Vaihtoehto 1 on pieniä asemia,joiden yhdistäminen ja yhteistyö saadaan todennäköisesti onnistumaan suht hyvin
Ikäihmiset kulkevat kela-taksilla Jyväskylään, Nova ruuhkautuu entisestään, ei tule parantamaan lääkäriin pääsyä.
Kielteisiä. On se erikoista, kun hyva alueet perustettiin, sitä perusteltiin mm sillä, että nyt saadaan lääkärit liikkumaan, kun työnantaja on yksi ja sama. No ei käynyt näin, lääkärit pompottaa hyva -aluetta ja koneisto kumartaa heitä ja laittaa asukkaat pyörien päälle.
Kielteisiä mutta 1 vaihtoehdossa vielä voi jotain järkeä ollakkin ja siitä voidaan hiomalla saada jollainlailla toimiva. Mutta henkilöille on jollainlailla taattava korvaus pidentyneistä matkoista terveyspalveluihin. Pienissä kunnissa on sairaampaa vanhusväestöä enemmän ja nuorta terveempäää väestöä vähemmän, kyllähän tämä vanhuksia ja pienituloisia, autottomia koskettaa eniten ja heidän elämäänsä hankaloittaa.
Yllättävän moni tuttu on sanonut, että jättää sitten käymättä lääkärin määräämät tutkimukset, jos pitää kaikesta hankkia taksi, jännittää tuleeko se, maksaa erillinen omavastuu ja käydä 30km päässä. Kaikkea ei voi toki tehdä omalla paikkakunnalla, siihen on jo opittu, mutta jos ei yhtään mitään.
Erityisen huolestuttavaa päivitystyksen siirtyminen ark klo 8-16 ulkopuolelta kauemmas. Noin 100km matka päivystykseen huonolla talvikelillä - ja muutenkin - nostaa kynnystä hakeutua päivystykseen, eikä mielestäni maallikon pitäisi tehdä päätelmää pitäisikö tulla vai ei. Toki säästöä se on tuokin, kun väki ei enää vain jaksa lähteä päivystykseen (noh, kallista sitten kun hoidetaan pahentuneet vaivat).
Onko säästöä oikeasti koko yhteiskunnalle, että jokainen jokaviikkoinen labrakoe tehdään kaukana kela-taksilla? Vai olisiko kuitenkin taloudellisempaa että yksi hoitaja tulisi lähemmäs ja ottaisi kokeet.
Ainoa positiivinen asia on etäpalvelut: viestin/puhelun ja valokuvan/videon kautta voi helposti hoitaa asioita ilman matkustamista. Viestien kautta asioiminen voi olla monelle myös parempi vaihtoehto, kuin odottaa koko päivän puhelua. Toki pitää muistaa se, ettei kaikki pysty/osaa/voi käyttää etäpalveluita.
Erittäin kielteinen kaikkiin, joiden lähiterveysasema ollaan lopettamassa. Mutta myös meihin Muuramelaisiin jos Muuramen terveysasemalle tuppaavat kaikki 3340 säynätsalolaista, tottakai haluavat mieluummin Muurameen, jossa ei peritä parkkimaksuja kuin kaupungissa. Miten me muuramelaiset saamme enää aikoja lääkärille? Tietenkin vaikuttaa paljon sairastaviin, ehkä eniten ikäihmisiin.
Pohjoisen Keski-SUomen sote-asemiin ei ole kirjattu labroratorionäyteenottoa lainkaan - siellä ei toki toimi Fimlabin näyteenotto vaan laboratoriotoiminnat ovat hyvaksin henkilökunnan tekemää Fimlabin alustapalveluna. Näytteenotto toimii nykyään, tavoitetilassa ei ollut lainkaan näytteenottoa, mikä kummastuttaa.
Terveydenhuollolta viedään resurssit, jokainen tietää mitä siitä seuraa
Palvelujen saavutettavuus heikkenee alueilla, joilla heikoimmat kulkuyhteydet, julkista liikennettä minimaalisen vähän tai ei ollenkaan. Onko varauduttu Kela-taksien saatavuuden turvaamiseen? Ja taas jatketaan hölmöläisen peitettä: leikataan perustasolta, jossa voidaan havaita ja ottaa hoidettaviksi vaivat, jotka pitkittyessään mutkistuvat, vaativat pitemmät ja kalliimmat hoidot. Hoitotulokset huononevat, kun apua saadaan liian myöhään. Etänä hoitaminen ei toimi: läheskään kaikki eivät kykene digilaitteilla yhteyttä ottamaan, kun hyvätkin taidot ja toimintakyky heikkenevät iän ja esim. näön ja motoriikan heikentyessä. Puhelimitsekin on diagnoosin tekeminen kuin arvanheittoa!
Iskee kovaa ja korkealta kaikkiin ikäryhmiin kun kivijalka/lähipalvelut viedään saavuttamattomiin matkoihin. Perusterveydenhuolto heikkenee joka näkyy vahvasti sitten erikoissairaanhoidon tarpeessa.