Julkisten panostusten ja toimintaympäristön tulee olla riittävän houkuttelevia yksityisille investoinneille.
Yritykset ovat riippuvaisia niin kotimaisen kuin kansainvälisen osaavan työvoiman saatavuudesta. Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien kohdemaana tulee kehittää mm. palveluja parantamalla, lupaprosesseja sujuvoittamalla sekä maamarkkinointiin panostamalla. Hallitusohjelmaan kirjattu kolmen kuukauden määräaika uuden työn etsimiseen ei vastaa tätä tavoitetta.
Kliinisen lääketutkimustyön mahdollistamiseksi hyvinvointialueiden tutkimusresurssit on turvattava valtion rahoitusmallin kannusteita muuttamalla sekä mm. Business Finlandin ohjelmia hyödyntämällä. Ilman riittävää rahoitusta hyvinvointialueet eivät voi ylläpitää tutkimustyön vaatimaa infrastruktuuria sekä henkilöstöresursseja.
Tutkimusinfran osalta nykyinen terveystietojen toisiolaki tulee uudistaa ja lainsäädäntö päivittää sellaiseksi, ettei se luo tutkimustoiminnalle esteitä, vaan aidosti mahdollistaa sote-tietojen hyötykäytön tutkimuksessa potilaiden tietosuojasta tinkimättä.
Tarvitaan hallinnonalojen tiiviimpää vuoropuhelua sektorien välisen yhteistyön konkretisoimiseksi ja eri politiikka-alojen yhteensovittamista.
Työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa tulee edistää ja panostaa osaajien Suomessa pysymiseen. Tähän tarvitaan maakuvatyötä ja poikkihallinnollisen toimintaohjelman (TalentBoost) toteuttamista sekä säädösten, virka- ja työehtosopimusmääräysten ja ohjeiden uudelleen tarkastelua. Suomella ja tutkimuslaitoksilla on kunnianhimoisia TKI-toiminnan kansainvälistymisen tavoitteita, mutta valtion tutkimuslaitosten kilpailukykyä kansainvälisistä osaajista heikentää säädökset ja sopimusmääräykset, jotka eivät muun muassa mahdollista maahanmuuton taloudellista tukemista ja asettautumispalveluiden (relokaatio) tarjoamista tulijoille ja heidän perheenjäsenilleen. Tutkimusorganisaatioiden erityistarpeet tulee huomioida valtion virastoja koskevissa säädöksissä, sopimusmääräyksissä ja ohjeistuksessa, ja tehdä niihin tarvittavat muutokset.
Lainsäädäntöä tulee tarkastella ja purkaa tarpeettomat esteet TKI-toiminnalta ja tietoaineistojen käytöltä TKI-toiminnassa huolehtien kuitenkin tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta. Merkittäviä säästöjä olisi mahdollista saada purkamalla tietoaineistojen käsittelyn päällekkäisiä järjestelmiä liittyen Finndatan, Tilastokeskuksen ja CSC:n toimintaan. Myös tietoaineistojen saatavuutta ja hinnoittelua tutkimuskäyttöön on tarpeen tarkastella.
Yrityksille suunnattujen T&K-instrumenttien kriteereissä otetaan paremmin huomioon pk-yritysten tarpeet. Rahoituskriteereissä ei painoteta vientipotentiaalia, vaan yritysten tuottavuuden kasvua
Helsingin yliopiston näkemys
Yliopistoille ohjattava rahoitus:
• Yliopistoille on ohjattava rahoitusta, T&K-määrittelyn niin vaatiessa korvamerkittynä, tutkimustoiminnan perusteiden vahvistamiseen. Perustutkimuksen vahvistaminen laaja-alaisesti kansainvälisen huipun saavuttamiseksi vaatii mm. huippuosaajia palkkaamista pysyviin työsuhteisiin, kansainvälisesti merkittävien, yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa ja ulkoisen rahoituksen määrän kasvaessa omarahoitusosuuksia.
Kumppanuudet ja kehittämis- ja innovaatiorahoitus
• Suunnataan korvamerkitty rahoitus yliopistojen kehittämis- ja innovaatiotoimintoihin (yritysyhteistyö, kaupallistaminen, yrittäjyys) esimerkiksi strategisena rahoituksena tai TEM:in rahoituksena. Jotta rahoituksen vaikuttavuus voidaan taata, voidaan yliopistoilta edellyttää vastineeksi omaa sitoutumista toiminnan kehittämiseen.
• Kasvatetaan tutkimustiedon kaupallistamiseen ja tutkijoiden kaupallistamisosaamisen lisäämiseen tähtäävää Research to Business- rahoitusta.
• Kasvatetaan yliopistojen ja yritysten yhteistyötä tukevaa Co-Creation-rahoitusta (idean työstäminen yhteistyössä) ja Co-Innovation-rahoitusta (yhteishankkeet).
Ekosysteemit
• Business Finlandin toimintaa on muutettava siten, että se kykenee rahoittamaan riittävän suurien, kovan tason yliopistojen yhteydessä toimivien innovaatioekosysteemien kehitystä samalla tavoin kuin kansainväliset verrokkimme.
Millennium-teknologiapalkinnon rahoitukseen olisi saatava suunnittelujakson alkupäässä valtiolta kertapanoksena 10 miljoonan euron pääomalisäys, ja sen lisäksi valtion pitää palauttaa myös miljoonan euron palkintorahan valtionavustus parillisten vuosien talousarvioihin.
• Business Finlandin rahoituskriteerit tulee uudistaa, jotta myös kotimarkkinoilla tehtävää kehitystyötä voidaan tukea, ja eri toimialojen tarpeisiin vastata. Myös Business Finlandin instrumentteja tulee uudistaa, jotta ne vastaisivat erilaisten toimialojen tarpeita. Esimerkiksi Veturiyritys-malli ei sovellu vähittäiskaupan alalle.
Kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen Suomeen on keskeistä jotta teollisuuden asiantuntijapulaan voidaan vastata. Politiikkatoimien täytyy olla nykyistä paljon myötämielisempiä kv-opiskelijoidn suhteen ja esim. viisumeiden päättäminen pian valmistumisen jälkeen on omiaan työntämään valmistuneet asiantuntijat maasta pois, mikä ei ole kovin viisasta politiikkaa.
Jatkuvaa, yliparlamentaarista TKI-ohjauksen mallia, jolla luodaan edellytykset pitkäjänteiselle TKI-toiminnalle. Lisäksi tulee alkuvaiheessa panostaa luovien alojen TKI-toimintaa koskevan tietopohjan vahvistamiseen, koska tämän sektorin TKI-toiminnasta on vain hyvin vähän tietoa. Rahoituksen osalta tarvitaan myös uudenlaisia avauksia kuluttajaliiketoimintojen pitkäjänteiselle TKI-työlle, jossa brändin rakentamisen ja kansainvälisen kasvun tueksi haetaan myös tutkimuspohjaista tietoa ja näitä välineitä kehitetään. Tämä on tarpeen, jotta Suomen viennin rakennetta saadaan monipuolistetuksi.
Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että kotimaisen, voittoa tavoittelemattoman tiedekustannus- ja julkaisutoiminnan Open Access -rahoitus on ratkaistava kestävällä, pitkäjänteisellä ja kehittämistoimet turvaavalla tavalla. Ohjauspolitiikka on näiltä osin ristiriitaista eikä tiedeyhteisö kykene ratkaisemaan asiaa omatoimisesti.
Kansalliskielistrategian kielipoliittinen viesti ja yliopistoihin kohdistama kritiikki tulee ohjata jalkautumaan kestävämmiksi, yhteiskuntaa laajasti hyödyttäviksi käytännöiksi.
Ministeriöitä tulisi ohjata vahvempaan, synergiaetuja tuottavaan yhteistyöhön.
Tutkimukseen, osaamiseen ja innovaatiotoimintaan tehtyjen panostusten taloudellinen vaikutus ratkaistaan lopulta avoimessa kilpailussa globaaleilla markkinoilla. Yritysten osaaminen, innovointi, vienti ja kilpailukyky linkittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan monin tavoin.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön toimivuuden kokonaisvaltainen ja optimaalinen kehittäminen edellyttää hyvin laaja-alaista eri politiikka-alojen yhteensovittamista, jonka kattava käsittely ei ole tällaisen kyselyn puitteisssa tarkoituksenmukaista. Esimerkkejä kehityskohteista ovat kuitenkin: innovatiivisuutta ja kilpailua tukeva säädös- ja markkinaympäristö, osaamisen kehittäminen niin koulutuksen, jatkuvan oppimisen kuin osaajien maahanmuuton kautta, T&K-toimintaa ja sen tulosten käyttöönottoa tukevat infrastruktuurit ja julkiset hankinnat, aikaisen markkinavuoropuhelun mahdollistavat palvelut kohdemarkkinoilla, kilpailu-kykyiset yritys- ja vienninrahoituksen instrumentit, jne.