksille ja niiden tuotantoketjuille, joissa tutkimuksen panopiste on vahvasti teollisten tuotteiden kehittämisessä. Suomen akatemian rahoitus taas kohdistuu pääasiassa perustutkimukseen, jossa tutkimuksen sovellettavuus yhteiskunnan kehittämisessä ja kasvussa jää vähäisemmälle tarkastelulle.
Yksi keskeisimmistä haasteita liittyy TKI-infrastruktuureihin ja niiden määrittelyyn. Suomen Akatemian jakamat infrastruktuurihankkeet kohdistuvat edelleen pistemäisesti yksittäisiin hankintoihin, akateemisiin meriitteihin perustuvin kriteerein. Päätöksissä ei katsota kokonaisuutta eikä erityisesti kokonaisvaikuttavuutta. TKI-infrastruktuurien kehittäminen ja kokonaisarviointi tulisi perustua keskeiseen tavoitteeseen eli yksityisen TK-rahan vivuttamisen ja PK-yritysten TK-intensiteetin kasvun tukemiseen. Tällöin infrastruktuuriajattelu muuttuu täysin ja se tulee tarkasteluun osana laajempaa ekosysteemiä.
Ammattikorkeakoulut ovat keskeinen taho, jolla on vahvat TKI-yhteydet moneen tahoon (eri kokoiset yritykset, julkiset organisaatiot, tutkimuslaitokset, yliopistoihin, ammatilliset oppilaitokset). Kansallisten rahoitusinstrumenttien kehittämisessä on tärkeää kohdentaa rahoituslisäykset siten, että ne tukevat aidosti ja monipuolisesti elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.
Monivuotisessa suunnitelmassa tulisi huomioida myös käynnissä oleva aluehallintouudistus, jonka myötä on hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus perustaa uudet Elinvoimakeskukset ELY-keskusten tilalle. Merkittävä kysymys on, mikä tulee olemaan uusien keskusten roolia TKI-rahoituksen jaossa, erityisesti jos haluamme panostaa myös pk-sektorin kyvykkyyteen tehdä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
On tärkeää, että elinkeinoelämä saadaan aiempaa vahvemmin mukaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Elinkeinoelämän panostuksia tutkimukseen ja toisaalta tutkimustulosten aktiivisempaa hyödyntämistä tulee edistää.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että riittävällä TKI-rahoituksella vauhditetaan elintarvikealalle syntyviä innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää ja työllisyyttä. Kotimaisen elintarviketuotannon kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että ruokasektorin osuutta lisätään kansallisessa TKI-rahoituksessa. Yrityksillä pitää olla varmuus tutkimusrahoituksen ennustettavasta kehityksestä sekä yrityksille suoraan kohdennettavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen riittävyydestä. Ruoka-alalla yhdistyvät eri tieteiden, teknologioiden ja teollisuuden alojen osaaminen.
Yli 50% kotimaisesta tieteellisestä julkaisutoiminnasta perustuu vapaaehtoistoimintaan tai OTO-työhön ja nimelliskorvauksiin tieteellisten seurojen kautta, se on jatkuvasti resurssiensa ylärajoilla ja vaikka se vastaa merkittävästä määrästä julkaisuja, se jää aina korkeakoulukirjastojen ym. rahoituksissa jälkeen. Luotettava kotimainen ja kotikielinen julkaisutyö, varsinkin jos se pystyy toimimaan vakiintuneesti. vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen. Kotikielinen tiedejulkaiseminen on pitkäjänteistä työtä, joka vahvistaa sekä kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja tukee päätöksentekijöiden ja yhteiskunnan arvostusta. Tämä tärkeä työ tieteen ja tutkimuksen kehittämiseksi pitäisi viimeinkin tunnistaa ja kirjata osaksi kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tieteen tulokset, niiden yleistajuistaminen ja tutkitun tiedon avoin saatavuus ja käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvitsee julkaisu- ja julkisuuskanavia, joita ylläpidetään ja kehitetään kustannustehokkaasti ja esimerkiksi Journal.fi-alustan avulla koordinoidusti (journal.fi -alustan pysyvä rahoitus tulisi taata, jotta aineistot eivät katoa bittiavaruuteen).
Suomessa julkisen rahan osuus yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on kansainvälisesti vertailtuna todella pieni. Suomi on OECD:n vertailussa aivan häntäsijoilla. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osalta Suomi sen sijaan on kansainvälisissä vertailuissa kärkijoukkoa. Keskeiset kauppakumppanimme kuten Saksa ja Ruotsi panostavat enemmän julkista rahoitusta yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Monivuotinen suunnitelmassa tämä epäkohta olisi syytä korjata ja Suomen tulisi lisätä siten erityisesti yrityslähtöistä t&k-rahoitusta.
Yrityslähtöisen rahoituksen osalta on hyvä tiedostaa, että yksityisten palvelualojen suhteellinen osuus yritysten t&k -menoista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta palvelualojen sisällä kasvu on koskettanut lähinnä vain ohjelmistoliiketoimintaa, sekä ICT – ja teknisiä palveluita. Muilla palvelutoimialoilla t&k -menot eivät ole juuri kasvaneet. Suomea vaivaa heikko tuottavuuskehitys ja koska Suomen elinkeinorakenne on palveluvaltaistunut, niin tuottavuuskehitys ratkaistaan käytännössä palvelualoilla.
On myös syytä huomioida, että markkina-arvoltaan maailman suurimmat yritykset ovat digitaalisia alustoja. Digitaalisten ratkaisujen myötä myös ennen kilpailulta suojassa olleet kotimaiset palveluelinkeinot siirtyvät globaaliin kilpailuun. Suomen palveluvienti ja -tuonti onkin kasvanut kymmenen vuoden ajan merkittävästi, mikä tarkoittaa että palvelusektori toimii kasvavasti kansainvälisessä kilpailussa. Kysymyksenä nouseekin esille, että miten TKI-järjestelmä pystyy kokonaisuudessaan vastaamaan tähän kehitykseen ja luomaan Suomelle kilpailuetua jatkossa.
T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa tulee erityisesti:
• Jatkaa EU-vastinrahoituksen kehittämistä: varmistetaan omarahoitus EU-puiteohjelmahakuihin sekä kansallinen yhteisrahoitus Suomelle strategisiin EU-hakuihin.
• Turvata tutkimuslaitosten edellytykset kasvattaa strategista osaamista ja tulevaisuuden kyvykkyyksiä korjaamalla heikentynyt perusrahoituksen taso.
• Kohdentaa kasvavaa t&k-rahoitusta erityisesti tutkimus-yritys-yhteistyöhön.
• Tehdä strategisia valintoja, jotka pohjautuvat Suomen erikoisosaamiseen ja kilpailuetuun.
• Käynnistää strategisiin valintoihin pohjautuvia pitkäjänteisiä innovaatio-ohjelmia.
• Edistää konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia Suomen luotettujen kumppanien kuten Yhdysvaltojen kanssa.
TKI-toiminnalla on keskeinen rooli, kun pyritään nopeuttamaan elinkeinoelämän uudistumista ja parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Tutkimuksesta saatava hyöty realisoituu, kun tutkimustulokset otetaan käyttöön uusissa tuotteissa, palveluissa ja tuotantoprosesseissa. Suomeen tarvitaan tehokas jatkopolku osaamisen jalostamiseksi innovaatioiksi. Suomen TKI-järjestelmässä tulee panostaa erityisesti yritysten ja tutkimuskentän tavoitteellisen yhteistyön vahvistamiseen, jonka kautta huippututkimuksen tutkimustulokset päätyvät hyötykäyttöön.
Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää riskien jakamista yritysten ja julkisen sektorin kesken sekä yhä vahvempaa kumppanuutta eri tahojen välillä. Tutkimustulosten skaalaaminen suurempaan tuotantoon vaatii korkeatasoisia tutkimus- ja kehitysinfrastruktuureja sekä yhteiskäyttöisiä pilotointiympäristöjä. Suuretkaan yritykset eivät rakenna tällaisia kehitysympäristöjä itse, vaan tarvitaan tutkimustoimija, kuten tutkimuslaitos tai korkeakoulu. Suomessa tulee panostaa pitkäjänteisesti korkeatasoisten, kansainvälisesti houkutteleviin tutkimusympäristöihin.
Tutkimustiedon valossa (ks. mm. alla) julkisilla T&K-investoinneilla on positiivinen vaikutus yksityisiin T&K-investointeihin. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan erityisen vaikuttavaa julkista tukea on yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön kannusta tuki. Julkiset T&K-tuet tulisi kohdentaa korkean innovaatiotuottavuuden keskittymissä toteutettaviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. T&K-tukien sitominen yhteistyövelvoitteeseen ulkopuolisten organisaatioiden, kuten korkeakoulut ja muut yritykset, kanssa luultavasti lisää tiedon ja osaamisen läikkymistä organisaatiosta toiseen. Tässä suhteessa julkisten panostusten toimeenpanolla on suuri merkitys. Vaikuttavuuden takaamiseksi rahoittajien tulee huomioida, että T&K-lisäyksillä saadaan aikaan yhteistyötä tutkimustoimijoiden ja yritysten välillä.
Teknologiaosaamisella on keskeinen rooli globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai energiamurroksen ratkaisemisessa. Se myös kytkeytyy yhä enemmän geopoliittiseen kehitykseen ja kysymyksiin Euroopan omavaraisuudesta sekä turvallisuudesta. Jotta suomalaiset toimijat ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessa ja elinkeinoelämämme voi uudistua, on tärkeää panostaa teknologioiden kehitykseen. Tutkimuslaitoksilla on keskeinen ja lakisääteinen rooli strategisessa tutkimuksessa, osaamisen kehittämisessä, perustutkimuksen tulosten jalostamisessa uusiksi ratkaisuiksi ja palveluiksi sekä IP:n luomisessa. Tutkimuslaitokset tarjoavat yhteiskunnan käyttöön pitkäjänteiseen tutkimukseen pohjautuvaa osaamista sekä korkeatasoisia tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja ja ne toimivat joustavasti korkeakoulujen ja yritysten välimaastossa, yhteistyössä niiden kanssa. Tutkimuslaitokset osallistuvat myös teollisesti relevantin osaajapohjan kasvattamiseen tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa sekä yliopistojen kanssa tehtävän väitöskirjayhteistyön kautta. Suomalaiset tutkimuslaitokset menestyvät myös EU-rahoitushauissa ja ne verkottavat muita suomalaisia organisaatioita ja yrityksiä EU-yhteistyöhön. On tärkeää turvata tutkimuslaitosten edellytykset tulevaisuuden kyvykkyyksien ja osaamispohjan kasvattamisessa kriittisillä osaamisalueilla. Tutkimuslaitosten perusrahoitusta tulee kasvattaa pysyvästi kestävälle tasolle osana TKI-rahoituksen vaikuttavuuden parantamista.
T&K-rahoituksen suunnitelmassa tulee myös huomioida EU:n T&K-rahoituksen merkitys. EU-ohjelmilla on keskeinen rooli tutkimuksen ja innovaatioiden mahdollistajana ja toimijoiden verkottajana Euroopassa ja Suomessa. EU:n tutkimus- ja innovaatioyhteistyö liittyy myös yhä vahvemmin Euroopan resilienssin ja strategisen kilpailukyvyn rakentamiseen. Organisaatio käyttää omaa rahoitusta (matching funding; esim. perusrahoitus tai valtionavustus) vastinrahoitukseen, jota tarvitaan EU-rahoituksen rinnalle hankkeen toteuttamiseen. Valtion vuoden 2024 talousarvioehdotuksen 35 miljoonan vuosittainen lisäys tutkimusorganisaatioiden omarahoitukseen on erinomainen suunta. Jotta hallituksen tavoite EU:n T&K-rahoituksen kaksinkertaistamisesta saavutetaan, jatkossa momenttia tulisi kasvattaa vähintään 70 miljoonan euron tasolle. Joidenkin EU-ohjelmien ja -instrumenttien hauissa vaaditaan kansallisesti määritettävää sitoumusta ja yhteisrahoitusta (co-funding). Kyseessä on usein ”tavanomaisia” EU-projekteja suuremmat investoinnit, joissa on myös huomattava kansallinen intressi. Valtion talousarvioissa tulisikin varata esim. Business Finlandille ja/tai Suomen Akatemialle riittävästi valtuutta kansalliseen yhteisrahoitukseen haettavaksi organisaatioille, jotta ne voivat osallistua Suomelle strategisesti merkittäviin EU-hakuihin. Rahoittajaorganisaatioilla on oltava ennakoiva näkymä ja hyvä keskinäinen koordinaatio, jotta kansallinen sitoumus yhteisrahoituksesta voidaan tehdä heti EU-haun alkaessa. Näin hakijaorganisaatiot voivat muodostaa vahvoja konsortioita hyvissä ajoin ja menestymisen mahdollisuudet hauissa paranevat.
--
Martikainen, Emmi; Ruotsi, Julia; Hallikainen, Miko (2023). Business Finlandin TKI-yritystukien vaikuttavuus - Yritysten TKI-toiminta, kasvu ja ulkoisvaikutukset. Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön Yritystukien tutkimusjaostolle. EY Economic Advisory, Taloustieteellinen vaikutusarviointi. https://assets.ey.com/content/dam/ey-sites/ey-com/fi_fi/pdf/ey-economic-advisory-business-finlandin-tki-yritystukien-vaikuttavuus.pdf
Koski, Heli & Maliranta, Mika (8.2.2023). ”Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa”. ETLA Muistio No 118. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-118.pdf
Laasonen, Valtteri; Nyman, Juho; Fornaro, Paolo; Lähteenmäki-Smith, Kaisa; Kolehmainen, Jari; Koski, Heli; Ranta, Tommi (2021). Impacts and indicators of Innovation Ecosystems: A Framework for Analysis. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:23. https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-480-4
https://tietokayttoon.fi/documents/113169639/113170760/29-2021- Ekosysteemit+haastavat+innovaatiopolitiikan+vaikuttavuuden+arvioinnin.pdf/
Knockaert, M., Deschryvere, M., & Lecluyse, L. (2019). The relationship between organizational interdependence and additionality obtained from innovation ecosystem participation. Science and Public Policy, 46(4), 490-503. https://doi.org/10.1093/scipol/scz002
Rahoituksen lisäämisessä on tärkeää huomioida niin perustutkimus kuin soveltava tutkimus sekä innovaatioyhteistyön mahdollisuuksien tukeminen.
Pienenä maana on järkevää keskittyä haasteisiin, joissa yhdistyy globaali markkinakysyntä ja politiikan muutospaine. Maailmanlaajuinen digivihreä siirtymä sekä terveys ja hyvinvointi ohjaavat satojen miljardien julkisia ja yksityisiä investointeja. Kuitenkin on tärkeää jakaa T&K-rahoitus kilpailluin perustein, teknologianeutraalisti. Rahoitusta kannattaa kohdistaa poikkitieteellisiin T&K-ohjelmiin sekä kaupunkien, yritysten ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten yhteisiin T-&K-ekosysteemeihin sekä kehitys- ja kokeilualustatoimintaan.
On tärkeää huomioida ammattikorkeakoulujen soveltava T&K-toiminta ja sen tukeminen. Mikäli Business Finland on rahoituksen pääasiallinen kanavoija, linjausten rahoituksen myöntämiseen on mahdollistettava myös soveltava tutkimus, jonka avulla pystytään suoraan kehittämään yrityskentän kilpailukykyä. Ylipäätään kansallisten rahoitusinstrumenttien kehittämisessä on syytä kohdentaa rahoitus siten, että se tukee monipuolisesti elinkeinojen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Lisäksi on tärkeää, että rahoituksella tuetaan kansainvälisen T&K-yhteistyön syntymistä ja syventämistä.
Hallitusohjelman sisällölliset painopisteet pitää ottaa huomioon lisärahoituksen kohdentamisessa. Hallitusohjelmassa on paljon suoria viittauksia T&K(I) -toiminnan vahvistamiseen. Näitä hallitusohjelman tavoitteita ei pystytä toteuttamaan ilman lisäpanostuksia, koska samaan aikaan on pystyttävä sopeutumaan merkittäviin tuottavuusohjelmatavoitteisiin (=määrärahasäästöihin).
Tutkimuslaitosten merkittävä rooli kansallisen TKI-järjestelmän osana tulisi huomioida yliopistojen ja yrityssektorin rinnalla.
Monivuotisen suunnitelman kautta luodaan suuntaviivoja Suomen tulevaisuuteen. Suunnitelma keskittyy T&K-toiminnan kestävään rahoitukseen, mikä on keskeistä, mutta lisäksi suunnitelmassa sekä laajemmassa kansallisen TKI-politiikan tavoitteissa ja ohjauksessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että toimintaympäristö on kokonaisuutena mahdollisimman suotuisa T&K-toiminnalle. Rakenteiden ja prosessien tulee tukea tätä läpileikkaavasti eri sektoreilla. Tarvitaan lainsäädäntökehikkojen tarkastelua siitä näkökulmasta, että esteet niin T&K-toiminnalle kuin innovaatioillekin puretaan systemaattisesti.
Koska T&K-toiminta muuttuu yhä dataintensiivisemmäksi, on tärkeää tunnistaa ne alueet, joilla tarvitaan systeemisiä uudistuksia esim. datan liikkuvuuden ja uudelleenkäytettävyyden varmistamiseksi. Dataintensiivisyyden kasvaessa myös uusille tutkimusaloille nousee digitaalisten tutkimusinfrastruktuurien merkitys yhä keskeisemmäksi tekijäksi koko T&K-toiminnan, osaamisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sekä tutkijat että yritykset tarvitsevat yhä tehokkaampaa datankäsittelykapasiteettia ja datanhallintaa. Tämän mahdollistavat huippuluokan tutkimusinfrastruktuurit, joiden osalta Suomi on onnistunut rakentamaan osaamista ja keskitettyjä, luotettavia palveluita tutkijoille jo vuosikymmenten ajan. Kestäviä investointeja tutkimusinfrastruktuureja tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta Suomi voi pärjätä kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Digitaalisten infrastruktuurien ja T&K-toiminnan investoinnit ovat merkittävässä asemassa myös työn tuottavuuden kasvattamisessa. (TEM: Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus - Suomi kansainvälisessä kilpailussa (2020)
T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa olisi ensiarvoista tarkastella mitä kehittämistarpeita rahoituksen rakenteille syntyy, kun rahoituksen määrää kasvatetaan ja tavoitteena on saada tutkimuksesta aiempaa enemmän vaikuttavuutta. Toisena keskeisenä tarkastelukysymyksenä nousee se riittääkö T&K-osaajien määrä ja mitä toimia tarvitaan, jotta osaamistasoa ylös ja osaajia saadaan lisää rahoituksen kasvamisen vauhdissa.