Yhteistyötä ja sitä kautta osaamista ja tavoitteellisuuttakin voi lisätä erilaisin tukirakentein ja johdetuin verkostoin (mm. osaamiskeskukset, osaamiskeskittymät). Esimerkkiä voi hakea eri puolilta Eurooppaa, jossa esim. sosiaalista innovointia tuetaan tämänkaltaisin toimin. Kuten TKI-raportti toteaa, "kotimaisten hankkeiden rahoituksessa huomioidaan niiden mahdollisuudet luoda valmiuksia menestyä vastaavien teemojen EU-rahoitushauissa. Mahdollisuudet saada rahoitusta paranevat, jos tukea on saatavilla myös hakuihin osallistumiseen sekä hankkeiden suunnitteluun ja kokoamiseen." On kokonaan oma osaamisalansa johtaa verkostomaista toimintaa tai ekosysteemityötä, jolla on em. tähtäin. Tähän osaamiseen, kehittämistyön tukeen ja verkostoimiseen tulee panostaa myös rahallisesti.

Jotta hallituksenkin linjaama tavoite koulutustason nostosta voi toteutua, tarvitaan koulutuskapasiteetin nostoa. Pysyvää koulutustason nostoa ei voida toteuttaa määräaikaisilla aloituspaikkojen lisärahoituksilla. Kapasiteetti koostuu paitsi opetuksesta ja ohjauksesta, myös oppimisympäristöistä, infrastruktuureista, tutkimuksen resursseista, pysyvistä professuureista ja niin edelleen. Koulutuskapasiteettia nostetaan riittävällä korkeakoulujen perusrahoituksella. OKM:n laskelmien mukaan koulutustason nosto 50 prosenttiin ikäluokasta kymmenen vuoden kuluessa edellyttää lisärahoitusta korkeakouluille 177–190 miljoonaa euroa vuosittain seuraavan yhdeksän vuoden ajan. Lisäksi on huolehdittava koko koulutusketjun toimivuudesta ja erityisesti LUMA-aineiden kouluttamisesta kaikilla koulutusasteilla. Myös jatkuvan oppimisen mallin ja rahoituksen on oltava uskottava, jotta jo työelämässä olevat asiantuntijat pystyvät ottamaan uusimman tutkimuksen käyttöön. T&K-toiminnan ja siihen pohjautuvan tuottavuuden kasvun edellyttämä osaajapulaan vastaaminen on ratkaistava samanaikaisesti T&K-rahoituksen suuntaamisen kanssa riippumatta siitä, voidaanko koulutustason nosto rahoittaa T&K-rahoituslain puitteissa vai ei.

T&K-toiminnan kunnianhimon tasoa nostetaan panostamalla markkinoista kauempana olevaan korkeimman tieteellisen laadun uutta luovaan tutkimukseen. On kehitettävä kokonaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka perustuvat uusimpaan tietoon ja osaamiseen, jota muilla ei vielä ole. Tämä edellyttää pitkäjänteistä tiede- ja tutkimuspolitiikkaa, jossa ymmärretään tieteellisen tutkimuksen korkean laadun arvo ja sen edellyttämä riskinottokyky. Riskipitoisen tutkimuksen rahoittaminen on julkisen vallan tehtävä. Tuottavuuden kasvattamisen pohja on rakennettava huolella ja huomioiden jo olemassa olevat vahvuudet ja suomalaisen tieteen kärjet.

Tarvitaan rahoitusinstrumenttien kehittämistä siten, että kannustetaan yrityksiä ja muita yhteiskunnan toimijoita tulevien haasteiden ratkaisuun tutkimusvetoisesti. Rahoituksen on oltava TKI-toimijoiden näkökulmasta pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja tasoltaan riittävän korkeaa. SHOKien lakkauttamisen jälkeen ja Business Finlandin fokuksen siirryttyä yritysten kehittämis- ja kaupallistamistoimintaan on Suomen innovaatiojärjestelmään muodostunut yleisesti tunnistettu aukko tutkimusta tekevien organisaatioiden ja yritysten yhdessä toteuttamaan ja suuntaamaan, tieteellisesti kunnianhimoiseen ja yhteiskunnallisesti relevanttiin tutkimukseen, jossa tutkimusorganisaatiot ja yritykset oppivat toisiltaan tiedon, ideoiden, osaamisen ja ihmisten siirtyessä sujuvasti sektorilta toiselle. Tällainen yhteistyö on juuri sellaista, josta syntyy radikaaleja innovaatioita, joka rakentaa yrityksiin kaivattua uuden osaamisen ja uuden tiedon vastaanottokykyä ja tutkimusorganisaatioihin ymmärrystä yritysten tarpeista ja haasteista. Lisäksi laajempaan ja markkinoista hieman kauempana olevaan yliopisto-yritys-yhteistyöhön kohdistuvalla TKI-tuella on merkittävästi suuremmat myönteiset ulkoisvaikutukset kuin yritystoimintojen tuella, joten tällainen toiminta on laajojen yhteiskunnallisten hyötyjen ja kaivatun vipuvaikutuksen vuoksi siinäkin mielessä oikea julkisen tuen kohde. Business Finlandin fokus on palautettava tällaiseen yhteistyöhön. Samalla rahoitusta on suunnattava tasapainoisesti myös Suomen Akatemiaan, jonka kansainväliseen vertaisarviointiin perustuva rahoitus takaa Suomessa tehtävän tieteen laadun.

On hyvä, että jatkossa yhä useampi väitöskirjatutkija voi tehdä työtään työsuhteessa, kiitos uuden tohtorikoulutuksen rahoituksen. Seuraava askel onkin parantaa post doc -tutkijoiden näkymää ja panostaa selkeällä rahoituksella yhä pidempiin tutkijan työuriin sekä tukea siltarahoituksella siirtymisiä myös muille sektoreille. Erityisesti kaipaamme kipeästi panostuksia ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden siirtymiseksi suomalaiseen elinkeinoelämään. Ilman siemenrahaa emme saa toimintakulttuuriin riittävän nopeasti kehitystä. Koko Suomi tarvitsee tieteentekijöitä, vain tutkijakoulutettujen avulla pystymme nostamaan TKI-toiminnan volyymia ja laatua eri sektoreilla.

Tiede on edellytys kestävän yhteiskunnan rakentamiselle ja kriittiseen ajatteluun kykenevien ihmisten kouluttamiselle. Tiedettä tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, mutta tieteen suurin vaikuttavuus toteutuu korkeakoulutuksessa. Korkein osaaminen perustuu tieteeseen, korkeasti koulutettujen kautta tutkimustyön tulokset siirtyvät suoraan kansalliseen osaamispääomaan sekä tutkinto- että aikuiskoulutuksen kautta. Tästä syystä pidämme erittäin tärkeänä, että myös korkeakoulutus ja aikuiskoulutus ovat hyvin resurssoituja. Samat tieteentekijät opettavat ja tutkivat. Jos vain jompikumpi, joko koulutus tai tutkimus saa lisärahoitusta, toinen kärsii tai on aliresurssoitu. Väestön koulutustason nostoon on olemassa parlamentaarinen yhteisymmärrys, myös se vaatii pitkän aikajänteen rahoitussuunnitelmaa tai sitten tavoitteesta pitää luopua. T&K-rahoitus ei voi kompensoida koulutusrahoituksen vajetta, sillä muutoin T&K-toiminnan kasvua ei tapahdu.

Toimjivien mallien luominen korkeakoulujen, elinkeinoelämän sekä muiden organisaatioiden väliselle syventyvälle yhteistyölle.
Tohtorikoulutuksen vahvistaminen, jota tavoitellaan pilotin avulla. Varmistettava, väitelleiden sijoittuminen myös yliopistojen ulkopuolelle.
Ei uusia rahoitusinstrumenttejä, vaan nykyisten tehokkaampi käyttö. Kansainvälisen (EU) rahoituksen mahdollisuuksien kunnianhimoinen hyöydntäminen.

Osaamistason nosto aloituspaikkojen lisäämisen kautta on olennaista. Siinä yhteydessä olisi hyvä huolehtia myös tutkijan urapolkujen jouhevuudesta. Eri organisaatioiden yhteistyön vahvistamiseksi voidaan tarvita kokonaan uusia toimintamalleja. Lisäksi olisi hyvä tuoda suunnitelmaan henkilöstön osaamisen kehittämisen elementti. TKI-toiminnassakaan ei voida pelkästään odottaa uusia tekijöitä vaan jo olevan henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on olennaista. Esimerkiksi osaamiskartoitukset ja näiden pohjalta tehdyt koulutussuunnitelmat voisivat olla toimiva ratkaisu.

T&K-rahoituksen kasvattaminen, koulutuksen- ja osaamisen arvostuksen kehittäminen kannusteilla, tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisen koordinaation parantaminen. Hyvinvointialueiden yritysyhteistyö tarvitsee tehokkaita taloudellisia kannusteita, kuten niiden tunnistaminen tutkimuslaitoksiksi ja lääketutkimuksiin liittyvä kannustinpalkkio.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston rooli on keskeinen, koska se ohjaa monivuotisen suunnitelman toimia. Kunnianhimon tasoa on lisättävä TIN-toiminnassa, samoin sen tulisi toimia tehokkaan yhteistyön alustana. Yritysten kasvavat investoinnit ovat edellytys sille, että valtio kasvattaa omaa rahoitusosuuttaan. Siksi toimet on kohdennettava vaikuttavasti ja varmistettava, että kasvua tuovien alojen investoinnit saadaan ripeästi nousuun.

Terveysalalla on hyvät edellytykset kasvattaa Suomeen tehtäviä investointeja. Siksi toimenpiteissä tulisi mm. keskittyä tutkimustoimintaa tukeviin toimiin ja toisaalta yritys-yhteistyön esteet hyvinvointialueilla tulisi poistaa. Terveysalan tutkimus edellyttää vahvaa akateemista tutkimusta, etenkin hankkeita jotka poikivat yritys-yhteistyötä. Vahvempi kliinisen tutkimuksen koordinaatio (esimerkiksi valtakunnallinen koordinaatio-organisaatio) voisi tuottaa nopeastikin tutkimusinvestointeja terveysalalta. Infrastruktuurin rahoittaminen taas toisi hyvinvointialueille paremmat edellytykset tukea tutkijoita sekä varmistaa tutkimustyöhön aikaa. Yritysten rahoittama kliininen tutkimus tuo jo nyt investointeja sekä monilta osin rahoittaa infrastruktuuria, joka on tärkeä myös hoitotyölle.

Yritys-akatemia-yhteistyö taas voi tulevina vuosina poikia paljonkin erilaisia start-upeja, uusia yrityksiä sekä innovaatioita. Kaikki nämä hyödyttävät yhteiskuntaa ja tuovat suorien investointien lisäksi muutakin talouskasvua.

Tavoitellun TKI-toiminnan määrän ja laadun saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää perustaa riittävän houkuttelevia osaamiskeskuksia.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma on ensiluokkainen instrumentti korkeatasoiseen strategiseen TKI-toimintaan. Lippulaivojen ympärilleen luomat innovaatioekosysteemit ovat onnistuneita alustoja yhteistyölle, joka kytkee eri toimijoita tiiviisti huippututkimuksen ympärille. Näitä jo toimivia kansallisia ekosysteemejä tulee kehittää resursseiltaan ja tavoitetasoltaan globaalisti kilpailukykyiseen mittaluokkaan, jolla houkutellaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja investointeja.

TKI-toiminta tarvitsee osaajia ja osaamistarpeiden ennakointia. Koulutus on osa aluepolitiikkaa ja sillä on merkittävä rooli alueiden elinvoiman kannalta. Osaavasta työvoiman tarve on valtakunnallinen. Muuttuva työvoiman osaamistarve sekä osaamistason nosto vaatii koulutuksen uudistumista kaikkialla. Maakuntien älykkään erikoistumisen strategioissa korostuvat kyvykkyydet, kumppanuudet, osaaminen ja osaamisen ennakointi. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kansallisen tason TKI-toiminnan ja älykkään erikoistumisen yhteensovituksesta, johon tulisi myös sisältyä koulutus- ja tiedepolitiikan näkökulma.
Osaamistason noston kannalta keskeistä on yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoituksen ennakoitavuus sekä riittävä taso ja uusien aloituspaikkojen riittävä resursointi sinne missä on myös työpaikkoja.
Business Finlandin yhteistyömalleja akateemisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä tulisi vahvistaa ja selkeyttää.

Tiede, teknologia ja innovaatiot eivät tunne rajoja. Olemme riippuvaisia niin kotimaisten kuin kansainvälisten huippuosaajien saatavuudesta sekä toimivasta yhteistyöstä julkisen sektorin, akateemisen maailman ja yritysten välillä.

Tarvitsemme satsauksia koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen erityisesti LUMA-aineissa aina peruskouluasteelta korkeakoulutukseen saakka. Suomea on myös määrätietoisesti kehitettävä houkuttelevaksi kohdemaaksi kansainvälisille huippuosaajille.

Yhteistyöhankkeissa Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitusinstrumenttien rooli on keskeinen, mutta myös EU- ja muiden kansainvälisten TKI-ohjelmien tehokkaampi hyödyntäminen on tärkeää 4 %:n tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Terveysalalla tutkimuslainsäädäntöä tulee tarkastella kokonaisuutena ja uudistaa tarvittavilta osin. Etenkin toisiolain uudistaminen on kriittisen tärkeää tutkimusinvestointien houkuttelemiseksi. Selkeä ja mahdollistava tutkimusympäristö on Suomen tärkein kilpailutekijä.