Julkisen T&K-rahoituksen tulee olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Lisäpanostuksilla sekä konkeettisilla politiikkatoimilla turvataan yrityksille vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, joka kannustaa tekemään TKI-investointeja sekä sitoutumaan Suomeen myös pidemmällä tähtäimellä.

Panostukset osaamistason nousuun sekä korkean tason kansainväliseen tutkimustyöhön ruokkivat hyvän kierrettä ja lisäävät Suomen houkuttelevuutta eri alojen huippuosaajien kohdemaana.

Kliinisten lääketutkimusten määrät tulee saada jälleen kasvu-uralle muiden Pohjoismaiden tavoin. Samalla helpotetaan julkisen sektorin ja hyvinvointialuiden budjettipainetta pitkällä aikavälillä. Investointi lääketutkimukseen tuo moninkerroin terveys- ja elinvoimahyötyä alueille. Turvaamalla korkealaatuinen lääketutkimus mahdollistetaan potilaiden pääsy uusimpien lääkehoitojen piiriin sekä huolehditaan terveysalan pito- ja vetovoimasta.

Lopullinen päämäärä tulee olla yhteiskunnan systeeminen muutos kestävämmäksi ja ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin turvaaminen siltä osin kuin TKI-toiminnalla voidaan siihen vaikuttaa. Rahoituksen tulee nostaa osaamisen tasoa yrityksissä, tutkimusorganisaatioissa ja yhteiskunnassa laajasti. Tämä ei tapahdu pelkällä koulutuksella, vaan myös yhdessä TKI-toimintaa tekemällä. Rahoituksen tulee johtaa yritysten TKI-toiminnan lisääntymiseen kilpailukyvyn ja tuottavuuden nostamiseksi. Vaikuttavuuden mittaamiseksi tulee löytää sopivat indikaattorit.

- Suomen TKI-järjestelmä ja siihen liittyvä rahoitus on nykyistä ennakoitavampi toiminnaltaan

- Suomen TKI-järjestelmä on nykyistä houkuttavampi työnantajana

- Entistä suurempi osa pk-yrityksistä aloittaisi T&K-toiminnan ja pk-yritysten T&K-panostukset kasvaisivat merkittävästi

Helsingin yliopisto katsoo että T&K-panostusten tavoitteena pitäisi olla systeeminen muutos, jossa 
1. osaajien määrää ja osaamisen tasoa nostetaan,
2. tieteellinen tutkimus saavuttaa monella alalla kansainvälisen huipun
3. edistetään ihmisten, ajatusten, organisaatioiden ja ideoiden kasautumista globaalisti houkutteleviin ekosysteemeihin,
4. edistetään innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä, ja
5. tiedon määrä ja sen käyttö yhteiskunnassa laajasti lisääntyvät.
Tässä muutoksessa yliopistojen rooli on selkeä ja muutoksen seurauksena Suomi näyttäytyy kansainvälisesti houkuttelevana niin ihmisille kuin investoinneille.

TKI-politiikassa tarvitaan siis strategisia päätöksiä kunnianhimon tason kasvattamiseksi: Miten varmistamme suomalaisen tieteen kansainvälisen laadun, rakennamme Suomesta kansainvälisesti kiinnostavan innovaatioympäristön sekä miten houkuttelemme kansainvälistä osaamista, yrityksiä ja investointeja? Samalla tulisi vahvistaa tutkijoiden kyvykkyyttä tutkimuksen hyödyntämiseen sekä yliopistojen kykyä toimia uusien innovaatioiden ja tutkimuslähtöisen liiketoiminnan vauhdittajina.

Panostus Millennium-teknologiapalkintoon on yksi monista toimenpiteistä, joita tarvitaan TKI-työssä Suomessa tarvittavien kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan vuosittain noin 9000 henkilötyövuoden lisäys T&K-järjestelmään. Tätä osaajamäärää ei pystytä kattamaan kotimaisen koulutuksen kautta.
Muita vaikutuksia Millennium-teknologiapalkinnon jatkamisesta ja edelleen kehittämisestä ovat muun muassa: palkinto nostaa Suomen tunnettuutta teknologiamaana, se tukee suomalaisen teollisuuden ja akateemisen yhteisön verkostoitumista maailman huippuosaajiin sekä tuo esiin toivoa maailman tulevaisuudelle ja Suomea globaalien ongelmien ratkaisujen etsijänä. Palkinnon kustannukset suhteessa sen hyötyihin ovat pienet, lopettamisen mainehaitta Suomelle kansainvälisten huippujen keskuudessa erittäin suuri.
Palkinto on perustettu valtion aloitteesta, ja sitä on kehitetty 20 vuotta osana Suomen julkikuvaa ja se kuuluu globaalisti neljän tärkeimmän tiede- ja innovaatiopalkinnon joukkoon. Kaikki hallitukset ovat kannattaneet ja tukeneet sitä vuodesta 2003 lähtien.

• Lisääntyvillä t&k-panostuksilla tulee vahvistaa erityisesti palvelualojen tuottavuutta. Tällöin vaikutusten arvioinnissa on syytä arvioida ainakin tuottavuuden kehittymistä erityisesti palvelusektorilla ja t&k:ta harjoittavien yritysten määrää sekä toimialoja mittaamalla.

Asiantuntijoiden koulutus ja heidän siirtyminen elinkeinoelämän piiriin täytyisi olla ykkössijalla. Elinkeinoelämän aktiivisempi vuorovaikutus erilaisin toimin osana koulutusprosessia täytyisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja kansainvälisten opiskelijoiden määriä pitäisi saada kasvatettua.

Tulee saada uusia toimialoja myös kuluttajaliiketoiminnan puolelta vientikyvykkäiksi. TKi-rahoituksen ja sen kohdentamisen tulee tällöin tunnistaa näiden toimialojen erityispiirteet.

Suomen tiedekustantajien liitto toivoo seuraavaa:

Suomalaisen tieteen riippumattomuus, tieteen kielten ja käsitteiden kehitys ja tutkimustulosten vaivaton saatavuus hyötyvät pitkäjänteisesti, koska kotimaisen voittoa tavoittelemattoman Open Access -tiedekustannus- ja julkaisutoiminnan rahoitus ymmärretään ratkaista kestävästi ja kokonaisvaltaisesti kaikkien osapuolten eduksi. Tiedekustannus- ja julkaisutoiminnan asema tieteen infrastruktuurina tunnistetaan. Tässä viitekehyksessä tutkimusorganisaatiot ja kotimaiset tieteen kustantajat ja julkaisijat tekevät tiivistä ja monipuolista yhteistyötä tutkijoiden koulutuksessa. Tutkijoiden viestintäosaaminen sekä yritysyhteistyön ja kansainvälistymisen edellyttämät taidot vahvistuvat. Kansallista ja kansainvälistä ei pidetä toistensa kilpailijoina vaan täydentäjinä.

Tutkijoiden työ muuttuu tuottavammaksi ja työhyvinvointi paranee. Näin tapahtuu, koska tutkimuksen työrauha ja pitkäjänteisyys saadaan turvattua, osaamista vahvistetaan ja hallinnollista ja teknologista kuormitusta vähennetään. Tämä näkyy tulosten nopeampana ja laadukkaampana raportointina, monipuolisempana ja monikielisenä viestintänä sekä vilkkaampana yhteiskunnallisena vuorovaikutuksena. Tämä lisää luotettavan omakielisen tiedon määrää yhteiskunnassa sekä vahvistaa yhteiskunnallisen keskustelun moniäänisyyttä, tieteen monikielisyyttä ja Suomen imagoa. Tutkitun tiedon käyttö yhteiskunnassa lisääntyy. Yhteiskunnan hyvinvointi ja kilpailukyky vahvistuvat suunnitelman mukaisesti.

Ohjauspolitiikka on aikaisempaa selkeämpää ja linjakkaampaa. Yhteistyö ja yhteiset tavoitteet korostuvat ja toteutuvat käytännössä.

Vaikuttavuuden seurannan tulee heijastaa lisärahoituksen perusteluja. Lisärahoitus on tarkoitettu parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, tukemaan pitkän aikavälin talouskasvua ja vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Tavoiteltavia vaikutuksia ovat ainakin:
Yritysten T&K-menojen kasvu Suomessa,
T&K-menojen BKT-osuuden kasvu Suomessa,
Yritysten ja tutkijoiden yhteistyön lisääntyminen, erityisesti yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille suuntautuvan yritysrahoituksen kasvu
Suojattujen (ja hyödynnettyjen) aineettomien oikeuksien määrän kasvu Suomessa,
Uusien innovaatioiden ja uusia innovaatioita markkinoille tuoneiden suomalaisten yritysten määrän kasvu,
Uusien innovaatioiden osuuden kasvu yritysten liikevaihdosta,
Suomeen suuntautuvien ulkomaisten T&K-investointien määrän kasvu.

T&K-lisärahoituksella tavoiteltavat hyödyt - eli lisäpanostusten perustelu - syntyy suurelta osin pitkällä aikavälillä ja välillisten, vaikeasti mitattavien, mekanismien kautta. Business Finlandin Etlalta tilaaman selvityksen mukaan ylivoimainen valtaosa vaikuttavuustutkimuksesta kohdistuu vain siihen osaan tuloksista ja vaikutuksista, joita on jokseenkin helppo mitata. Kansainvälinen vaikuttavuustutkimus ei myöskään ota huomioon pienen avotalouden erityispiirteitä esimerkiksi T&K-toiminnan ulkoisvaikutusten syntymisessä. On tärkeää, että kansallisen päätöksenteon perustaksi tehdään vaikuttavuuden kokonaiskuvan seurantaa parasta kansainvälistä asiantuntemusta hyödyntäen sekä laajasti erilaisia arviointimetodeja käyttäen ja Suomen kontekstissa edelleen kehittäen.