Tarvitaan vahva säädösten tuki tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tutkimus- ja tietosuojalainsäädännön yhteentoimivuuden tarkastelua.

Kansainvälisten osaajien ml. tulevat osaajat (opiskelijat) tilanne on ratkaistava TKI-tavoitteita tukien.

Rahoitustoimien tasapainosta on huolehdittava.

TKI-järjestelmän toimivuus ja kehityskyky riippuu kriittisesti tieteen vapaudesta ja toimijoiden autonomiasta, mikä on huomioitava politiikkatoimissa.

Korkeakoulujen perusrahoituksen nosto realistiselle tasolle, sisältäen tutkimusinfrastruktuurien merkityksen ymmärtämisen ja riittävän rahoitustason takaamisen. Politiikassa ei tulisi niinkään keskittyä alueellisiin tai pieniin hankkeisiin tältä osin, ei ainakaan niin, että se tapahtuu koko maan tasolla tärkeimpiä infrojen tai muiden toimintojen kustannuksella, kuten tähän asti on toisinaan tapahtunut. Päätöksissä tulee ensin varmistaa kansallisella tasolla tärkeimpien toimintojen turvaaminen. Esimerkiksi tärkeimmät tutkimusinfrastruktuurit ovat käytännössä Suomessa jo erittäin pitkälle halki maan verkostoituneita ja yhdessä toimivia joka tapauksessa, myös eurooppalaisen toimintansa ohjaamina, joten niiden toiminta varmistamalla varmistetaan jo suoraan moni perusasia suomalaisessa T&K-työssä ympäri maan. Niiden ollessa ensin kunnossa voidaan, ja tuleekin, keskittyä myös pienempiin ja alueellisempiin hankkeisiin.

Koulutustason vahvistaminen ja korkeakoulujen perusrahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle.

Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön vahvistaminen Business Finlandin rahoituksen uudelleen kohdentamisella tai uusilla instrumenteilla.

Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vahvistaminen

Tutkimustoiminnan vahvistaminen perusrahoitusta ja Suomen Akatemian myöntövaltuuksia lisäämällä

Osaamiskeskittymien rakentuminen ja toiminnan vahvistaminen alueellisesti ja alueiden välillä.

Lisääntyvää eri ministeriöiden välistä yhteistyötä TKI-toiminnan vahvistamiseksi.