1. Osaamisen kehittäminen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyönä tutkijanuran eri vaiheissa
1.1 Tohtorikoulutuspilotti (päätetty)
Tohtorikoulutuspilotin toteutuksesta on sovittu vuoden 2024 budjetin valmistelun yhteydessä. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen kokonaiskehittämisestä osana perustehtäviään ja niiden osalta rahoitus on sovittu. Tutkimuslaitokset tuovat tohtorikoulutukseen yhteiskuntarelevanssia, yritysrajapintaa ja vaikuttavuutta. Tutkimuslaitokset ovat tarjonneet aktiivisesti työsuhteisia väitöskirjatutkijanpaikkoja ja antaneet ohjausta. Tutkimuslaitosten toivotaan osallistuvat myös pilottiin. Tutkimuslaitoksille tulee osoittaa rahoitusta tutkijankoulutuspilottiin osallistumiseen. Tohtorit siirtyvät työelämään kuitenkin vasta 3-4 vuoden kuluttua, ja siksi tarvitaan rinnalle nopeampia väyliä tuoda TKI-osaamista elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön.
1.2 PostDoc-ohjelmat tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön sekä erikseen tutkimuslaitoksille
Otetaan T&K-osaamisen tason noston nopeammaksi väyläksi postdoc-ohjelmat, joilla tuodaan nuoria tutkijoita työskentelemään tutkimus-yritys-julkinen sektori-rajapinnassa. Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten PostDoc-ohjelma tarjoaisi yrityksille tutkijanpanoksen valittuun teemaan ja samalla tutkimusorganisaation tuen. Tutkimuslaitokset toimivat jo nyt kiinteässä yhteistyössä omien alojensa yritysten kanssa, ja PostDoc-ohjelmat olisivat niille luonteva tapa edistää toimialansa osaamista ja uudistumista, mikä kuuluu niiden tehtäviin. Tutkimuslaitoksille tarvitaan lisäksi oma PostDoc ohjelma, koska tiettyihin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin aloihin voi Suomessa erikoistua ainoastaan tutkimuslaitoksissa. Ohjelmissa panostettaisiin ulkomaisten osaajien houkutteluun, millä vivutetaan ulkomaista osaamista Suomeen. Ohjelmissa olisi tärkeää panostaa myös osaajien jäämiseen Suomeen. Samalla tulisi huolehtia siitä, että huoltovarmuuden kannalta kriittisille aloille kouluttautuu riittävästi suomen kielen hallitsevia osaajia. Ohjelmat syventäisivät tutkijoiden ymmärrystä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeista ja toimintatavoista sekä parantaisi valmiuksia erilaisille urapoluille.
1.3 Yhteisprofessuurit tutkimusorganisaatioiden ja yritysten pitkäjänteisen yhteistyön kehittämiseen ja ylläpitoon
Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten pitkäjänteisen yhteistyön ja kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi ehdotamme ohjelmaa yhteisprofessuureille.

2. Tutkimuksen vaikuttavuuden ja rahoituksen vipuvaikutuksen vahvistaminen

• Temaattiset isot ohjelmat: Otetaan käyttöön TKI-ohjelmamuotoiset rahoitusinstrumentit, joissa hyödynnetään monilähteistä rahoituspohjaa (BF, SA, ministeriöt, yritykset). Ohjelmilla pyritään ratkaisuihin kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävissä teemoissa ja kehitetään pohjaa yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen sekä uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Teemat valittaisiin TIN:n johdolla yhdessä elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja hallinnon kanssa huomioiden kansalliset strategiat ja hallitusohjelmasta nousevat tarpeet. Ohjelmilla vahvistettaisiin innovaatioarvoketjun eri toimijoiden yhteistyötä, ja niitä toteuttamaan rakennettaisiin kansainvälisesti korkeatasoisia innovaatioekosysteemejä. Ohjelmien tulisi sisältää perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, pilotointeja ja yrityshankkeita. Ohjelmien rahoitus voisi olla luokkaa 50-100 M€/ohjelma. Ohjelmamuotoinen malli täydentää nyt käytössä olevia rahoitusinstrumentteja ja tuo niiden rinnalle strategisen instrumentin, jonka tavoitteenasetanta on kansallisesti määritelty tärkeäksi. Ohjelmamuotoinen työskentely vahvistaa kyvykkyyttä vaikuttaa keskitetysti myös EU-rahoituksen suuntaamiseen sekä aluerahoituksen että HE -rahoituksen osalta
• Rahoitusstrategiat:
Kotimaista rahoitusta tulee suunnata niin, että se luo pohjaa ja edellytyksiä pärjätä kansainvälisissä rahoitushauissa. EU-hankkeissa tulee pyrkiä nostamaan kunnianhimon tasoa hakeutumalla hankkeiden vetovastuuseen ja vahvistamalla kotimaisten yritysten osallistumista hankkeisiin. EU rahoituksen lisäksi tulee panostaa yhteistyöhön Suomen luotettujen kumppaneiden kanssa, kuten USA ja Pohjoismaat. EU-vastinrahoitus on vipuvaikutuksensa takia hyvä rahoituskohde ja sitä on tarpeen kasvattaa sekä lisätä siihen kannustavuuselementti. Varmistetaan myös kansallinen yhteisrahoitus (co-funding) Suomelle strategisiin EU-hakuihin.
Business Finlandin rahoitusstrategiaa tulee laajentaa koskemaan vientiyritysten lisäksi myös kansallisesti toimivia yrityksiä ja niitä tukevaa tutkimusta. Suomi tarvitsee esim. huoltovarmuuteen (energia, ruoka jne) liittyen myös kansallista liiketoimintaa ja tätä tukeva tutkimus jää nyt ilman BF rahoitusta. Kansallisen yrityskentän osaamispohjan vahvistaminen luo pohjaa vientiyrityksiksi kehittymiseen.
• Korkeatasoiset tutkimus-, data- ja teknologiainfrastruktuurit ovat edellytys laadukkaalle TKI-toiminnalle, ja niiden rahoitusta on tarpeen kasvattaa. Jakoperusteita on tarpeen uudistaa siten, että varmistetaan myös kansallisesti/elinkeinoille tärkeiden tutkimus-, data- ja teknologiainfrastruktuurien rahoitus. Monet data-aineistoista ovat alihyödynnettyjä. Esimerkiksi tutkimuslaitokset keräävät ja jalostavat yhteiskunnan eri osa-alueilta dataa erilaisten säädösten velvoittamina, esim. sote-, ympäristö- ja luonnonvaratietoa. Tälle datalle on kysyntää myös yrityksissä ja tutkimuksessa laajemmin, ja se voi tarjota uusia kasvun lähteitä TKI-toiminnassa. Jotta aineistot saadaan tukemaan TKI-toimintaa, tarvitaan rahoitusta ja muita toimia mm. luvanvaraisten aineistojen lupakäytäntöjen kehittämiseksi, rahoitusmallin uudistamiseksi ja valmisaineistojen lisäämiseksi sekä avointen aineistojen osalta käytettävyyden kehittämiseksi. Datainfrastruktuureilla tuetaan hallitusohjelman datatalouden ja digitalisaation tavoitteita. Niihin liittyvien TKI-toimien tulee kytkeytyä tiiviisti valtion datatalouden kehittämishankkeisiin ja säädösympäristön uudistamiseen. Tutkimuslaitosten datainfrastruktuurien kehittäminen voidaan rahoittaa joko kohdentamalla siihen laitoskohtaisesti perusrahoitusta tai ohjelmamuotoisesti.
•
• Strategiset teemavalinnat: Lippulaivateemojen ohella on tarpeen huolehtia rahoituksen kohdistumisesta muille elinkeinoelämän, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan haasteiden kannalta kriittisille aloille. Nämä teemat tulee tunnistaa ja valita TIN:n johdolla yhdessä elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja hallinnon kanssa

3. Tutkimuslaitosten toimintaedellytysten vahvistaminen

Kasvatetaan tutkimuslaitosten yritysyhteistyötä tukevaa perusrahoitusta, jolla
- kehitetään ja ylläpidetään tutkimusta ja elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus-, data- ja teknologiainfrasruktuuria
- vahvistetaan tutkimuslaitosten kyvykkyyttä yhteisrahoitteisten hankkeiden toteuttamiselle (katetaan tutkimuslaitosten omarahoitusosuus hankkeissa)
- vaikutetaan yritysten toimintaympäristöön päätöksentekoa tukevan tutkimuksen kautta

• Tutkimuslaitoksilla on keskeinen rooli innovaatioekosysteemin eri kohdissa, soveltuvin osin perustutkimuksessa, osaamisen kehittämisessä, perustutkimuksen tulosten jalostamisessa uusiksi ratkaisuiksi ja palveluiksi sekä IP:n luomisessa. Tutkimuslaitokset tarjoavat yhteiskunnan käyttöön pitkäjänteiseen tutkimukseen pohjautuvaa osaamista sekä korkeatasoisia tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja. Tutkimuslaitokset toimivat joustavasti korkeakoulujen ja yritysten välimaastossa, yhteistyössä niiden kanssa. Tutkimuslaitokset osallistuvat teollisesti relevantin osaajapohjan kasvattamiseen tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yritysrajapinnassa toimivat tutkimuslaitokset nostavat Suomen osaamistasoa myös yliopistojen kanssa tehtävän väitöskirjayhteistyön kautta. On tärkeää turvata tutkimuslaitosten edellytykset tulevaisuuden kyvykkyyksien ja osaamispohjan kasvattamisessa kriittisillä osaamisalueilla.

• Suoran yritysyhteisyhteistyön lisäksi tutkimuslaitosten tekemä päätöksentekoa tukeva tutkimus on tärkeässä roolissa vaikuttamassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin säädösympäristön ja poliittisten päätösten kautta. Päätöksentekoa tukeva tutkimus on edellytys pitkäjänteisen ja kestävän toimintaympäristön luomisessa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan resilienssille. Sen resurssit ovat kuitenkin heikkenemässä VN TEAS-rahoitusinstrumentin lakkauttamisen takia. Päätöksentekoa tukeva tutkimus on yksi tutkimuslaitosten perustehtävistä. Tämäntyyppisen tutkimuksen resurssit voidaan turvata joko osoittamalla tutkimuslaitoksille perusrahoitusta tähän tehtävään tai uudella nopeisiin tietotarpeisiin suunnatulla rahoitusinstrumentilla esim. STN-toiminnan yhteydessä. Uusi toiminta tulee rakentaa pitkälti olemassa olevien rakenteiden päälle, jotta resurssit kohdentuvat tehokkaasti.

• Tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyyden edistäminen edellyttää toimia niiden löydettävyyden parantamiseksi ja palvelujen saatavuuden kehittämiseksi. Tutkimuslaitokset ovat pitkäjänteisesti kehittäneet infrojen yhteiskäyttöisyyttä mm. hankkimalla yhteisiä laitteita, toimimalla yhteisissä tiloissa ja rakentamalla yhteisiä virtuaalisia järjestelmiä keskenään ja yliopistojen kanssa. Tulanet toimii infra- ja data-asiantuntijoiden verkottajana ja tiiviissä yhteistyössä CSC:n kanssa. Tutkimustietovarantoa ollaan kehittämässä parantamaan infrojen löydettävyyttä. Lisäksi on tarpeen kohdistaa rahoitusta tutkimusinfrastruktuuripalvelujen kuvauksien ja tarjonnan yhdenmukaistamiseen ja kansainvälisen yhteentoimivuuden edistämiseen.

• Tutkimuslaitosten osalta on huomioitava, että tulevien vuosien säästötoimet eri hallinnonaloilla tulevat heijastumaan myös tutkimuslaitoksissa tehtävään T&K-toimintaan. Säästötoimia ei voida kohdistaa tutkimuslaitosten lakisääteisiin tehtäviin muuttamatta lainsäädäntöä, ja siksi säästöjen kohdentuminen tutkimukseen ja sen edellytyksiin, kuten tutkimusinfrastruktuureihin, on todennäköistä. Tutkimuslaitosten perusrahoituksen tarkastelussa tulee huomioida myös nämä tulevaisuuden sopeutustoimet.

- Riittävän vahvan perusosaamisen luonti tutkimustyötä varten niin, että TKI-työtä tekevien määrää voidaan lisätä (esim. TKI-työssä tarvittava kielitaito sekä matemaattinen osaaminen)

- Laadukkaan sekä alueellisesti saavutettavan lukiokoulutuksen turvaaminen siten, että vuosittain valmistuvista ylioppilaista saadaan tulevaisuudessa osaavia tutkijoita kansallisen 4 % TKI-BKT-tavoitteen toteuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

- Valtaosa suomalaisista yrityksistä (liki 95 %) on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Niillä on pienemmät resurssit tehdä TKI-toimintaa ja tämä tulisi huomioida, jotta TKI-toiminnan vaikuttavuutta yrityskentässä saataisiin lisättyä. Alle sata henkilöä työllistävät yritykset panostavat T&K-toimintaan yli miljardi euroa vuodessa.

- Etla-tutkimus ”Yrityskokodynamiikka ja kasvun esteet Suomessa” (Etla Raportti 141) on tarkastellut, missä määrin yritykset liikkuvat eri kokoluokkien välillä ja mistä yrityksen kasvu mikroyrittäjyyttä suuremmaksi on kiinni. Tutkimuksen mukaan yleisimmät yritysten kohtaamat kasvun esteet Suomessa ovat tiukka sääntely ja halu välttää velkaantumista. 49 % vastaajista koki, että raskas sääntely tai hallinnolliset velvollisuudet olivat estäneet yrityksen kasvua. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, kun erilaisia TKI-työtä koskevia rahoitusjärjestelyjä suunnitellaan ja toteutetaan.

- Lisätään korkeakouluille kannusteita yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön

Helsingin yliopisto pitää hyvänä yritysten ja tutkimuslaitosten kannustamisesta yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Laajempaan ja markkinoista hieman kauempana olevaan yliopisto-yritys-yhteistyöhön kohdistuvalla TKI-tuella on merkittävästi suuremmat myönteiset ulkoisvaikutukset kuin yritysten välittömän liiketaloudellisesti perusteltavan tuotekehityksen tuella, joten tällainen toiminta on laajojen yhteiskunnallisten hyötyjen vuoksi oikea julkisen tuen kohde. Business Finlandin fokus on oltava tämän kaltaisessa yhteistyön ja yhteisten tutkimushankkeiden rahoittamisessa. Yritysyhteistyön palveluita on lisättävä yliopistoissa, tämä on olennaista muun muassa yhteistyöhankkeiden konkreettisen rakentamisen osalta – ja tähän yliopistoille suunnattava valtion rahoitus tarjoaa ratkaisun.

Osaamisen osalta TKI-rahoitussuunnitelman keskeisimpiä toimenpiteitä on mittava panostus tohtorikoulutukseen. Tämä on merkittävä panostus tutkimusosaamisen ja TKI-osaajien määrän lisäämiseen. Jatkossa huomiota olisi suunnattava myös korkealaatuisen opetuksen turvaamiseen yliopistoissa.

TKI-rahoitussuunnitelmalla tulee varmistaa TKI-toimintaympäristön kunnianhimoinen uudistaminen. Ilman toimivia tutkimusympäristöjä ja asianmukaisia resursseja ei Suomessa tulla pääsemään tärkeimpien pohjoismaisten ja eurooppalaisten kilpailijoiden tasolle. Tarvitaan päätöksiä siitä, miten Suomi tukee kansainvälisellä tasolla kilpailukykyisten innovaatioekosysteemien syntymistä ja miten luodaan pitkän aikavälin strategia, jolla tuodaan eri toimijat yhteen vahvasti rahoitettujen selkeiden kärkiteemojen ympärille. Lisäksi on panostettava metropolialueen mahdollisuuksiin nousta yhdeksi Euroopan kasvavista innovaatiokeskuksista, tämä on koko maan etu.

Osaamistason nosto vaatii myös tehokasta kansainvälisten osaajien rekrytointia. Suomalaisen TKI-toiminnan houkuttavuudelle on tärkeää, että pian 20 vuotta käynnissä ollutta työtä Millennium-teknologiapalkinnon hyväksi jatketaan. TKI-toiminnan kunnianhimon nousua konkretisoi merkittävä lisäpanostus palkinnon globaaliin näkyvyyteen. Palkinto on perustettu valtion aloitteesta elinkeinoelämän, akateemisen yhteisön ja valtion kolmikantaisena hankkeena, ja sen jatkuminen ja edelleen kehittäminen vahvistaa näiden tahojen yhteistyötä.

• Suunnitelmassa tule asettaa tavoitteeksi tki-toimintaan osallistuvien yritysten määrän kasvattaminen ja myös PK-yritysten saaminen mukaan t&k-toimintaan.
• PK-yritysten osalta TKI-toiminnan kunnianhimon tason lisääminen edellyttää panostuksia soveltavaan t&k-toimintaan. Tässä esim. ammattikorkeakouluilla tulisi olla nykyistä suurempi rooli.

Lippulaivaohjelma on jo nyt osoittanut toimivansa sille suunnitellulla tavalla. Ensimmäiset lippulaivat ovat nyt toimineet 4-5 vuotta ja ovat selkeästi jo nyt täyttäneet monet niille asetetut vaatimukset: tutkimuksen laatu, kotimaiset ja kansainväliset ekosysteemit, houkuttelevuus asiantuntijoille ja monet muut keskeiset tavoitteet ovat kehittyneet roimasti. Eri ministeriöiden toteuttamissa vienninedistämisponnisteluissa on oikeastaan ensimmäistä kertaa ollut tutkimuspohjainen selkänoja, joka on myös kansainvälisesti tunnustettu. Lukuisat julkilausumat eri maiden kanssa TKI-toiminnan yhteistyön tiivistämisestä pohjaavat nimenomaan eri lippulaivoissa jo tehtyyn työhön. Yrityskentän sitoutumisessa lippulaivojen toimintaan on vielä tekemistä ja tämä vaatii uusia toimenpiteitä yritysten sitouttamisessa lippulaivojen toimintaan.

Yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten/elinkeinoelämän välillä tulee kehittää näiden välisessä yhteistyössä, esimerkiksi ohjatussa dialogissa, koska tutkimusorganisaatioilla ja yrityksillä on paras näkemys omista mahdollisuuksistaan ja tarpeistaan sekä mahdollisesti uudenlaisiakin näkemyksiä toteutukseen. Tutkimuslaitoksista syntyvä T&K-osaaminen tulee saada yritysten käyttöön ja myös tohtoreita tulee saada nykyistä paremmin yrityksiin ja niiden hallituksiin. Yrityksiä tulee kaiken kaikkiaan kannustaa T&K-toimintaan, erityisesti luovilla aloilla sekä kuluttaja-/brändiliiketoiminnassa, jossa on merkittävää vajetta panostuksissa ja osaamisessa.
TKI-toimintaa voi tarkastella myös ekosysteemeittäin, koska eri toimialoilla ja/tai ekosysteemeissä on hyvin erilaiset kehitysvaiheet ja niistä kumpuavat tarpeet ja edellytykset.

Tutkijoiden pitkäjänteisten toimintaedellytysten ja työrauhan turvaaminen yliopistoissa ja korkeakouluissa

Yliopistojen, yritysten ja mielellään myös kansalaisjärjestöjen yhteistyön edistäminen

Konkretiaa tarjoaisivat esimerkiksi

- omakielisen koulutuksen ja sitä kautta tutkijoiden viestintäosaamisen ja toimintaympäristöjen tuntemuksen varmistaminen Kansalliskielistrategian hengessä

- suomalaisen tiedekustannus- ja julkaisutoiminnan tunnistaminen tärkeäksi tieteen infrastruktuuriksi sekä kansainvälistymisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mahdollistajaksi

- monipuolisen viestintäosaamisen tunnistaminen, vahvistaminen ja palkitseminen, esimerkiksi ohjaamalla huomiota ja resursseja yrityksissä ja kansalaisjärjestöissä (esim. tieteellisissä kirjankustantamoissa ja yhdistyksissä) olevan asiantuntemuksen nykyistä parempaan hyödyntämiseen tutkijoiden koulutuksessa

Pienen maan rajallisten T&K-resursseja koskevassa päätöksenteossa panostusten kasvattamisen rinnalla erityisen tärkeää on laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Suomella on erityinen haaste T&K-toiminnan ja siihen perustuvan innovatiivisen liiketoiminnan kunnianhimon kasvattamisessa: menetämme markkinaosuuksia päämarkkinoillamme ja vientimme painopiste on kilpailijamaita alhaisemman arvonlisän tuotteissa ja palveluissa.

T&K-suunnitelman keskeiset toimenpiteet liittyvät kansallisten painopistevalintojen tekemiseen (TIN-uudistus) sekä kansallista vaikuttavuutta maksimoivien, valikoivien rahoitusmuotojen vahvistamiseen (Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitus). Nämä rahoitusmuodot sopivat myös huolestuttavasti hiipuneen yritysläheisen tutkimuksen elvyttämiseen.

T&K-toiminnan laatua ja relevanssia tukee vahvasti myös kilpaillun EU-rahoituksen kasvattaminen.

Osaamistason noston osalta keskeisen toimenpiteen tulee olla korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamisessa, jotta osaajapulaan voidaan aidosti vastata. Erityisesti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjonnan kasvattaminen tarpeen, sillä ne palvelevat erityisen hyvin sekä osaamisen kehittämisen tarpeita että erityisesti pk-yrityskentän TKI-tarpeita.

Tohtorikoulutuksen kehittämisessä paras ratkaisu olisi laajentaa tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin kokeiluiden kautta. Nyt esitetty tapa laajentaa tohtorikoulutusta ei ole uskottava keino lisätä tohtoreiden määrää yrityksissä. Ammattikorkeakouluihin on kehitetty vahvaa tutkimuksellista osaamista, mikä yhdistyy koko toiminnan läpileikkaavaan tiiviiseen työelämäyhteyteen. Tohtorikoulutuspilotit muodostavat keskeisen toimen TKI-rahoituksen perimmäisten tavoitteiden toteuttamisessa. Ammattikorkeakulujen osaaminen ja työelämäyhteydet olisi välttämättä otettava mukaan kehittämistoimessa – piloteista kun vielä puhutaan.

Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön lisäämisessä keskiössä on kasvattaa sellaisten rahoitusten määrää, jotka edellyttävät yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Jotta yhteistyötä saataisiin aikaan erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten kanssa, tulisi erityisesti Business Finlandin rahoituksia kehittää palvelemaan myös muita kuin kansainvälisille markkinoille pyrkiviä yrityksiä. Kansainvälistyminen on nähtävä prosessina, jossa on hyväksyttävä ensin kotimaan markkinoilla tehtävät kehittämistoimet.